Battleborn-aloittelijanopas / Artikkelit / pelaaja.fi

Battleborn-aloittelijanopas

17.05.2016 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
0
Battleborn-aloittelijanopas

Battleborn on hauska yhdistelmä fps-räiskintää sekä MOBA-peleistä tuttuja yksilöllisillä kyvyillä varustettuja hahmoja ja erikoisia pelitiloja. Ensi alkuun peli voi vaikuttaa miltei läpipääsemättömältä. Informaation määrä on valtaisa, eikä pakollinen harjoittelutehtävä viitsi opettaa läheskään kaikkea oleellista. Niinpä pyöräytimme kasaan oppaan, jolla pelin kylkeen pääsee paremmin kiinni.

Hyvät uutiset ovat, että Battlebornissa voi tehdä miltei mitä vain ja siitä saa palkinnoksi aina jotain. Matsien taustalla pyörivässä metapelissä kerätään kokemuspisteitä niin eri hahmoille kuin koko pelitilillekin. Ihan yleisesti pelaamalla, tappamalla vihollisia ja voittamalla tai häviämällä matseja saa aina jonkin verran kokemuspisteitä, mutta niiden lisäksi suorittamistaan odottaa pino erityisiä haasteita.

Haasteet ovat joko kaikille yhteisiä (”rakenna vino pino erilaisia tykkitorneja”) tai hahmokohtaisia. Niitä voi tarkastella Command-osiossa, ja ne on suunniteltu sangen fiksusti. Kaikki keskittyvät johonkin pelin kannalta oleelliseen asiaan ja antavat aika hyvin osviittaa siitä, miten hahmolla kannattaisi pelata. Haasteet on yleensä suunniteltu suoritettavaksi useiden pelikertojen aikana, mutta jos ne vaativat onnistumista yhden matsin aikana, se sanotaan haasteessa.

Varsinkin hahmojen haasteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne todellakin opettavat hyvin kunkin hahmon kannalta oleellisia asioita ja ovat lisäksi hyvä tapa kehittää kyseistä hahmoa. Haasteita suorittamalla saa avattua hahmon taustatarinaa paljastavia lore-pätkiä sekä uusia ulkoasuja ja niin edelleen.

Aloittelijan Battleborn-peliopas

Kun hyppää ensi kertaa matsiin, sitä on helposti aika äimän käkenä. Mitä pitäisi tehdä? Mitä täällä tapahtuu? Parin lauseen kuvaukset eivät oikein selitä edes sitä, mikä on pelitilojen tavoite, saati sitten tarjoa niihin hyviä strategioita. Oppaan loppupuolelta löydät tarkemmat kuvaukset eri pelitiloista, mutta puhutaan ensin todella yleisellä tasolla kaikista yhteisesti.

Battlebornissa hahmoaan voi kehittää matsin sisällä kahdella tavalla. Tappamalla vihollisia ja tekoälyn mosureita saa kokemuspisteitä, jotka ovat hahmokohtaisia. Ainakin itse olen huomannut, että varsinkin kun pelaan Support-luokan hahmolla, unohdan helposti räiskiä tarpeeksi tekoälyn janttereita ja jään nopeasti kokemuspisteissä muiden jälkeen. On haastavaa yrittää löytää tasapaino kokemuspistekäyrän mukana pysyttelemisen, PvP:n ja muiden puuhien välille.

Kokemuspisteitä voi onneksi hankkia muillakin tavoilla. Oli pelitila mikä tahansa, puolustuslinnoitteiden rakentaminen on miltei aina hyvä idea, eikä vain sen takia, että siitäkin saa kokemusta. Tarjolla on vastustajia räiskiviä tykkitorneja, staattisempia lähipuolustustorneja, jotka esimerkiksi hidastavat tai polttavat kaikkea lähelle tulevaa, sekä omaa tiimiä hyödyntäviä parannustorneja. Tämä kuulostaa paljolta, mutta onneksi tornien paikat ovat kiinteitä ja tyypitettyjä. Niinpä esimerkiksi tykkitorneja voi rakentaa vain niille varattuihin paikkoihin.

