Assassin’s Creed Revelations – Astu muinaiseen Istanbuliin

Assassin's Creed -sarja on aina perustunut vahvasti historiaan. Toimittaja Jukka O. Kauppinen vieraili sarjan uusimman osan, Revelationsin, tapahtumapaikoilla Istanbulissa.

22.10.2015 09:25

Dramaattiseen, merkittäviä tapahtumia pursuavaan ja etenkin uskonnollisesti herkkään aikakauteen sijoittuvassa pelissä ja pelisarjassa joudutaan olemaan tarkkana paitsi historiallisten yksityiskohtien, myös uskonnollisuuden suhteen. Kirkot ja pyhätöt ovat olleet Assassin’s Creed -pelisarjassa aina tärkeässä asemassa, jos ei muutoin niin vähintään arkkitehtonisesti upeina kiipeilyseininä.

Moneen kirkkoon on kuitenkin menty sisällekin, joskus dramaattistenkin kohtausten merkeissä. Esimerkiksi Firenzen Duomo, Rooman Pantheon ja Pietarinkirkko saavat nyt seurakseen erään historian upeimmista historiallisista pyhätöistä, nimittäin Istanbulin Hagia Sofian moskeijan.

Nykymoskeijan paikalle rakennettiin ensimmäinen kirkko jo vuonna 360 nykyisen rakennuksen ollessa jo kolmas samalla paikalla oleva pyhättö. Vuosina 532-537 jaa. rakennettu nykyinen rakennus oli lähes tuhannen vuoden ajan maailman suurin katedraali.

Vaikka suomalaisittain tällaiset pyhät kohteet esiintyvätkin useimmiten vain nähtävyyksinä, on meidänkin silti muistettava, että näillä paikoilla on ollut valtavasti merkitystä entisajan ihmisille. Ja niin on yhä tänäänkin. Moni meistä käy enintään joulukirkossa, jos sielläkään, mutta historiallisten kirkkojen ja moskeijoiden kaltaisia pyhättöjä on kunnioitettava – jopa peleissä.

Tämä on huomioitu tarkoin myös Ubisoftin pelitiimin keskuudessa. Sillä jos jokin on Assassin’s Creedien tekijöille pyhää, niin pyhät paikat.

– Me voisimme ehkä esittää välivideossa historiallisesti autenttisen kohtauksen, jossa joku murhataan kirkossa, mutta emme ole tehneet vielä sitäkään. Emme missään nimessä tule koskaan päästämään pelaajaa toimimaan ja taistelemaan aktiivisesti kirkossa, käsikirjoittaja Darby McDevitt täsmentää.

Kirkot ja moskeijat ovatkin pelillisesti hyvin harkittuja paikkoja, joissa pelaajaa ei missään nimessä päästetä täysin valloilleen. Tämän ymmärtää, sillä vaikka esimerkiksi Call of Dutyt herkuttelevatkin äärimmilleen viedyillä kohtauksillaan, ei edes käsikirjoittamattoman joukkomurhan tai väkivallan esittäminen kirkossa taitaisi sopia Ubisoftin markkinointisuunnitelmiin. Kohderyhmäkin on vähän erilainen.

Galatan torni

Vuonna 1348 valmistunut Galatan torni sijaitsee Istanbulissa Galatan kaupunginosassa, Kultaisen sarven pohjoispuolella. Torni osoitti Genovan tasavallan siirtokunnan mahtavuutta.

Ubisoftin Darby McDevittin mukaan historiallisten rakennusten mallintamisessa on jouduttu välillä vähän huijaamaan, jotta eri paikkojen ja rakennusten mittasuhteet saadaan toimimaan myös pelissä. Galatan tornissa vierailtuaan McDevitt oli kuitenkin hyvin otettu siitä, miten tarkoin virtuaalitorni vastasi kooltaan ja suhteiltaan aitoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suuri basaari

Istanbulin erikoisimpia nähtävyyksiä on vuonna 1461 avattu suuri basaari, Kapali Carsi. Se on elämys suomalaiselle turistille: kuutisenkymmentä katettua katua, joilla on yli 4000 kauppaa, tarjoavat ihmeltävää ja loputtomasti osteltavaa. Kauppapaikka tulee tutuksi myös Eziolle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hagia Sofian moskeija

Hagia Sofian moskeijan pihalla on yhä muinaisia jäänteitä ensimmäisestä samalla paikalla sijainneesta kristillisestä kirkosta vuodelta 360 jaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hagia Sofian ylätasolla on pieni ovi, taivaan ja helvetin portti. Toisella puolella porttia olivat imaamit ja muut oppineet, toisella naiset. Tarina ei kerro, kumpi puoli oli kumpi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ikivanhat kristilliset maalaukset ovat säilyneet tähän päivään, vaikka vuosituhannet ja erilaiset uskonsuunnat ovatkin kohdelleet niitä välillä kaltoin. Millaisiksi Ubisoftin taiteilijat ovat luoneet moskeijan historialliset taideaarteet?

 

 

 

 

Muhammedin ja profeettojen nimet kiertävät moskeija pääsalia.

 

 

 

Sulttaanin palatsi

Sulttaanin palatsi oli ottomaanien valtakunnan keskus. Sulttaanin koti oli samalla virkamiesarmeijan työpaikka, jossa opiskeltiin, tehtiin työtä ja asuttiin. Palatsi on luotu mahdollisimman tarkoin sellaiseksi kuin se oli vuonna 1511, vaikkakin tiettyjä pelillisiä muokkauksia on jouduttu tekemään. Palatsin piha-alue oli ja on todellisuudessa täynnä puita, mikä kuitenkin haittaa pahoin hahmon takaa kuvatun pelin pelaamista. Virtuaalihakkuissa ei onneksi kuollut ainuttakaan oikeaa puuta.

Lisää luettavaa