Kuumeisesti odotettu Baldur’s Gate 3 ilmestyy kuudelta illlalla Suomen aikaa torstaina 3. elokuuta. Odotuksen tuskailun lomassa naputtelimme kasaan oppaan sankarien luomista, NPC-hahmojen valikointia ja taistelua silmällä pitäen.

Aluksi on pakko todeta, ettei kyse ole älytöntä taktikointia tai hahmojen minmaxausta painottavasta roolipelistä. Se on aitoa roolipelikampanjaa simuloiva kokemus, joka pohjaa Dungeons & Dragonsin vitoslaitokseen. Kyseinen pöytäpeli on melko rento tapaus sääntöjen kannalta. Hahmoja on vaikea sössiä luontivaiheessa, ja taistelussakin on varaa niin sähellykseen kuin taktiikoiden kokeilemiseenkin ilman stressausta. Mutta kukapa ei silti haluaisi ryhmää, joka hallitsee sankarihommat oikeasti?

Custom vai Origin?

Päähahmo voi olla täysin itse luotu custom-hahmo tai niin sanottu Origin-sankari. Origin- hahmot ovat valmiita NPC:tä, joista yhden voi valita päähahmoksi. Custom-sankari antaa paljon enemmän tilaa valita persoonan, lajin ja muut osat täysin vapaasti, joten se on perinteisempi länsiroolipelien malli. Originilla voi päästä enemmän itäroolipelien tunnelmaan, jos haluaa hahmon, jonka elämäntarina on kirjoitettu jo ennalta.

Poikkeuksen tekee erikois-Origin nimeltä The Dark Urge. Se on molempien yhdistelmä, joka voi olla custom-hahmon tapaan minkälainen tahansa. Sillä on kuitenkin sisäinen ongelma eli äärimmäinen murhanhimo. Pelaajan päätettäväksi jää silloin se, pitäisikö murhanhimoa vastustaa vai syleillä. Tämä fantasia-Dexter on verinen ja karmea hahmo, joten se voi olla liikaa ensimmäiselle läpipeluulle. Useimmilla pelaajilla ensimmäinen hahmo kannattaa olla Custom-mallia. Silloin kaikki ryhmän NPC:t pääsee kokemaan sellaisina, kuin ne on tarkoitettu.

Valitse oikea luokka

Oikean pelattavan lajin valinta haltioiden, maahisten ja kääpiöiden kaltaisten olentojen joukosta on helppo. Peli käyttää muunneltua kykyjärjestelmää, jonka ansiosta mille tahansa hahmolle voi antaa luokkaan sopivat ominaisuudet, kuten Fighterin tarvitseman korkean voiman. Oleellista on siis valita se laji, joka miellyttää eniten silmää tai roolipelifiilistä. Päähahmo on nimittäin se, joka on aina ryhmässä, kun apuna olevia NPC-hahmoja voi vaihdella vapaasti.

Valittavana ovat modernin Dungeons & Dragonsin tavallisimmat 12 hahmoluokkaa. Ne ovat kaikki täysin päteviä ja kiinnostavia päähahmon valinnaksi, mutta jos inspiraatiota ei ole lainkaan, kannattaa ottaa huomioon pari erityistä seikkaa.

BG3 on todella dialogivetoinen peli, jossa iso merkitys on taistelun lisäksi keskusteluilla ja erilaisten salaisuuksien selvittämisellä. Jos haluat päähahmoksesi komentaja Shepard - henkisen sankarin, joka on keskustelun haasteet selvittävä johtaja, muutama luokka on ylitse muiden. Bard on sankarien yleisosaaja, joka hallitsee suurimman määrän erilaisia taitoja ja on ylivoimaisesti paras supliikissa. Rogue tulee tässä suhteessa hyvin lähellä perässä. Lisäksi hahmoluokat, jotka käyttävät loitsintaan tai mättämiseen Charisma-kykyä, toimivat hyvin tässä. Näitä ovat Paladin, Warlock ja Sorcerer. Lisäksi auttaa, jos hahmolle valitsee puhetaitoja antavan taustan, joihin kuuluvat esimerkiksi Noble ja Guild Artisan.

