Ensitestissä Final Fantasy VII Remake – legendan paluu vai pyhäinhäväistys?

Pelaajan syväluotaavassa ennakkotestissä uusittu Final Fantsy VII. Toimiiko toimintapainotteisuus, vai onko klassikkopelistä jäljellä enää rauniot?

29.9.2019 06:31

Kenties maailman rakastetuimman roolipelin, Squaren legendaarisen Final Fantasy VII:n, kauan kaivattu paluu on vihdoin käsillä. Vuonna 2015 julkistettu uusioversio tuntuu olleen kehityksessä jo pienen iäisyyden, ja tietoakin tekeleestä on jaeltu toistaiseksi melko kitsaasti. Ensimmäinen kunnon katsaus peliin saatiin vasta tänä kesänä, vaikka odotettuun julkaisuun on kirjoitushetkellä enää muutamia kuukausia.

Tämän vuoden E3-messuilla valokeilaan nostettiin pelin modernisoitu taistelujärjestelmä, jolla ei ole juuri yhteistä alkuperäisen kanssa. Hyvin toimintapainotteinen Final Fantasy VII Remake ammentaa inspiraatiota pelillisesti jostain aivan muualta kuin nostalgian syvistä vesistä, ja tämä paljastus sai vanhan koulukunnan kannattajat suorastaan suunniltaan.

Pelaaja pääsi kokeilemaan mielipiteitä jakanutta demoa omin käsin elokuisilla Gamescom-messuilla. Samalla puntaroimme, oliko fanien pöyristys todella aiheellista.

Aivan pelin alkupuolelta lohkaistu demo alkaa tutuissa merkeissä. Tapahtumapaikkana toimii moraalittoman megayhtiö Shinran voimala, jonka miekkasankari Cloud kumppaneineen on aikeissa räjäyttää taivaan tuuliin. Klassikkopelin avaushetket ovat ikimuistoisia monille jo alkuperäisessä muodossaan, mutta nykysukupolven visuaalinen loisto tekee niille oikeutta aivan uudella tavalla. Ohjaukseltaan elokuvamainen Remake tuo elävästi mieleen Final Fantasy X:n melodraaman, eikä se ole laisinkaan huono asia.

Shinran ikeen alle joutunut Midgarin kaupunki oli neonhehkussaan kaunis myös 22 vuotta sitten, mutta samaa ei voinut sanoa sen asukkaista. Ikonisia hahmoja on toki nähty sittemmin niin valkokankaalla kuin muiden pelien vierasrooleissakin, mutta tähän päivään tuotujen vanhojen tuttujen tapaaminen saa hengen silti salpautumaan hetkeksi. Jopa Jessien kaltaiset pienemmät sivuhahmot ovat kokeneet melkoisen vaikuttavan muodonmuutoksen, itse päähenkilöistä puhumattakaan.

Lienee oleellista huomauttaa, että maaliskuussa ilmestyvä Final Fantasy VII Remake on itse asiassa episodimaisen sarjan ensimmäinen osa, jossa ehditään käsitellä vasta alkuperäisteoksen Midgarissa tapahtuva prologiosio. Pelillä on mittaa kuitenkin useita kymmeniä tunteja, minkä vuoksi myös sivuhahmoille onkin suotu huomattavasti aiempaa enemmän ruutuaikaa. Pidennettyjen ja kokonaan uusien välianimaatioiden ohella Cloud heittää huulta matkakumppaneilleen myös pelaajan ollessa puikoissa, ja hauskat pikku keskustelut auttavat tutustumaan hahmoihin uudenlaisella tasolla.

Remake vaihtaa alkuperäisen Final Fantasy VII:n staattiset ympäristöt vapaasti tutkittaviin 3D-kenttiin, joista voi kuitenkin helposti tunnistaa tuttuja elementtejä ja alueita. Maailmassa seikkailemisesta tekee vielä astetta mukavampaa se, että lähtöpassit ovat saaneet myös satunnaiskohtaamiset näkymättömien vihollisten kanssa. Taistelut käynnistyvät nyt saumattomasti vihulaisten kävellessä fyysisesti vastaan, eikä niitä varten siirrytä enää erilliselle areenalle.

Kuten mainittua, Remaken taistelujärjestelmä eroaa alkuperäisestä monin muinkin tavoin. Miekkaa heilutellaan nyt pääosin reaaliajassa hyökkäysnappeja rämpytellen, ja pelaajan vastuulla on pitää itsensä pois turmion tieltä väistelemällä ja torjumalla vihollisten iskuja oikea-aikaisesti. Erimittaisilla painalluksilla voi vaihdella nopeiden ja raskaiden iskujen välillä, mutta väärin arvioidulla ajoituksella tai etäisyydellä saattaa olla ikäviä seurauksia.

