Odotettu Dark Souls III ilmestyy ensi viikolla. Hehkutettuun sarjaan tarttuu tälläkin kertaa varmasti uusia pelaajia, joten tutustumme nyt pelimaailman historiaan ja hahmoihin. Moniin niistä nimittäin viitataan myös kolmannessa osassa.
Aluksi on tiedettävä, että Souls-pelisarjan tarina ei toimi samalla tavalla kuin normaalipelin juoni. Pelaajan on itse kasattava oma tulkintansa kentistä löytyvistä vinkeistä, vastaantulijoiden oudoista puheista ja esineiden lyhyistä kuvauksista. Tekijöiden tarkoitus on ollut luoda myyttinen ja salaperäinen maailma, jossa monilla eri ihmisillä on omat käsityksensä totuudesta. Koko tämä artikkeli on vain yksi näistä tulkinnoista, mutta ainakin uskottava sellainen.
Alussa oli…
Dark Souls alkaa luomiskertomuksella. Maailma ennen ihmistä ei ole pimeä tyhjiö, vaan harmaan sumun, valtavien puiden ja kallioiden täyttämä pysähtynyt maailma, jossa mikään ei koskaan muutu. Sitä hallitsivat muinaiset, niin ikään kuolemattomat, muuttumattomat ja täydelliset lohikäärmeet.
Pysähtyneisyyden vastavoimaa ja elämää Souls-mytologiassa edustaa tuli. Kun ensimmäinen liekki ilmestyi maailmaan, sen löysi kolme olentoa. Nämä olennot ottivat liekistä voimaa, jota kutsutaan jumalsieluiksi (Lord Souls) ja muuttuivat näin jumaliksi. Ensimmäinen on Gwyn, joka edustaa Souls-mytologiassa Zeuksen kaltaista ylijumalaa. Hänen jumalsielunsa on auringon, salamoiden valon ja elämän lähde, ja häntä palvottiin auringonjumalana. Toinen on Nito, josta tuli vastapainoksi pimeyden ja kuoleman jumala. Kolmannen jumalsielun otti nimetön noita, joka yritti sen avulla sytyttää oman versionsa ensimmäisestä liekistä, mutta se johti vain kaaoksen ja demonien syntyyn.
Neljäs jumalsielu oli peleille nimen antanut pimeä sielu (Dark Soul), jonka otti nimetön kääpiö. Hän jakoi sen pieniksi sirpaleiksi ja synnytti näin ihmiskunnan. Souls-maailmassa on siis perisynnin vastine, sillä jokaisen ihmisen sisällä on palanen pimeyttä edustavaa sielua.
Kolme uutta jumalaa värväsivät avukseen epämuodostuneen lohikäärmeen, Seathin, jonka avulla he tuhosivat lähes kaikki muut lohikäärmeet. Tästä alkaa paratiisimainen aikakausi eli Tulen aika, jolloin jumalat hallitsivat maailmaa ja ihmisten kuningaskunnat kukoistivat.
Kaikki Souls-maailman ihmevoimat ja taikuus ovat peräisin alkuperäisistä suurista sieluista. Uskonihmeet tulevat Gwyniltä ja muilta jumalilta, taikuuden (sorcery) kehitti Gwyin sielun kappaleen saanut Seath ja demoneita luonut noita on tulitaikuuden (pyromancy) lähde.
Sammuva liekki
Tulen aikakausi ei voinut kestää ikuisesti, sillä kuten todettiin, tuli edustaa muutosta. Lordran-nimisessä valtakunnassa hallitseva Gwyn ja hänen lapsensa sekä liittolaisensa eivät kuitenkaan päästäneet irti voimistaan. Niinpä tuli alkoi hiljalleen heikentyä, mikä sai maailman pimenemään ja rapistumaan. Ihmisten sieluissa piileskelevä pimeä sielu heräsi vahvimmin muinaisessa ihmisessä nimeltä Manus, josta tuli Souls-maailman paholaisen vastine. Gwyn yritti estää jumalten voimien katoamisen käyttämällä itseään alkuperäisen liekin polttoaineena. Se onnistui, mutta ratkaisu oli vain väliaikainen.
Pimeä alkoi herätä ihmisten sieluissa, mikä teki heistä kuolemattomia, mutta ei lohikäärmeiden tapaan. Nämä epäkuolleet menettivät hiljalleen osia sieluistaan, kunnes heistä tuli mielettömiä, muiden sieluja metsästäviä zombeja eli ”onttoja” (Hollow). Yksi kirotuista on tyrmään heitetty ”valittu epäkuollut” eli Dark Soulsin pelaajahahmo.