Jos etsii taas mekaanisesti äärimmäisen monipuolista hahmoa, joka yhdistää sekä mättämisen että loitsinnan, kiinnostava valinta on luonnonystävä Druid. Se osaa myös muodonmuutokset ja pystyy puhumaan loitsuillaan erilaisille eläimille, joilla on pelissä paljon kätkettyä ja usein hilpeää dialogia.

Jos tahtoo loitsijaksi, tarjolla on paljon vaihtoehtoja. Kannattaa huomioida se, että Cleric, Druid ja Bard ovat kaikki hieman tukihenkisempiä kuin niin sanotut arcane-loitsijat eli Wizard, Sorcerer ja Warlock, jotka erikoistuvat taistelukentän hallintaan ja vaurion tekoon. Näistä klassinen Wizard on monipuolisin isoimmalla loitsuvalikoimalla, mikä mahdollistaa kaikenlaisen kikkailun. Sorcerer on valikoimaltaan rajoittuneempi, mutta se pystyy loitsujen muuntamiseen ja tehostamiseen. Warlock on loitsijoista helpoin pelata, ja se hyödyntää suurimman osan ajasta lähinnä tehokasta Eldritch Blast -loitsuaan.

Jokaisella luokalla on lisäksi alaluokkia erikoiskykyineen. Niiden valinnassa kannattaa olla todella tarkkana, sillä niiden pelityyleissä on isojakin eroja.

Numerot kuntoon

Joka hahmolla on kykyarvoja kuten Strength, Dexterity ja Intelligence, joiden minimi on 1 ja maksimi 20. Normaalihahmolla arvot huitelevat kympin tuntumassa, mutta sen alle meneminen aiheuttaa miinuksia. Osuma- ja taitoheitot tehdään vitoslaitoksessa todella simppelisti. Heitetään 20-tasoista noppaa, ja lukemaan lisätään kykyarvo sekä tason myötä hitaasti kasvava Proficiency Bonus, joka kuvaa yleisen kyvykkyyden kehittymistä.

Kykyarvojen kanssa on todella vaikea mennä pöpelikköön, vaikka ei edes yrittäisi minmaxata naama punaisena. Joka luokalla on yksi oleellinen kykyarvo, jonka peli merkitsee hahmonluonnissa tähdellä. Esimerkiksi Wizardin kaikki loitsut on sidottu Intelligenceen, joten se rukataan niin ylös kuin suinkin mahdollista. Tällä tavalla tehty hahmo kykenee tekemään luokkansa hommat, tapahtui mitä tahansa. Hahmot saavat myöhemmin myös kykyarvojen korotuksia, ja hahmon pääkyky kannattaa nostaa numeroarvoon 20 mahdollisimman nopeasti.

Muita arvoja kannattaa miettiä hyvin yksinkertaiseti. Katso, mitkä hahmolle valitsemasi taidot on sidottu mihinkin kykyarvoon ja varmista, että ne ovat edes siedettävällä tasolla. Jos ei keksi mitään muuta, aina voi pumpata Constitutionia, joka lisää osumapisteiden määrää. Hyvä vaihtoehto on myös haarniskaluokkaa lisäävä Dexterity. Dexterityssä on myös iso muutos vanhoihin D&D-laitoksiin. Kaikki ampuma- ja heittoaseet sekä Finesse-luokitellut lyömäaseet käyttävät osumiseen Dexterityä. Nyt niiden vauriobonus on kuitenkin myös liitetty Dexiin, joten kevyitä aseita käyttävä hahmo ei tarvitse lainkaan voimaa. Jos taas loitsulla tarvitsee osua, siinä käytetään aina loitsijaluokan pääkykyä eli esimerkiksi Wizardin Intelligenceä

Millainen on hyvä ryhmä?

Seikkailijaryhmässä on kerrallaan neljä hahmoa, ja ylimääräiset NPC:t palaavat leiriin odottelemaan. Kun miettii, millaista porukkaa on hyödyllistä pitää mukana, kannattaa pitää mielessä fantasiaseikkailun klassisia rooleja.

