Onko E3-messujen aika jo ohi?
Tämän vuoden E3-messujen tarjonta oli kautta linjan varsin kiinnostava, vaikka huhutuista ja vähemmän huhutuista tehokkaammista – muttei silti aivan uuden sukupolven – konsoleista ei lopulta nähty mitään. Microsoft puhui omastaan sentään vähän. Nintendo ilmoitti jo ennen messuja, ettei se aiemmista puheistaan huolimatta sittenkään paljasta messuilla NX-konsoliaan, arveluiden mukaan siksi, että se olisi nyt lisäämässä siihen VR-ominaisuuksia. Ehkä suurin yllätys oli nimenomaan Sony, jonka odotettiin Microsoftin tavoin paljastavan jo ennakkoon vahvistetun PlayStation Neon, mutta toisin kävi. Eikä Microsoftinkaan olisi välttämättä kannattanut puhua mitään Scorpiosta, sillä se tuntui nyt vain antavan ristiriitaisia viestejä muuten hyvän kattauksensa lopuksi, etenkin kun laite ilmestyy alustavasti aikaisintaan vuoden 2017 lopulla. Siihen on vielä pieni ikuisuus Apple-aikakautena, jolloin uuden ilmoitetun laitteen odotetaan olevan saatavilla noin heti.
Yleisesti puhuttiin kuitenkin enemmän koko E3-messujen tarpeellisuudesta nykymuodossaan. Aikoinaan E3-messut olivat vuoden suurin pelitapahtuma, jonka paljastuksia ja uutisia odotettiin kuumeisesti. Kaikki suuret paljastukset ja uutiset kerrottiin E3:ssa, eivätkä ne juuri levinneet ennen messujen alkua. Tapahtuman suurin merkitys sen maksaville kustantajille ja laitevalmistajille oli esitellä pelejä sankoin joukoin paikalle saapuneille pelikauppiaille ja siinä sivussa myös medialle. Useimmilla kustantajilla on kuitenkin nykyään omat myyntitiimit, jotka kiertävät pelikauppoja ja kauppiaita ympäri vuoden, eikä digitaalisen jakelun lisääntyessä pelikaupoilla ole enää niin suurta merkitystä kuin vielä 10–15 vuotta sitten. Vastaavasti pelimedian rinnalle on ilmestynyt tubettajien ja pelaajayhteisöiden kaltaisia kanavia, joita kustantajat voivat parhaiten hallita omissa erillisissä tilaisuuksissa.
E3-messujen kaltaisten tapahtumien järjestäminen on kallista. Vaikka kaikki alan ihmiset ovat sitä mieltä, että sen kaltaiset koko alan yhteen tuovat tapahtumat ovat tärkeitä, ne eivät ole hyväntekeväisyyttä. Jo tänä vuonna suuret kustantajat, kuten Bethesda ja EA, jättäytyivät kokonaan pois itse messuilta, vaikka pitivätkin omat tilaisuuteensa messujen ohessa. Monet kustantajat ovat sitä mieltä, että E3-messuja pitäisi avata enemmän yleisölle, sillä ne haluavat saada viestiään suoraan kuluttajille. Sellaiseen pelimessut ovat oiva tilaisuus – joskin kallis. Jo tänä vuonna nähtiinkin ensimmäinen yleisölle tarkoitettu E3-tilaisuus E3 Live, joka tosin osoittautui melkoiseksi flopiksi. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että messut muuttuvat jatkossa enemmän Saksan Gamescomin kaltaiseksi tapahtumaksi, jossa on oma alueensa ja päivänsä ammattilaisille ja medialle. Yleisö voi sitten testata pelejä ja tavata niiden tekijöitä omilla alueillaan ja omina aikoinaan.
Iso ongelma messuille on myös sosiaalinen media, jossa kaikki tietovuodot messujen sisällöstä leviävät alta aikayksikön. Esimerkiksi Microsoftin lehdistötilaisuuden koko sisältö vuoti nettiin ennen sen alkua. Tämän vuoksi vuosi toisensa jälkeen on valiteltu suurten yllätysten puutetta. Osittain on pakko epäillä, että vuodot ovat tahallisia huomion saamiseksi, sillä ne ovat niin yleisiä. Voi tosin olla, ettei niitä nykyisin vain pystytä estämään.
Nyt messujen suurimmaksi yllätykseksi jäi se, ettei Sony todellakaan puhunut Neosta yhtään mitään – vaikka sekin tiedettiin jo etukäteen.
Miika Huttunen
Pelaaja-lehden päätoimittaja
Kirjoitus on julkaistu pääkirjoituksena Pelaaja-lehden huhtikuun numerossa 166, joka on nyt kaupoissa!