Vaikea valinta
Ensimmäinen Dark Souls on valitun pyhiinvaellusmatka Lordraniin, jossa hän selvittää totuuden. Vastaan tulee monia kirottuja, joiden traagiset tarinat ovat vain sivujuonteita koko juonelle. Jumalten mielettömät rippeet roikkuvat kiinni jumalsieluissa, joten maailma kuolee hitaasti. Jopa taivaalla paistava aurinko on pelkkä harhakuva, sillä se on viimeisen jumalan eli Gwynin pojan Mustan Auringon luoma valhe. Muinaiset käärmeet kertovat, että pelaajalla on kaksi vaihtoehtoa. Valitun on tapettava jumalat ja otettava näiden sielut haltuunsa erityiseen astiaan (Lordvessel). Samalla on matkustettava menneisyyteen, jossa sankari tappaa arkkipiru Manusin. Sitten pelaaja voi kohdata Gwynin ensimmäisellä liekillä.
Kun pelaaja on tappanut jumalat ja onton, nyt Lord of Cinderiksi kutsutun Gwynin, hän voi tehdä valinnan. Jos hän polttaa itsensä ja jumalsielut ensimmäisessä liekissä eli ”yhdistävät tulen”, jumalten aikakausi jatkuu vuosisatoja tai -tuhansia, mutta vain siihen asti, kunnes liekki hiipuu uudestaan. Toinen vaihtoehto on julistautua pimeyden ruhtinaaksi ja antaa liekin sammua, jolloin koittaa jonkinlainen pimeyden täyttämä ”ihmisten aikakausi” ainakin siihen asti, kun joku muu sytyttää liekin taas. Kumpikaan vaihtoehto ei ole erityisen hyvä.
Loputon kierre
Kakkososassa aikaa on kulunut niin paljon, että vanhat jumalat ja Lordranin valtakunta on enää tarua. Peli esittelee ajatuksen, että ensimmäisen pelin tapahtumat ovat toistuneet useasti ja valinta on tehty lukemattomia kertoja. Liekki on meinannut sammua, jolloin eri sankarit ovat sytyttäneet sen uudestaan. Uusi pelimaailma eli Drangleicin valtakunta on rakennettu lukemattomien raunioiden päälle, ja kaikkein alimmaisena on Lordran.
Epäkuoleman kirous eli pimeän sielun vaikutus ei ole kadonnut tässä välissä mihinkään, ja se on tuhonnut myös Drangleicin. Valtakunnan kuningas Vendrick yritti estää kirousta, mutta häntä huijattiin. Kuningatar Nashandra, joka on todellisuudessa yksi tapetun Manusin sirpaleista, sai Vendrickin varastamaan jättiläisiltä valtaistuimen (Throne of Want), jolla tarpeeksi vahva hallitsija voisi hallita ensimmäistä liekkiä. Jätit tuhosivat Drangleicin ja ontoksi ajettu Vendrick vetäytyi hautaansa, jotta kukaan ei pääsisi käsiksi istuimeen.
Dark Souls II:n juoni on hyvinkin monimutkainen, mutta sillä on käytännössä yllättävän vähän tekemistä Dark Souls III:n kanssa. Pelaajan hahmo eli epäkuoleman kiroukselle lääkettä etsivä ”kirouksen kantaja” voi todistaa olevansa uusi hallitsija etsimällä tuhoutuneiden valtakuntien kruunut ja haastamalla lopulta Nashandran taisteluun valtaistuimesta. Useimmilla juonenkäänteillä ei ole merkitystä kokonaiskuvan kannalta. Lopulta valinta on aina sama. Pelaajasta tulee joko liekin sytyttäjä ja uusi jumalkuningas tai pimeyden uusi ruhtinas. Kaikkien kruunujen voiman saanut ”todellinen hallitsija” voi myös hylätä valinnan ja etsiä kolmatta tietä.
Ratkaisua ei tietenkään löydy, sillä kolmannessa osassa haudasta nousee uusi sankari. Nyt tarkoitus on etsiä aiemmin tulen uudestaan sytyttäneiden sankarien eli Lords of Cinderien sielut. Koko Souls-sarjan pelanneille suurin kysymys onkin se, löytyykö ikuiseen sykliin vihdoinkin ratkaisu vai ei. Mutta sitä emme tietenkään paljasta tässä.
Tunnetko sivuhahmot?