Köörissä kannattaa olla yksi korkealla Armor Classilla varustettu tankki, joka menee etulinjaan sitomaan viholliset lähitaisteluun. Siihen rooliin sopivat Barbarian, Fighter, Paladin, Monk ja Moon-alaluokan Druid.

Ryhmällä kannattaa olla sosiaalinen “face”, joka hoitaa keskustelut. Se on kuka tahansa, jolla on yksi tai useampia taidoista Persuasion, Deception ja Intimidation. Hyvät suosivat suostuttelua, pahat pelottelua. Tähän sopivat tyypillisesti esimerkiksi Bard, Sorcerer, Paladin tai Warlock.

Puhdasta parantajaa ei MMO-tyyliin tarvita, koska lepo ja parannusjuomat hoitavat tarvitaessa haavat. Auttaa silti älyttömän paljon, jos kuka tahansa ryhmän jäsenistä saa helposti ja nopeasti pystyyn matalaksi lanatun kaverin. Tähän loistava väline on ykköstason parannusloitsu Healing Word, joka elvyttää nopeasti, turvallisesti ja etäältä. Muun parantamisen voi hoitaa taistelun jälkeen, kunhan toverin saa ylös lattialta vuotamasta. Kyseisen loitsun osaavat Bard, Cleric ja Druid.

Jos seikkailusta haluaa saada paljon irti, tarvitaan myös taitoihin panostava hahmo, kuten Rogue tai Bard, joka osaa esimerkiksi avata lukkoja, havaita salaovia ja tulkita näkemäänsä tietotaidoilla. Vähintään jollakin hahmolla tulisi olla Perception Proficiency, jotta salaisuudet eivät jää näkemättä. Paljon auttaa, jos joku pystyy tekemään AOE-vauriota. Siihen sopivat esimerkiksi Wizard, Sorcerer ja tietyt alaluokat, kuten Light Cleric.

Ryhmän koostumusta voi kuitenkin muuttaa lennosta tilanteen mukaan ottamalla mukaan eri NPC-hahmoja, joten aivan liikaa ei kannata stressata.

Tätä miettiessä onkin hyvä tietää, mitä kaverit osaavat. Seuraavassa listassa näet, mitä pelin varhaisessa vaiheessa värvättävät NPC-apurit oikein osaavat. Lisää tyyppejä on värvättävissä myöhemmin, mutta siinä kestää.

• Astarion - Rogue (lähitaistelu, taidot)
• Gale - Wizard (aluevaurio, vihollisten lamautus)
• Karlach - Barbarian (tankki, lähitaistelu)
• Laezel - Fighter (tankki, lähitaistelu)
• Shadowheart - Trickery Cleric (parantaminen, tukitaikuus)
• Wyll - Warlock (puhetaidot, taikavaurio yhteen kohteeseen)

Listaa toljottaessa käy nopeasti selväksi, että aluksi Astarion on ainoa taitohahmo, joten jos hänen pärstänsä ei lainkaan miellytä, saattaa olla fiksua harkita Bardin tai Roguen tekoa. Shadowheartista on taas syytä todella oppia pitämään, jos itse ei tee mieli tehdä Druidia, Clericiä tai Bardia. Mutta kuten todettiin, ryhmä pärjää kyllä, vaikkei se olisi täysin optimoitu.

Multiclassing - uhka vai mahdollisuus?

Osa D&D-hahmonluontia on iät ajat ollut multiclassing eli mahdollisuus valita hahmolle tasoja eri luokista. Fighterille voi esimerkiksi heittää tason tai useamman Rogueta. Se on toiminut eri tavalla pelin joka sääntölaitoksissa, ja nykyisessä kannattaa pitää mielessä pari tärkeää asiaa.

Multiclassing monipuolistaa hahmoa, mutta se myös heikentää sitä. Pääluokka etenee silloin hitaammin, ja kykyarvojen nousut tai Feat-kykyjen ottaminen tapahtuu neljän tasoluokan välein. Jos tason 3 velho ottaa 4 tason sijasta jotain muuta, kykyjen kasvu lykkääntyy tason päähän. Oikeasti multiclassing on vitoslaitoksessa ainoa oikea tapa tehdä heikkoja tai toimimattomia hahmoja, joten asiaa kannattaa miettiä todella tarkkaan. Respec-optio on sentään saatavissa, joten mokat voi korjata.

