BATTLEBORN
Tekijä: Gearbox Software Julkaisija: 2K Games
Alustat: PS4, Xbox One, pc Julkaisu: 3. toukokuuta (alkujaan 9. helmikuuta)
Rajaseuduilta kuolevaan universumiin
Teksasilaisstudio Gearbox Softwarella on edessään mielenkiintoiset ajat. Viime vuodet pääasiallisesti vain Borderlands-sarjan kehittäjänä tunnettu pelitalo on tekemässä ensi helmikuussa loikkaa jälleen kohti tuntematonta tuomalla markkinoille kokonaan uuden pelin kokonaan uudesta pelisarjasta. Battleborneksi ristitty studion uusin tuotos on ottanut kyllä paljon oppia Borderlands-sarjan menestyksestä, mutta ei kannata erehtyä luulemaan, että tulossa olisi vain uuden nimen alle piilotettu Borderlands 3.
Ytimeltään Battleborn rakentuu kolmesta pääelementistä. Ensimmäisen osan pelistä muodostaa sen tarinakampanja, jota on mahdollista lähteä pelaamaan kyllä yksikseen, mutta ennen kaikkea se on suunniteltu maksimissaan viiden pelaajan välisen yhteistyöpeluun varaan. Avoimessa maailmassa tapahtuvan seikkailun sijaan Battlebornen kampanjaosuus onkin tällä kertaa toisistaan erillisiin kenttiin ja tehtäviin jaettu kokonaisuus, jossa pelaajat jahtaavat erilaisia yhteisiä tavoitteita tappaen samalla laumoittain vihollisia. Päällimmäisenä tarkoituksena tarinakampanjassa olisi tietenkin pelastaa universumi ennenaikaiselta tuholta, mikä ei Battlebornen tapauksessa kuitenkaan tarkoita välttämättä enää paljoa. Pelin maailmassa elämää ylläpitää näet enää vain yksi tähti, eikä senkään toiminta ei ole jatkumassa ikuisesti.
Toinen merkittävä osa Battlebornia on sen kilpailullinen moninpeli. Peli kattaa kaikkiaan kolme moninpelitilaa, jotka tuovat yhteen ideoita perinteisistä verkkoräiskinnöistä sekä Dotan ja League of Legendsin kaltaisista verkkopohjaisista areenatoimintapeleistä. Moninpelitiloista yksinkertaisin – ja ennakkotestin perusteella myös tylsin – on Capture, jossa kaksi viiden hengen joukkuetta kamppailee pelikartalta löytyvien avainalueiden hallinnasta. Toiminta monimutkaistuu kuitenkin huomattavasti Meltdown- ja Incursion-tiloissa, joissa joukkueet pääsevät taistelemaan tekoälyn ohjastamien kätyrihahmojen rinnalla.
Meltdownissa joukkueiden tarkoituksena on saattaa tekoälykätyrit turvallisesti pelikartoilla sijaitseviin polttouuneihin yrittäen samalla estää vastustajia tekemästä samoin. Incursionissa vuorostaan joukkueille annetaan omat tukikohdat, joita olisi tarkoitus suojella sekä toisen joukkueen hyökkäyksiltä että myös pelialueiden kätyreiltä samalla, kun vastapuolen päämaja pitäisi saada säpäleiksi. Pelitiloissa menestystä ei taata näin ollen vain muita pelaajia jatkuvasti tappaen, vaan tärkeää on nimenomaan valita taistelunsa oikein sen mukaan, mikä tukee joukkueen sen hetkistä tilannetta parhaiten.
”Kukin hahmoista on varustettu aina yhdellä päähyökkäyksellä, jota tuetaan lisäksi myös parilla lisäkyvyllä ja yhdellä ultimate-erikoisiskulla.”