Puolustuslinnoitteiden rakentaminen rahoitetaan keräämällä joidenkin hirviöiden ja toisten pelaajien pudottelemia kristallisirpaleita. Parempi tapa kerätä niitä on räiskiä maastosta törröttäviä kristalleja ja sitten kerätä palasia. Mitä suurempi kristalli, sitä enemmän sirpaleita. Kristallit ovat myös kaikille yhteisiä, joten nokkela ninja voi käydä pöllimässä vastustajan alueella olevat jättikristallit itselleen ja näin viedä vastustajalta rahaa.

Nyrkkisääntönä voisi todeta, että puolustuslinnoitteiden rakentaminen ei ole koskaan huono idea, mutta koska sirpaleita ei yleensä ole tarpeeksi koko kentän täyttämiseen, kannattaa yrittää priorisoida alueita, joissa tapahtuu – tai joissa tulee pian tapahtumaan. Viholliselle on todella ikävä yllätys huomata, että reitti uudelle pätsille Meltdown-pelitilassa onkin jo täynnä tykkitorneja.

Tämä kaikki on toki helppoa paperilla mutta hankalampaa käytännössä, sillä kuten vanhempi von Möltke kuuluisasti aikanaan totesi, mikään suunnitelma ei kestä kosketusta vihollisen kanssa. Ne oikeat läksyt onkin opittava käytännössä kantapään kautta pelaamalla, häviämällä ja kehittymällä. Tie voittoon voi olla kivinen, mutta pääasiassa silti varmasti viihdyttävä!

Aloittelijan Battleborn-peliopas

Eri tehtävätyypit

Capture

Capture on pelitiloista perinteisin ja fps-väelle tutuin, sillä kyseessä on ihan rehellinen hallintapistekisa. Kartalla on kolme hallintapistettä, jotka vallataan seisomalla hetken merkityllä alueella. Tiimit keräävät pisteitä sitä nopeammin, mitä useampaa pistettä he hallitsevat. Ensimmäiseksi mittarinsa täyttänyt voittaa.

Jos haluaa puhtainta räiskintätoimintaa, sitä Capture tarjoaa. Kartalla ei ole saatettavia tekoälyn botteja tai muitakaan ylimääräisiä juttuja, joten koko tiimi voi keskittyä räiskimään vihollisia. Capture tarjoaa myös näkymättömille tai muuten ninjailuun sopiville hahmoille tilaisuuden koukkailla ottamaan pisteitä haltuun vastustajan selän takana.

Tarkemmat taktiikat riippuvat hyvin paljon vastustajien ja oman tiimin koostumuksesta. Usein on hyvä idea jättää hallussa oleville pisteille vartija samalla, kun muut kiertävät valtaamassa menetettyjä pisteitä takaisin. Vartijan tosin kannattaa muistaa, että kiintopisteelle ei tarvitse kuolla: vastustajan häiritseminen nopeilla iskuilla riittää, sillä näin pistettä on hankalampi vallata ja oma tiimi saa aikaa reagoida.

Incursion

Incursion-tilassa tavoitteena on tuhota vastustajan tukikohdassa kykkivä jättirobotti. Tukikohdan puolustukset lyövät sankareita lujaa, joten voittavan tiimin pitäisi yrittää saattaa tukikohtaan tykinruokana toimivia botteja. Incursion elää vahvasti näiden bottiaaltojen mukana, sillä ne muodostavat luonnollisen kiintopisteen, jonka ympärille taistelut syttyvät.

Hyvänä vinkkinä voisi mainita, että ei kannata jumittaa tuijottamaan liian kiinteästi sitä bottien rintamaa, sillä kaikissa Incursion-kartoissa on paljon vaihtoehtoisia sivureittejä. Niitä pitkin voi koukkailla vihollisten sivustaan, mikä on usein hyvä tapa voittaa peli. Karttojen laidoilta löytyy myös neutraalien vihollisten leirejä. Ne tuhoamalla ja leirit valtaamalla voi värvätä kovia apureita omalle puolelleen, ja se kannattaa. Jos ei muuta, niin itselle vallatut apurit ovat pois viholliselta.