Monet pelissä vastaan tulevat sivuhahmot eivät välttämättä liity suurempaan juoneen, tai he ovat vain jumalallisten voimien uhreja omissa tragedioissaan. Monille Souls-faneille juuri nämä hahmot ovat pelien kiinnostavinta antia, ja heistä kannattaa tuntea kolmososaa varten ainakin seuraavat. Monien sankarien aseet ja haarniskat nähdään nimittäin uudessa pelissä legendaarisina muinaismuistoina.
Solaire
Astoran ritari Solaire on suosituin Souls-hahmo ja loputtomien nettimeemien lähde. Solaire (tai Sunbro, niin kuin hänet myös tunnetaan), kohdataan yhä uudestaan pelaajan vaeltaessa kohti ensimmäisen Dark Soulsin loppua. Monessa pomotaistossa hyödyllinen soturi on muiden pelaajien auttamiseen keskittyvän liiton keulakuva, ja hänen ”Praise the Sun” -liikkeensä edustaa monelle pelaajalle vaikean pelin voittamista yhdessä. Solairen tarina on tietysti traaginen. Aurinkoa palvova ritari ilmaisee runollisesti haluansa olla kirkas kuin aurinko (”If only I could be so grossly incandescent!”), mutta hän ei tiedä koko auringon olevan pelkkää lohdullista valetta.
Siegmeyer ja Sieglinde
Siegmeyer ja hänen tyttärensä Sieglinde ovat ritareita erikoisesta Catarinan maasta. Sieglinde etsii Lordraniin kadonnutta isäänsä, ja pelaajan täytyy pitää molemmista huolta läpi pelin. Suurella vaivalla molemmat säilyvät hengissä. Hahmojen suosio selittyy vain heidän kypärillään: Catarinan ritarit käyttävät sipulilta näyttävää kypärää, joten Siegmeyeriä kutsutaan netissä tietysti nimellä Onion Bro.
Trusty Patches
Todella hämäävästi nimetty Trusty Patches on vakiohahmo FromSoftwaren peleissä, ja hänet voi bongata outona ihmisen ja hämähäkin risteytyksenä jopa Bloodbornesta. Patchesiin tutustutaan yleensä, kun tämä pyytää pelaajahahmoa kurkistamaan aarrekuoppaan, jolloin ilkiö kenkäisee sankarin alas jyrkänteeltä.
Noitasiskot
Kun jumalsielun saanut Izalithin noita yritti tehdä uutta luomisen liekkiä, hän muutti itsensä ja jälkeläisensä demoneiksi. Yksi tyttäristä oli Quelaag, puoliksi ihminen ja puoliksi hämähäkki, joka on yksi Dark Soulsin pomovastuksista. Hänen nimettömäksi jäänyt siskonsa auttoi halukkaita oppimaan kaaostaikuutta. Kolmas sisko Quelana tunnetaan tulitaikuuden keksijänä, ja hänetkin saattoi löytää Lordranin rämeiltä.
Dusk of Oolacile
Oolacilen kadonneessa maassa kehitettiin aivan uudenlaista taikuutta, kunnes sen asukkaat herättivät Manusin eli Syvyyden Isän. Ainoa henkiin jäänyt oli kristallipatsaaseen vangittu velhoneito Dusk, jonka pelaaja voi vapauttaa Dark Soulsissa. Manus levitti Oolacilesta käsin pimeyttä ja pahuutta, kunnes hänet tuhottiin. Soulsin jatko-osista voi edelleen löytää tämän muinaisen maan erityisiä taikoja.
Artorias
Kun auringonjumala Gwyn oli valtansa huipulla, häntä auttoi neljä kuulua ritaria. Tärkein heistä oli miekkamies Artorias, jonka paras ystävä oli valtava susi Sif. Kun Manuksen pimeys korruptoi New London valtakunnan neljä kuningasta, Artoriaksen oli pakko solmia sopimus Syvyyden voimien kanssa, jotta hän voisi taistella pettureita vastaan. Hän matkusti voittonsa jälkeen Oolacileen, jossa Artorias uhrasi itsensä pelastaakseen Duskin ja Sifin ja muuttui itse pimeyden lähettilääksi. Pelaaja voi kukistaa Artoriaksen ja vapauttaa hänen sielunsa matkustamalla menneisyyden Oolacileen Dark Soulsin laajennuksessa. Artoriaksen suuri kahden käden miekka on yksi pelisarjan tyylikkäimpiä aseita.
Janne Pyykkönen
Dark Souls III julkaistaan Xbox Onelle, PlayStation 4:lle ja Windows-tietokoneille 12. huhtikuuta. Voit lukea Pelaajan arvostelun pelistä näiltä sivuilta ensi maanantaina.