Ennakkotestissä Deathloop – yksi lähivuosien kiehtovimmista peleistä / Artikkelit / pelaaja.fi

Ennakkotestissä Deathloop – yksi lähivuosien kiehtovimmista peleistä

1.09.2021 // Kirjoittanut: Jason Ward
0
Ennakkotestissä Deathloop – yksi lähivuosien kiehtovimmista peleistä

Deathloop

Kehittäjä: Arkane Studios Julkaisija: Bethesda Softworks
Alustat: PS5, Win Julkaisu: 14. syyskuuta 2021

Päiväni murhamurmelina

Aloitetaan tämä ennakkokatselmus tiedotteella: maineikkaan Arkane Studiosin uuden Deathloop-toimintaseikkailun ennakkoversio saapui mittavimmalla “älä puhu tästä” -kieltolistalla miesmuistiin, ja varsinkin tarinan syvempiin vesiin kurottavat paljastukset ovat ehdottomasti pannassa. Näin ollen silmiesi edessä lepäävä ennakkomaistelu keskittyy lähtökohtaisesti vain Deathloopin päällisiin puoliin täysverisen arvostelun keulilla.

Vaan pienimuotoinen pintaraapaisu onkin helpommin sanottu kuin suoritettu, sillä Deathloop on yksi lähivuosien kiehtovimmista peleistä. Kunhan tiedätte, että nöyrällä ennakoitsijallenne olisi valtavasti sanottavaa allaolevan lisäksi.

Salaperäisen Blackreefin saaren rannalta alkavasta tarinasta kerron vain tämän: päähenkilö on alussa hädin tuskin oman nimensä muistava Colt, jonka vastavoimana toimii teräväkielinen ja herkällä liipasinsormella varustettu Julianna. Pelin myyntiversiossa pelaaja voi itse päättää pelaako Coltilla vai Juliannalla, mutta ennakkoversiossa kokeiltavana oli ainoastaan Coltin tähdittämä yksinpeli. Juliannan saappaissa pelaaja voi hyökätä muiden pelaajien instansseihin Dark Soulsin moninpelin tyyliin, mutta tämän pelimuodon koeajo antaa vielä odottaa itseään.

Coltin on kuoltava

Pelaajan tavoin Colt on Deathloopin alkutaipaleella pihalla kuin lumiukko, mutta julma totuus – tai ainakin sen pintarakenne – alkaa hahmottua nopeasti. Colt ja muut Blackreefin asukkaat elävät yhden vuorokauden mittaisessa aikasilmukassa, ja jokainen aamu nollaa tilanteen takaisin alkutekijöihinsä. Päivät on jaettu neljään vuorokaudenaikaan, ja kello nytkähtää aina lohkon mitalla eteenpäin kun Colt siirtyy Blackreefin alueelta toiselle.

Lähinnä radiopuhelimen välityksellä Coltille piruilevan Juliannan lisäksi saarella pitävät jöötä visionääreiksi kutsutut johtohahmot, joiden otetta vallan kahvasta lujittaa jokaisen visionäärin henkilökohtainen yliluonnollinen supervoima. Isokenkien lisäksi Blackreefin kaduilla, kujilla ja rantaviivalla parveilee valtavat määrät mannekiinien ja törmäysnukkejen näköisiä aseistettuja asukkeja, joita yhdistää yksi tavoite: Coltilta täytyy saada nirri pois.

Ensitestissä Deathloop – yksi lähivuosien kiehtovimmista peleistä

Ei sinänsä ihme. Toisin kuin kaikki muut Blackreefin asukit, Colt haluaa rikkoa silmukan ja päästä takaisin normaaliin päivärytmiin. Se onnistuu tasan yhdellä tavalla: ilmat pihalle joka visionääristä. Ensimmäinen kapula rattaissa on se, että murhabisnekset pitäisi saada pakettiin saman vuorokauden aikana, sillä silmukan umpeutuessa päivä alkaa alusta ja kaikki eilispäivän kalmot löytävät tiensä takaisin elävien kirjoihin. Koskee myös visionäärejä, totta kai.

Vaikka kuolema ei kuittaa univelkoja Deathloopissa, jokainen eletty päivä Blackreefillä nettoaa pelaajan plakkariin resursseista tärkeintä: tietoa. Vihollisten keskustelujen salakuuntelu, nauhoitteiden ja asiakirjojen syynääminen sekä visionäärien keskinäisen suhdekartaston hahmottelu ovat Deathloopin kiehtovan seikkailupelimäisen sielun rakennuspalikoita. Jokainen Blackreefin alue muuttuu vuorokaudenajan mukaan, ja Coltin muistiinpanojen karttuessa pelaajalle piirtyy hiljalleen selkeämpi kuva siitä, missä järjestyksessä kukin visionääri tulee siirtää ajasta ikuisuuteen ja millä tavalla se onnistuu kätevimmin.