Tietyt tasoyhdistelmät ovat kuitenkin todella toimivia, ja asiansa osaavien käsissä ne voivat tehdä hahmosta todella paljon kovemman. Esimerkiksi yhden Fighter-tason tai Life Cleric - tason lisääminen velholle lisää kestoa massiivisesti, sillä se antaa hahmon vaihtaa lakana- asut täyteen levypanssariin. Kuuluisia yhdistelmiä ovat esimerkiksi Sorcerer/Warlock tai Sorcerer/Paladin. On heti nähtävissä, miksi ne toimivat: molempien tärkeä arvo on jaettu CHA. Turvallisin tapa on tehdä niin sanottu “dip” eli ottaa muita luokkia tasan yhden tason verran, sillä joka luokalla on tyypillisesti ykköstasolla saatavia hyödyllisiä herkkuja.

Larian on muuttanut virallisen D&D:n multiclass-sääntöjä hieman ystävällisempään suuntaan, mutta aloittelijan lienee syytä välttää tätä, jos ei todella ota asioista ensin selvää.

Mikä ihmeen toimintatalous?

BG3 ei pakota tuntemaan D&D-sääntöjä läpikotaisin, sillä peli pitää kirjaa asioista ja tulkitsee ne pelaajalle. Esimerkiksi hyökkäysheitossa näkee yksinkertaisesti onnistumisprosentin, johon on laskettu siihen vaikuttavat tekijät. Dungeons & Dragonsin vitoslaitos eroaa edeltäjistään siinä, että säännöt pienensivät kaikenlaisia numeroarvoja. Se tarkoittaa, että esimerkiksi hyökkäys- ja puolustuslukemat ovat nyt tasaisempia, eikä hahmo voi helposti olla täysin haavoittumaton. Älyttömien numerobonusten sijaan yleensä heitoissa vaikuttavat Advantage ja Disadvantage. Ensimmäinen antaa heittää kahdesti esimerkiksi hyökkäysheiton ja valita niistä paremman. Jälkimmäinen pakottaa ottamaan huonomman. Kaikella tällä on seurauksia.

Tärkein on se, että jopa matalan tason viholliset, kuten Goblinit, ovat nyt oikea uhka kovemmille sankareille, jos niitä on tarpeeksi monta. On todennäköistä, että jos 10 kälyistä vihollista lyö ketä tahansa, joku niistä osuu. Tämän takia taktikoinnissa pohditaan “action economy” -konseptia.

Jokainen hahmo voi vuorollaan liikkua, tehdä yhden toiminnon ja yhden bonustoiminnon. Lyönnit ja loitsut ovat kaikki toimintoja. Jotkut erikoiskyvyt antavat lyödä usemman kerran samalla toiminnolla tai monistaa loitsuja ja niin edelleen. Jokainen oma toiminto on mahdollisuus ja jokainen vihollisen vuoro on uhka.

Tässä on keinoja kääntää toimintojen määrä omaksi eduksi:

- Poista vihollisten vuorot esimerkiksi nukuttamalla be uniloitsulla.

- Tapa isot laumat heikkoja vihollisia nopeasti AOE:lla.

- Kutsu avuksi loitsuilla lisää kavereita.

- Keskitä vaurio aina yhteen viholliseen kerrallaan, jotta sen saa päiviltä nopeasti. Kuoleman partaalla roikkuva vihollinen iskee yhtä lujaa kuin terve, mutta kuollut ei tee mitään.

- Aloita taistelu hiipien ja iske viholliseen väijyksistä.

- Pysy niin kaukana, että vihollisen lähitaistelijat eivät pääse lyömään toiminnollaan.

- Tapa viholliset bonustoiminnoilla, kuten tönimällä ne jyrkänteeltä.