Kolmas ja kenties jopa tärkein Battlebornin osa-alue koostuu pelin hahmovalikoimasta. Julkaisussaan Battleborn tarjoaa pelattavaksi kaikkiaan 25 hahmoa, jota eroavat toisistaan varsin suurestikin. Joukosta löytyy niin erilaisia räiskijöitä kuin lähitaistelijoitakin, joista jokaisella on myös oma roolinsa aina tankista tarkka-ampujaan, hyökkääjään ja parantajaan. Hahmojen ominaisuudet ovat myös vaihtelevia. Rynnäkkökivääriinsä luottava Oscar Mike muistuttaa pelattavuudeltaan esimerkiksi perinteisiä räiskintäpelisankareita, kun taas siivekäs haukkamies Benedict kykenee liitämään ympäri pelikenttiä ja räiskimään näin ollen ilmasta käsin raketinheittimellään.
Dotan ja vastaavien areenatoimintapelien vaikutus Battlebornin hahmoihin on selvä. Kukin hahmoista on varustettu aina yhdellä päähyökkäyksellä, jota tuetaan lisäksi myös parilla lisäkyvyllä ja yhdellä ultimate-erikoisiskulla. Hahmot keräävät taistellessaan myös tasoja, jotka nollataan aina jokaisen pelatun moninpeliottelun ja jopa tarinatehtävän jälkeen. Ratkaisu saattaa kuulostaa toimintapelissä oudolta, mutta ainakin vielä ensimmäisten tuntien aikana se auttaa tuntemaan, että pelatessaan oikeasti saavuttaa koko ajan jotakin. Hahmojen kerätessä tasoja näiden kykyjä pääsee myös muokkaamaan muutamin eri vaihtoehdoin, mikä rohkaisee kokeilullisuuteen erilaisissa tilanteissa. Nähtäväksi vain jää, miten mielenkiintoisena tasojen keruu pysyy lopulta, kun pelitunteja alkaa kerääntyä useampia.
Borderlands-sarjasta suuresti poiketen Battlebornissa hahmojaan ei pääse varustamaan uusilla pelaamisen yhteydessä löydettävillä aseilla. Sen sijaan pelaajat tienaavat pelaamisesta virtuaalista valuuttaa, jolla nämä pääsevät ostamaan erilaisia Gear-paketteja. Paketteja avaamalla pelaajat saavat käyttöönsä satunnaisuuden kautta syntyviä varusteita, joita nämä voivat asettaa hahmojensa käyttöön kerralla aina kolme kappaletta. Varusteet voivat esimerkiksi lisätä hahmojen hyökkäysvoimaa, mutta pelaajat eivät saa niiden ominaisuuksia käyttöönsä kuitenkaan automaattisesti. Varusteet on sen sijaan aina aktivoitava käyttöön ympäristöistä saatavilla kristallisirpaleilla. Samaisia sirpaleita käytetään myös esimerkiksi kenttiin asetettavien tykkitornien ja muiden apuvälineiden rakentamiseen, joten aivan täysin summanmutikassa niitä ei voi lähteä aina törsäämään.
Ensimmäisten tuntien perusteella Battleborn on jälleen mielenkiintoinen genrerajoja rikkova nimike Gearboxilta. Borderlandsillä yhtiö loi aikoinaan käytännössä räiskintäversion Diablosta, ja nyt se yrittää piristää ensimmäisen persoonan toimintagenreä tuomalla siihen mukaan osia verkkopohjaisista areenatoimintapeleistä. Battleborn voikin vielä hyvinkin madaltaa areenamittelöiden korkeana tunnettua tutustumiskynnystä. Borderlandsistä poiketen Battleborn ei kuitenkaan tarjoa välttämättä paljoa yksinpelaajalle. Peli on selvästi rakennettu yhteistyötä ja moninpeluuta ajatellen, sillä Battlebornin ennakkoversion testaaminen yksikseen oli merkittävästi kuivempaa kuin muiden ihmisten kanssa pelaaminen.
Battleborn julkaistaan PlayStation 4:lle, Xbox Onelle ja pc:lle 9. helmikuuta 3. toukokuuta.
Panu Saarenoja
Lue lisää artikkeleita Pelaajalehti.comin uudesta artikkeliosiosta!