Kuolema koputtaa kahdesti

Tappajan työkalut ovat monenmoiset, ja Arkanen pelille ominaiseen tapaan myös Deathloopissa sekä Coltin aseistuksen että muiden tarvekalujen käyttöulottuvuudet jätetään tyystin pelaajan kekseliäisyyden ja kokeilunhalun varaan. Visionäärien niistäminen avaa Coltille mahdollisuuden napata jehujen supervoimat itselleen, ja yli-inhimillisten kykyjen lisäksi Coltin mukana kulkee erilaisia tuliaseita ja pari kätevän monikäyttöistä kiintovarustetta. Hiiviskely, suora toiminta ja vihollisten harhauttaminen erilaisia teknisiä hilavitkuttimia hyödyntäen ovat kaikki käypiä etenemismalleja, ja yksi Deathloopin kiintoisimmista puolista onkin se, kuinka monella eri tavalla pelin vaarallisia tilanteita voi lähestyä.

Coltin perusvarustukseen kuuluvan erikoiskyvyn ansiosta kullakin pelialueella voi kuolla kahdesti ennen kuin silmukka nollautuu. Koska päivän uusiutuminen tuhoaa myös Coltin varusteet, yksi etenemisen kannalta tärkeimmistä superkyvyistä on pelin alkutaipaleella kouraan tarttuva infuusio. Kyvyn avulla pelaaja voi sitoa aseita, supervoimia ja muita tarvekaluja Coltin olemukseen, jolloin ne saa käyttöönsä heti uuden päivän alkaessa. Infuusio vaatii satunnaisista esineistä ja visionääreistä imuroitavaa jäänne-energiaa, jonka voi tuhlata haluamallaan tavalla Coltin siirtyessä alueelta toiselle.

Liipasinsormea saa halutessaan treenata jatkuvalla syötöllä, mutta varsinkin pelin alkuvaiheessa hiiviskely, selkäänpuukotus ja vihollisten jallittaminen ovat moninkertaisesti aseet laulaen juoksemista fiksumpia ratkaisuja. Pelin kontrollit ovat Arkanelle ominaiseen tyyliin perinteistä ensimmäisen persoonan räiskintää raskaammat, ja pelistudion helmasynteihin kuuluva vihollisten riistoviljely on myös Deathloopin raskaimpia riippakiviä. Onneksi oivaltavasti suunnitellut pelialueet ja Coltin kirjavat varusteet pitävät huolen siitä, että jokaiseen eteen etsiytyvään ongelmaan on huomattavasti enemmän ratkaisuja kuin ykskantaan äkkäisi.

Ensitestissä Deathloop – yksi lähivuosien kiehtovimmista peleistä

Jätin sydämeni Blackreefille

Kuten kaikesta edellä mainitusta voi päätellä, Deathloop flirttailee estoitta roguelike- ja soulslike-lajityyppien kanssa. Osiensa summana peli on kuitenkin lähempänä toimintapelin vaatteisiin puettua asymmetristä palapeliä, jonka palaset on piilotettu vetovoimaisen vinksahtaneen pelimaailman notkoihin ja sopukoihin. Arkanen aiempien teosten perimän viitoittamana jokainen Blackreefin alue on oma pieni mikrokosmoksensa, ja leveälle, lavealle ja syvälle ulottuvien persoonallisten pelialueiden tutkiskelu lyö Deathloopissa käsipäivää neliulotteista hahmotuskykyä vaativan aikamatkustuksen kanssa.

Deathloopin kanssa viettämäni reilun 5 tunnin pituinen ennakkohypistely oli tuskallisen pieni lusikallinen, joka sai vaatimaan kauhalla lisää. Jää nähtäväksi kuinka hyvin peli pitää otteessaan pitkässä juoksussa ja millä tavoin Juliannan tähdittämä moninpeli on implementoitu osaksi suurempaa kokonaisuutta. Se on kuitenkin sanottava, että Deathloop tuntui samaan aikaan sekä Arkanen kunnianhimoisimmalta että pelistudion onnistuneimmalta teokselta. Se on melkoisen paljon sanottu studiosta, joka on luonut legendaarisen Dishonored-pelisarjan.

Vaatikin huomattavia henkisiä – ja osin fyysisiä – ponnisteluja irtautua peliohjaimesta viiden pelitunnin jälkeen. Deathloopin monikerroksinen ja -ulotteinen pelisuunnittelu on virtuoosimainen sekoitus toimintaa, pulmanratkontaa ja valinnan vapautta priorisoivaa kenttäsuunnittelua, ja riemastuttavan vapaamuotoisesti pelaajan hyppysiin taipuvan pelin keskiössä olevan murhapalapelin kokoaminen on loputtoman koukuttavaa puuhaa.

Hukkasin sydämeni Blackreefille, ja haluaisin sen takaisin. Onneksi odottavan aika ei ole järin pitkä, sillä Deathloop julkaistaan pc:lle ja PS5:lle 14. syyskuuta.

Jason Ward

Nostoja