Heksaviikingit vauhdissa – testissä miniatyyrisotapeli Wartile

Wartilea mainostetaan ”tosiaikaiseksi miniatyyrisotapeliksi”, mikä kuulostaa miniatyyripeliveteraanin korviin erikoiselta ja kokeilemisen arvoiselta idealta.

5.5.2017 14:01

WARTILE

Tekijä: Playwood Project Julkaisija: Playwood Project
Alustat: Win Julkaisu: 2017

Heksaviikingit vauhdissa

Wartilea mainostetaan ”tosiaikaiseksi miniatyyrisotapeliksi”, mikä kuulostaa miniatyyripeliveteraanin korviin erikoiselta ja kokeilemisen arvoiselta idealta. Pelin Early Access -version kanssa vietetty iltapäivä osoitti, että ideassa on potentiaalia, mutta nykykunnossaan peli ei vielä yllä kovin korkealle.

Kunnianhimoinen ja erikoinen idea tosiaikaisesta figusodasta tarkoittaa Wartilen tapauksessa heksapohjaista kevytstrategiaa, joka on yhdistelmä tosiaikaisuutta ja vuoropohjaisuutta. Taistelun molemmat osapuolet liikuttelevat hahmojaan heksasta toiseen, ja jos hahmot osuvat hyökkäysetäisyydelle toisistaan, ne hutkivat ja mätkivät, kunnes toinen siirtyy pois tai kuolee.

Pelaaminen ei ole mitenkään hirveän hektistä, sillä jokaisen liikkeen jälkeen pitää odotella useampi sekunti, ennen kuin hahmoaan voi liikuttaa uudelleen. Tämä on hyvä juttu, sillä se pitää pelin taktisena sen sijaan, että homma olisi älytöntä säheltämistä.

Lisätekemistä vuoroihin saa korteista, jotka edustavat erikoiskykyjä. Ennen taisteluja kasataan korteista pakka, jota voi sitten resurssien löytyessä käyttää kääntämään pelin kulkua. Näin voi parantaa sotureitaan tai vaikka läimäyttää kilvellä kaverin lamaannuksiin muutaman sekunnin ajaksi.

Wartile

”Pelissä ei ole nykykunnossaan kamalasti syvyyttä, vaan taistelut tuntuvat samojen perusjuttujen toistamiselta.”

Wartile

Jo muutaman pelin jälkeen käy kuitenkin selväksi, että Wartile kaipaisi vielä jotain. Pelissä ei ole nykykunnossaan kamalasti syvyyttä, vaan taistelut tuntuvat samojen perusjuttujen toistamiselta: siirrellään hahmoja vihollisten perässä heksasta toiseen, käytetään kortteja aina tilaisuuden tullen ja toivotaan parasta.

Puuttuva syvyys selittyy toki sillä, että Wartile todellakin on vielä aktiivisessa kehityksessä. Tämä näkyy myös sisällön määrässä. Tarjolla on yksinkertainen ja lyhyt kampanja, jossa viikingit ryöstelevät ja riehuvat Norjan ja Englannin rannikoilla. Tehtävistä kerätään rahaa ja esineitä, joilla voi avata uusia hahmoja ja niille varusteita.

Varsinainen pihvi on kuitenkin moninpelissä, joka lisättiin peliin aivan tuoreessa päivityksessä. Toistaiseksi pelit ovat yksinkertaista areenamättöä, jossa kasataan porukka ja sitten hakataan vastustajaa, kunnes toisen armeija kyykkää.

Tätähän ne figupelit toki oikeastikin ovat, mutta rehellisesti sanoen valtaosassa niistä on paljon monipuolisemmat ja kiinnostavammat mekaniikat kuin Wartilessa. On hankala antaa mitään konkreettisia ideoita siitä, miten Wartilea pitäisi kehittää tai säätää, jotta yhtälö toimisi paremmin, mutta jotain pitäisi tehdä. Nyt jaksoin peliä yhden iltapäivän, ja sen jälkeen olin aika kypsä. Kannattaa siis ehkä odotella päivityksiä ja ”sen jonkin” löytymistä.

Lisää luettavaa