Pikasuhteista sitoutumiseen
Loppuvuoden suurten jatko-osien myyntiluvut ovat olleet karuja. Dishonored 2, Watch Dogs 2, Call of Duty: Infinite Warfare ja Titanfall 2 ovat jääneet myynnissä reilusti edellisistä osistaan. Toki nyt puhutaan vain fyysisistä kauppakappaleista, sillä digimyynnin vertailukelpoisia lukuja ei ole saatavilla. Laskeneesta myynnistä ei voi kuitenkaan vetää mitään yleistä johtopäätöstä, sillä jokaisella kyseisistä peleistä on oma selityksensä aiempaa huonoon alkumenestykseen. Laatu sinänsä ei näiden pelien kohdalla ole ongelma.
Dishonored 2 on ehkä suurin ihmetyksenaihe, joskin on muistettava, ettei ykkönenkään ollut mikään suuren yleisön peli. Myös sen pc-version ongelmat ovat taatusti vaikuttaneet asiaan. Watch Dogs 2 sen sijaan kärsii taatusti yhä niistä odotuksista, joita alkuperäiselle pelille kovalla hypetyksellä asetettiin ja joita se ei onnistunut lunastamaan. Silloin ei auta, vaikka jatko-osa on alkuperäistä paljon parempi peli. Titanfall 2 saattaa puolestaan olla tämän vuoden parhaita räiskintäpelejä yhdessä Doomin kanssa, mutta siitä ei ole apua, että peli ilmestyi vähin äänin Battlefield 1:n ja Call of Duty: Infinite Warfaren välissä. Ja viimeksi mainittu on kamppaillut vuosi vuodelta lisääntyvän taisteluväsymyksen kanssa, jota ei selkeästi auttanut aiempaakin scifistisempi ote.
Miljoonamyynteihin peleillään toistuvasti pääsevän Take-Twon toimitusjohtaja Strauss Zelnick kommentoi asiaa epäsuorasti toteamalla, että yritys välttää pelisarjojensa suosion laimentumisen sillä, ettei se julkaise sarjoihinsa uusia osia joka vuosi. Tämä kieltämättä toimii hyvin Grand Theft Autojen, Borderlandsien ja Red Dead -pelien kanssa, mutta aiemmin mainituista tapauksista Zelnickin kritiikki osuu lähinnä vain Call of Duty -sarjaan. Ubisoft on jo päättänyt muuttaa tilannetta Assassin’s Creed -sarjansa kohdalla, minkä vuoksi tänä vuonna siihen ei julkaista uutta peliä lainkaan. Se ei tosin näytä auttaneen Watch Dogs 2:ta. Zelnickin kommentti ei myöskään päde EA:n urheilupelisarjoihin, sillä esimerkiksi uusin FIFA on yksi sarjan kovimmista hiteistä vuosiin.
Todennäköisin syy loppuvuoden suurpelien huonoon kauppamyyntiin on pelaajien muuttunut rahankäyttö. Se ei ole pelien suhteen vähentynyt – päinvastoin. Tutkimusten mukaan pelaajat käyttävät pelaamiseen aiempaakin enemmän rahaa, mutta eri tavalla kuin ennen. Kalliita suurpelejä ei enää osteta niin paljon kuin aiemmin, mutta niihin itseensä käytetään enemmän rahaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kausipassit ja muu lisäsisältö käyvät kaupaksi, vaikka niitä pelaajien keskuudessa tunnutaankin inhoavan. Jo pitkään on puhuttu pelien muuttumisesta kertaostoksesta palveluksi, jolloin pelin parissa vietetään aikaa jopa useita vuosia, ja sinä aikana hankitaan uuden pelin hintaisia kausipasseja ja muuta lisäsisältöä. Ilmiön vaikutuksen näkyvät nyt fyysisessä pelikaupassa. Aikaa ja rahaa ei enää jää tämän jälkeen muihin peleihin yhtä paljon kuin ennen, joten yksittäiset pelaajat ostavat vähemmän pelejä kuin ennen.
Siksipä en itse näe pienentyneissä myyntiluvuissa mitään suurta huolen aihetta. Samat rahavirrat siellä edelleen liikkuvat, nyt vain keskittyneemmin pelaajamääriin suhteutettuna. Tällöin pelisarjojen kilpailu pelaajien huomiosta kasvaa entisestään, mutta se on tuskin huono asia pelaajien kannalta. Kun on paljon kosijoita, voi valita parhaat tarjokkaat oman maun mukaan.
Miika Huttunen
Pelaaja-lehden päätoimittaja
Kirjoitus on julkaistu pääkirjoituksena Pelaaja-lehden joulukuun numerossa 171, joka on nyt kaupoissa!