Meltdown

Jos olet koskaan halunnut muuttaa suunnattoman määrän viattomia robotteja fillareiksi, hanureiksi tai harpeiksi, Meltdown on tila sinulle. Kartan keskiosassa on pätsejä, joihin loputon lauma robotteja yrittää marssia lepyttääkseen vihaista tulivuorijumalaa. Tuhoa vihollisen robotit, lepytä oma jumalasi ja voita peli.

Meltdown-tilassa kannattaa totuttautua ajatukseen siitä, että suuri osa pelistä vietetään oman kohdepätsin lähellä. Vihollisia pitäisi hätistellä pois alueelta, jotta omat botit pääsevät hyppimään turvassa pätsiin. Tässä auttaa se, että pätsialueen lähellä on paljon paikkoja puolustuslinnoitteille. Niinpä säännöllisesti kannattaakin tuhota vihollisten rakennelmat ja mielellään rakentaa tilalle omat tornit.

Eräs huomionarvoinen juttu on, että kun jompikumpi tiimeistä on päässyt noin puoliväliin tavoitteesta, pätsit siirtyvät eri paikkaan. Tähän kannattaa varautua koukkaamalla uudelle reitille ja linnoittamalla se täyteen jo valmiiksi. Ei se vihollista varmasti loputtomiin pitele, mutta voi antaa tiimille pienen edun.

Aloittelijan Battleborn-peliopas

Kaikki on tehtävää

Battleborn ei juuri selitä tai avaa terminologiaansa. Niinpä onkin välillä vähän hankala arpoa, mitä eri tavoitteissa pitäisi oikeasti tehdä. Yksi erityisen hämäävä termi on ”match”. Mitä tarkoittaa, jos pitää vaikka voittaa viisi matsia? Käytännössä ”match” on mikä tahansa Battleborn-peli. Oli kyseessä toisia ihmisiä vastaan pelattu ottelu tai tarinatehtävä, kaikki kelpaa. Niinpä jälleen kerran pääsemmekin siihen tee mitä haluat -ajatukseen.

Turvallista hahmoharjoittelua

Battlebornin 25 hahmon joukosta löytyy todennäköisesti jotain omaan makuun sopivaa itse kunkin tarpeisiin, mutta ei välttämättä helposti. Peli ei nimittäin erityisen hyvin selitä, miten eri hahmot toimivat, ja usein uutta hahmoa kokeillessaan saakin tuijotella ominaisuusluetteloa vähän väliä.  Onkin ehkä hyvä idea käydä kokeilemassa hahmoja vaikkapa yksityisessä tarinatehtävässä ennen rintamalle hyppäämistä, sillä uuden pelityylin opettelu tositilanteessa ei ole välttämättä helppoa.

Uusien hahmojen avaaminen

Kun harjoittelutehtävä on takana ja maailma aukeaa edessä, valittavana on vain muutama pelin 25 sankarista. Loput täytyy avata joko grindaamalla reippaasti tasoja pelitililleen tai suorittamalla hahmokohtaisia haasteita. Jos alussa menee sormi suuhun, kannattaakin käydä katselemassa lukittuja hahmoja, ja jos niistä löytyy jokin kiinnostava, voi keskittyä aluksi kyseisen hahmon avaaviin puuhiin. Itse esimerkiksi halusin heti taisteluhaarniskassa istuvan Toby-pingviinin, joten pelasin paljon pelejä Rogue-ryhmittymän hahmoilla saadakseni ”voita viisi peliä Rogue-hahmolla” -tavoitteen suoritettua.

Varusteet kohdalleen

Kun pelitilille on kertynyt pari tasoa kokemusta, saa avattua mahdollisuuden ottaa matseihin varustesettejä. Varusteet aiheuttavat hieman hämmennystä ainakin aluksi. Ensimmäinen hämmentävä juttu on, että varustesetin valitseminen matsiin ei vielä tee paljon mitään – varusteet kun eivät ole suoraan käytössä. Ne pitää aktivoida maksamalla esinekohtainen aktivointimaksu, joka maksetaan kristallisirpaleilla.

Logiikka on simppeli: mitä kovempi ja harvinaisempi esine, sitä isompi maksu. Tämä kannattaa huomioida esinesettejä kasatessaan. Joskus se eeppinen ja superharvinainen esine ei olekaan oikeasti parempi kuin vaikka halvempi tusinatason roska, koska eeppisessä esineessä voi joutua maksamaan ominaisuuksista, joita ei oikeasti käytä.