Vaihtelua takomiseen tuovat myös erilaiset taistelutyylit, joiden välillä Cloud voi loikkia tarpeen mukaan. Operator-tilassa hahmo liikkuu ja lyö näppärästi, mutta hitaampi ja vaikeammin ohjattava Punisher-tila tekee tämän iskuista todella voimakkaita. Myös muilla hahmoilla on omat erikoisuutensa, mutta meille tarjotussa demossa näiden hyviä ja huonoja puolia ei vielä tuotu esiin. Mekaniikan voisi kuvitella tarjoavan fiksulle pelaajalle tilaisuuksia muokata tappelustrategioitaan tilanteen mukaan.

Taktikointia on tarjolla toisessakin muodossa. Perusmähinä kasvattaa alkuperäisestäkin Final Fantasy VII:stä tuttua ATB-kertymää, jonka voimin pelaaja voi käyttää hahmojen erikoisliikkeitä, taikoja ja parannusesineitä. ATB-komennot poimitaan erillisestä taktiikkavalikosta, jonka avaaminen käytännössä pysäyttää pelin kulun. Valikossa ollessaan pelaaja voi rauhassa miettiä seuraavaa liikettään, ja kaoottisen rämistelyn keskellä valita juuri oikean hetken käyttää vahvimpia kykyjään.

Ratkaisu on monin tavoin toimiva. Reaaliaikainen tappelu pysyy sulavana, koska monimutkaisia näppäinyhdistelmiä ei tarvita, mutta toiminta ei kuitenkaan tule taktikoinnin tielle tilanteen sitä vaatiessa. Mikäli ajatus ATB-mittarin manuaalisesta täyttämisestä silti inhottaa, on perinteitä vaaliville pelaajille tarjolla myös perustaistelun automatisoiva Classic-pelitila.

Vaikka pelaaja ohjastaa taistelukentällä vain yhtä hahmoa kerrallaan, voi poppoon jäsenten välillä hyppiä kuin Lego-peleissä konsanaan. Demossa Cloudin kumppanina toimi Barret, jonka erikoisalaa ovat tuliaseet. Railakas räiskintä eroaa tuntumaltaan melkoisesti Cloudin harrastamasta lähitaistelusta, mutta sille todella tulee tarvetta esimerkiksi lentäviä vihollisia kohdatessa. Osa pelaajista tulee epäilemättä viihtymään suuren osan pelistä jonkun muun kuin Cloudin nahoissa, ja se on Remakessa täysin validi vaihtoehto.

Mekaniikan varsinainen hienous on kuitenkin siinä, että vaikka muut hahmot hyörivät pelaajan ympärillä lähtökohtaisesti itsenäisesti, komentovalikon avulla kaikki taistelukentällä tapahtuva on jatkuvasti pelaajan hyppysissä. Muiden taistelijoiden ATB-kykyjä voi käyttää silloinkin, kun heitä ei juuri sillä hetkellä suoraan ohjasta. Pelidemo havainnollisti tarvetta mikromanageroinnille varsin mainiosti mekaanisella pomohirviöllä, jonka suurin heikkous oli vain Barretin taitama ukkostaika. Cloudin mukiloidessa peltiä ruttuun piti siis muistaa jatkuvasti pitää silmällä myös kaverin ATB-mittaria.

Taistelu tuntui välillä melkoiselta jonglööraukselta jo kahden hahmon kanssa, mutta parhaalla mahdollisella tavalla. Tavanomaisen taktisen silmän lisäksi hybridijärjestelmän taitaminen vaatii myös moniajokapasiteettia ja kykyä hahmottaa kunkin hahmon paikka kokonaisuudessa riippumatta siitä, seuraako kamera heitä juuri sillä hetkellä.

On mahtavaa, etteivät Final Fantasy VII Remaken uudistukset jää pelkästään visuaaliseen antiin. Narratiivisten ja pelillisten mullistustensa ansiosta sillä on kaikki eväät tarjota pelaajille palkitseva kokemus, joka saattaa ylittää vanhojenkin fanien korkeat odotukset. Identtinen peli ei luonnollisesti tule esikuvansa kanssa olemaan, mutta on täysin mahdollista, että Remake nousee vastakkainasettelussa kaikkine parannuksineen pelaajien suosikiksi – mikäli kunnianhimoinen episodiprojekti joskus valmistuu.

Final Fantasy VII Remake ilmestyy yksinoikeudella PlayStation 4:lle 3. maaliskuuta 2020. 

Lisää luettavaa