Pillars of Eternity II: Deadfire -katsaus, osa 5:
Meriseikkailu
- Osa 1: Pelimaailma ja lore
- Osa 2: Hahmonluonti
- Osa 3: Taistelu
- Osa 4: Keskustelujärjestelmä
- Osa 5: Meriseikkailu
- Adam Brennecke -haastattelu, osa 1
- Adam Brennecke -haastattelu, osa 2
Perinteisen roolipelaamisen lisäksi Pillars of Eternity II:ssa on toinenkin taso, varsinainen peli pelin sisällä. Koska seikkailu sijoittuu valtavaan Deadfire-saaristoon, laivoista ja purjehtimisesta on tehty oleellinen osa tarinaa.
Pelin maailmankartta on valtava merialue, joten pelihahmon on ryhdyttävä oman laivansa kapteeniksi. Assassin’s Creed IV: Black Flagia tai vanhaa kunnon Piratesia rakastaneille pelaajille onkin nyt todella hyviä uutisia, sillä luvassa on kaikkea merikapteenin työnkuvaan kuuluvaa, kuten tutkimusmatkailua, taistelua ja jopa miehistön hallintaa.
Aluksi käytössä on Dyrwoodissa rakennettu sluuppi eli yksimastoinen kahden purjeen piskuinen laiva, joka voidaan vaihtaa myöhemmin vaikkapa eksoottiseen aasialaistyyliseen džonkkiin tai meritaisteluun paremmin sopivaan kaljuunaan. Rungon tai purjeiden väriä voi myös säätää. Jo tämä kertoo, että Obsidianilla otetaan seilaaminen melko vakavasti, mutta ei siinä vielä kaikki.
Jotta vaarallisilla merillä pysyisi hengissä, pelihahmon on päivitettävä laivojaan erilaisilla varusteilla, kuten paremmilla purjeilla tai tykeillä. Ruumaan on varattava ruokaa, jotta laivakokki voi ruokkia miehistön. Aivan, miehistön, sillä varsinaisten ryhmän jäsenten lisäksi paatille on värvättävä alojensa ammattilaisia perämiehestä navigaattoriin ja kansipoikiin. Näillä sivuhahmoilla on omat erikoisuutensa ja taitotasonsa, ja niitä voi palkata satamissa tai saada palkkioksi tehtävistä. Joka laivalla on koosta riippuen vähimmäismiehistönsä, jota ilman purjeiden reivaaminen ei onnistu.
Jotta merellinen elämä ei kävisi tylsäksi, ulapalla seilaa merirosvoja, kauppalaivoja, orjakauppiaita ja merihirviöitä, minkä lisäksi pelaajan poliittiset liitot voivat luoda lisää ystäviä tai vihollisia. Kun vastaan tulee vähemmän ystävällistä väkeä, siirrytään vuoropohjaiseen meritaisteluun, jossa yritetään luovia sopiviin ampumakulmiin. Tykkiluukuista töröttävä arsenaali ja miehistön taidot määrittävät sen, lentävätkö kuulat oikeaan osoitteeseen.
Kun halutaan siirtää vastustajan maallinen omaisuus omaan ruumaan, täytyy siirtyä valtaustilaan, jossa pelihahmo ja ryhmän jäsenet rynnivät vihulaivan kannelle ja peli vaihtaa normaaliin ropetaisteluun. Jos taistelua jostain syystä haluaa välttää, voi myös vetäistä mastoon hämäyslipun ja esittää vaikka piraattia.
Lisäjännitystä tarjoavat satunnaistapahtumat, jotka muistuttavat esimerkiksi FTL: Faster Than Light– tai Sunless Sea -peleistä. Miehistö on hädässä hirmumyrskyissä, ja miehistön joukkoon voi livahtaa vaikka salainen pahis. Jos pelaaja onnistuu löytämään tuntemattomia saaria, hän voi ryhtyä tutkimusmatkailijaksi ja jopa nimetä saaret itse.
Vaikuttaakin siltä, että purjehdusjärjestelmä on koko pelin suurin yksittäinen uudistus, joka erottaa Deadfiren täysin paljon perinteisemmästä Pillars of Eternitysta.
Pillars of Eternity II: Deadfire -juttusarja
- Osa 1: Pelimaailma ja lore
- Osa 2: Hahmonluonti
- Osa 3: Taistelu
- Osa 4: Keskustelujärjestelmä
- Osa 5: Meriseikkailu
- Adam Brennecke -haastattelu, osa 1
- Adam Brennecke -haastattelu, osa 2
***
Tämä juttu on osa maksettua näkyvyyskampanjaa pelin kustantajan Versus Evilin kanssa. Kustantaja ei ole vaikuttanut jutun sisältöön.