Jos haluaa esimerkiksi puhtaasti lisävahinkoa, voi olla, että eeppisen tason lisävahinkoesine sisältää myös jonkin ”saat vielä +5 % vahinkoa, jos suojasi ovat nollissa” -efektin. Tarvitsetko sitä? Jos et, ehkä on parempi ottaa halvempi esine, jossa on pelkkää vahinkoa.

Miten varustesetit sitten kannattaa kasata? Se on syvällisempi filosofinen kysymys. Tasojen karttuessa saa avattua useampia settipaikkoja, jolloin voi ihan hyvin tehdä hyvinkin erikoistuneita settejä: yhden, joka parantaa hahmon kestoa ja suojien tehoa tankkihahmoille, toisen, joka tekee parannuskyvyistä tehokkaampia Support-hahmoille, ja vaikka kolmannen, joka nostaa hahmon tekemää vahinkoa muita tilanteita varten.

Aluksi kannattaa ottaa mukaan yleisempi kattaus: vähän selviytymistä, vähän vahinkoa, vähän lisähyötyä. Näin saa hahmosta kuin hahmosta tasapuolisesti vähän tehokkaamman. Tarkemmat tuunaukset voi tehdä, kun löytää omat suosikkinsa ja oman pelityylinsä.

Aloittelijan Battleborn-peliopas

Mistä aloittaisin?

Kun peli on asennettu ja opetusosio takana, itse pelaisin ensimmäiseksi tarinatehtäviä ainakin jonkin aikaa. Ne ovat erinomainen tapa avata monia hahmoja – usean hahmon ainoa avausehto on jonkin tehtävän suorittaminen – sekä totutella peliin. Niitä pelaamalla saa kerättyä hyvin kokemusta pelitililleen ja hahmoilleen sekä kokeiltua erilaisia hahmoja riskittömästi.

Millä hahmolla aloittaisin?

Realistinen vastaus: kaikilla. Kokeile kaikkia ainakin pari kertaa, sillä koskaan ei tiedä, mikä aluksi tosi mälsältä vaikuttava hahmo osoittautuu tosi kivaksi pelata. Itsekin olen löytänyt pari suosikkihahmoani näin, kun taas pari hahmoa, joista kuvittelin ennakkoon pitäväni, osoittautuivatkin minun käsiini sopimattomiksi.

Näillä ohjeilla pääsee kuitenkin alkuun!

Jos tykkäät perinteisestä räiskinnästä…

Jos saavut Battlebornin pariin Call of Dutyjen maailmasta, Oscar Mike ja Whiskey Foxtrot ovat hyviä valintoja. Oscar Mike on pelityyliltään hyvin lähellä perinteistä fps-pelattavuutta ja Whiskey Foxtrot on variaatio samasta teemasta.

Jos haluat olla tankki…

Sori, Battlebornissa ei voi olla kirjaimellinen panssarivaunu, mutta lähelle kyllä pääsee! Jättimäistä minigunia käyttävä Montana on todella kestävä ja ärsyttävä tankki, joka hidastaa vihollisia ja kestää massiiviset määrät vahinkoa. Tarinatilan kautta avattava ISIC on niin ikään kestävä, mutta tekee ehkä vielä enemmän vahinkoa. Ja kukapa ei tykkäisi hullusta tekoälystä, joka hihittelee itsekseen lanatessaan uhrejaan kumoon?

Jos haluat auttaa kavereita…

Toisin kuin perinteisissä räiskintäpeleissä, Battlebornissa parantajat ovat oleellinen osa hyvää tiimiä. Ei kannata kuvitella, että parantajat ovat vain parannusautomaatteja, vaan kaikki tekevät myös kivasti vahinkoa vihollisiinsa. Heti alusta saakka käytössä oleva Miko on tehokas parantaja ja ärsyttävä vihollinen, sillä monet Mikon kyvyistä tekevät vastustajaan vahinkoa pitkään osuman jälkeenkin. Avattavista hahmoista Reyna taas on mukava variantti, sillä hän ei paranna suoraan, vaan ylikellottaa kavereidensa suojia samalla, kun repii niitä vastustajiltaan silmänräpäyksessä.