Satunnaisia vinkkejä

• BG3 on todella dialogivetoinen roolipeli. Keskusteluvaihtoehdoilla on massiivisia vaikutuksia tarinaan ja hahmojen kohtaloihin. Älä pikakelaa keskusteluja. Jos kykyheitot menevät pieleen dialogeissa, peliä ei silti kannata välttämättä heti ladata tallennuksesta. Epäonnistuminen voi olla jopa kiinnostavampaa tarinan kannalta

.

• Todella monia tehtäviä voi ratkaista vaihtoehtoisilla tavoilla. Hiiviskely, huijaaminen, vihollisten välttely tai eri reittien löytäminen voivat monesti ratkaista ongelmat. Väkivalta on myös aina ratkaisu, sillä tarina ei hajoile, vaikka lätty lätisee.

 

• Jos aiot pelata yhteispeliä kaverien kanssa, valitkaa ensimmäisen session hahmonluonnissa luokat, joiden taidot eivät mene päällekkäin ja jotka tukevat toisiaan.

 

• Pelimaailmassa on todella paljon salaisuuksia, jotka eivät ole välttämättä lainkaan ilmeisiä. Nuohoa kaikki mahdolliset paikat.

 

• Puhu kaikille vastaantulijoille. Hirviöiltä näyttävillä olennoillakin on usein paljon sanottavaa. Jos käytössä on Speak With Animals -loitsu, puhu myös joka eläimelle.

 

• Taikaesineet ovat todella voimakkaita. BG3:ssa on saatavilla paljon hurjempia taikaesineitä kuin normaalissa vitosedikan D&D:ssä, ja niiden hankkiminen ja oikea käyttö voivat moninkertaistaa ryhmän voimatason.

 

• Käytä lyhyttä lepoa ja leirissä lepäämistä innolla. Parantamisen kannalta lepo on paljon halvempi vaihtoehto kuin parannusjuomien silmitön litkiminen. Leirissä pääsee bonuksena tuunaamaan ryhmän koostumusta ja juttelemaan rauhassa kaverien kanssa. Ota myös huomioon, miten eri luokat hyötyvät levosta. Esimerkiksi Warlock tarvitsee Short Restiä jatkuvasti.

 

• Älä ikinä jätä Actionia ja Bonus Actionia käyttämättä, jos mahdollista. Jos vihollisia ei ole lähellä, hyödynnä vuoro jollain muulla tavalla kuin hyökkäämällä. Pelissä on paljon erikoistoimintoja, kuten hyödyllinen bonustoiminto “shove”, joka antaa töniä viholliset kauemmas tai ongelmiin.

 

• Aloita taistelu aina korkealta paikalta jos mahdollista. Pitkän matkan hyökkäykset osuvat paremmin, jos hallussa on Obi-Wan Kenobinkin rakastama “high ground.” Alarinteestä käsin taisteleminen on taas selkeä haitta.

 

• Asemoi hahmot ennen taistelua siten, ettei vihollisen AOE osu kaikkiin heti alussa. Sijoittele hiipimiseen sopivat hahmot myös sopiviin asemiin väijytystä varten.

 

• On usein tehokkaampaa haitata vihollisia kuin tehdä niille vauriota. Niin sanotut crowd control -loitsut kuten Hypnotic Pattern, Grease ja Sleep voivat kääntää minkä tahansa taistelun kulun.

 

• Hyödynnä aina ympäristöä. Kuilut ja pudotukset ovat tappavia. Palavat pinnat, happoaltaat ja muut ympäristövaarat voivat tehdä vaikeasta mätöstä helpon. Aseet voi tökätä myös liekkeihin, jolloin ne saavat hetkellistä lisätehoa.

 

• Varmista, että pomotason viholliset kuolevat paikassa, johon pääset käsiksi. Älä töni bosseja pohjattomiin kuiluihin, koska laatusaalis häviää silloin ikiajoiksi.

 

• Jos olet pelannut lainkaan pelin Early Access -versiota, tekijät suosittelevat poistamaan manuaalisesti tallennukset latausruudussa ja sitten poistamaan pelin asennuksen kokonaan ennen täysversion latausta.