Jos tykkäät lähitaistelusta…

Battleborn on räiskintäpeli, mutta ei kannata aliarvioida lähitaistelijoiden voimaa. Hyvin pelattuna ne repivät vihollisensa kappaleiksi alta aikayksikön, ja omissa peleissäni olen nähnyt suurimmat tappoputket juuri lähitaistelijoiden suorittamina. Rath ja Shayne & Aurox ovat hyviä valintoja aloittelijalle. Kahta miekkaa heilutteleva Rath on iholle päästyään todella rasittava takiainen, kun taas Shayne & Aurox on kestävä hahmo, joka pystyy nykäisemään kallion päällä kekkuloivan snipun syleilyynsä mukilointia varten.

Jos haluat sniputtaa…

Jos olet snipu, alun hahmovalikoimaan kuuluva Marquis on helppo vaihtoehto. Hienostunut robottiherrasmies on tappava hahmo osaavissa käsissä. Hieman toiminnallisempaa tarkka-ammuntaa kaipaaville tarjolla on Thorn, jonka jousipyssy kantaa hirmuisen pitkälle ja tekee reippaasti vahinkoa.

Aloittelijan Battleborn-peliopas

Älä pelkää perääntyä

Jos ei ole aiemmin pelaillut hirveästi MOBA-pelejä, vaan on tottunut perinteisempään räiskintään, ajatus perääntymisestä voi tuntua oudolta. Battlebornissa se on kuitenkin hyvä idea. Jos näyttää siltä, että on tulossa pataan, yleensä ei kannata jäädä taistelemaan loppuun asti, vaan mieluummin vetäytyä ja palauttaa kestopisteitään ennen uutta yritystä.

Jokainen kuolema vihollistiimin kynsissä tuo näille melkoisen tukun kokemuspisteitä, ja jos vihollistiimi pääsee kokemustason tai parinkin karkumatkalle, matsin voittamisesta tulee hyvin hankalaa puuhaa.

Vasenta analogitikkua painamalla voi lähteä täyteen juoksuun, jolloin on nopeampi kuin hyökkäävä takaa-ajaja. Perääntymisessä korvaamaton apu on mahdollisuus teleportata takaisin omaan tukikohtaan. Konsoliversioissa tämä tapahtuu painamalla ristiohjainta alaspäin. Muista kuitenkin juosta ensin suojaan vihollistulelta!

Kyvyt tilanteen mukaan

Jokaisella kokemustasolla saa valita kahden erilaisen tuunakkeen välillä. Valinnat eivät tuo uusia kykyjä, vaan muokkaavat olemassa olevia. Valintaa ei kannata tehdä harkitsematta, sillä ero vasurilla rakennetun ja tarkkaan harkitun hahmon välillä on kuin yöllä ja päivällä. Tuunaukset on suunniteltu niin, että ne parantavat entisestään hahmoihin jo valmiiksi rakennettua kykysynergiaa ja tuovat mukaan vielä uusia.

Osa valinnoista on toki helppoja. Jos tykkää kovasti tietystä kyvystä, kannattaa panostaa sitä parantaviin ominaisuuksiin. Juttua mutkistaa se, että hahmoille ei ole mitään yhtä oikeaa kykyvalikoimaa, vaan se pitää arpoa tilanteen mukaan. Jos ryhmässä ei esimerkiksi ole parantajaa, kannattaa ehkä ottaa kykyjä, joka parantavat vahinkoa tehtäessä. Samaten jos on tiimin ainoa tankki, ehkä ei olisi huono idea ottaa kykyjä, jotka parantavat kestävyyttä ja selviytymismahdollisuuksia. Silloin ei tee aivan yhtä paljon vahinkoa kuin voisi, mutta kestää kauemmin ja antaa tiimikavereilleen mahdollisuuden kurittaa vihollisia turvallisesti.

Kaikkien hahmojen tuunausvaihtoehtoja voi käydä ennakkoon tarkastelemassa hahmoluettelosta.

Miikka Lehtonen

Nostoja