Heroes of Might & Magic -pelisarja oli useiden vuosien ajan PC:n taktiikkapelien kuningas. Pelisarja yhdisteli kepeää roolipelaamista ja hahmonkehitystä toimivaan vuoropohjaiseen taisteluun, mutta tämä ei vielä selitä ainakaan täysin, miksi erityisesti Heroes of Might & Magic III on edelleen peli, jota moni muistelee niin lämpimästi.
Sukelletaan siis syvemmälle!
Kuten nimestäkin saattaa jo päätellä (ainakin jos tuntee muinaiset PC-roolipelinsä), Heroes of Might & Magic -pelisarja oli eräänlainen sivuhyppy suosituista Might & Magic -roolipeleistä. Pelien välillä vallitsi myös tarinallinen silta, sillä kummankin sarjan tapahtumat heijastuivat aina vuorollaan myös toisen maailmaan ja tapahtumiin, mikä ei toki ollut hirvittävän merkityksellistä, ellei fanittanut molempia pelisarjoja. Mutta jos fanitti, oli oletettavasti aika siistiä nähdä, miten vaikka pitkään hallinneen kuninkaan katoaminen tuoreessa Might & Magicissa vaikutti koko maailman tilanteeseen Heroes of Might & Magicissa.
Heroes of Might & Magic III oli aikanaan dramaattinen yllätys kahta aiempaa peliä fanittaneille, sillä se pisti pelien taidetyylin kokonaan uusiksi. Kaksi ensimmäistä Heroesia olivat täynnä värikästä ja persoonallista 2D-taidetta, kun taas Heroes III:n hahmot ovat suoraan sanoen karmean näköisiä alkeellisia 3D-malleja, jotka on sitten renderöity 2D-spriteiksi, kuin Donkey Kong Countryssä konsanaan. Tämä taidetyylin muutos oli ainakin minulle sen verran traaginen käänne, että suostuin pelaamaan myöhempiä Heroes-sarjan pelejä vasta vuosia myöhemmin.
Kun vihdoin annoin Heroes III:lle tilaisuuden, minunkin piti tunnustaa, että karun grafiikkatyylin taustalla piileskeli peli, joka tuunasi sarjan pelattavuuden aika täydelliseen muotoon. Oli aivan uskomattoman helppoa pelata tunteja liian pitkään aina vain yksi lisävuoro kerrallaan. Äh, en minä vielä malta lopettaa, seuraavalla vuorolla alkaa uusi viikko ja kaikki yksikkötehtaat tuottavat uusia yksiköitä, kasvatan vielä vähän armeijaani ja menen sitten nukkumaan. Äh, mutta nyt tuo vihollisen sankari armeijansa kanssa on niin lähellä, jos nyt vielä tappelen sitä vastaan ja sitten menen nukkumaan. Ja sitten kello olikin jo kolme aamuyöllä.
Heroes of Might & Magic III ilmestyi myös yleisen pelikulttuurin kannalta aika täydelliseen aikaan, sillä vuonna 1999 nettipelaaminen alkoi olla jo juttu, jota ihmiset harrastivat ainakin jossain määrin. Niinpä Heroes III:n moninpeliominaisuudetkin pääsivät loistamaan ja tunsin muutamankin kaverin, joista ei päivittäin näkynyt IRCissä muuta kuin muutama peliseuraa hakeva viesti, minkä jälkeen puolet kanavan porukasta katosi 10 tunniksi pelaamaan Heroes of Might & Magic III:a.
Legendaarisen aseman viimeistelee myös se, että Heroes of Might & Magic III ei suinkaan ole sarjan viimeinen peli, mutta saattaa hyvinkin olla sen paras. Neljäs, viides ja kuudes osa olivat kaikki enemmän tai vähemmän kämäisiä pelejä, jotka pyrkivät dramaattisesti muuttelemaan kolmososan erinomaisen hyvää pelattavuutta ja karauttivat täyttä laukkaa suoraan metsikköön.
Tämä ei ollut mitenkään hirveän harvinainen ilmiö, kun pelifirmat yrittivät kuumeisesti keksiä, miten 90-luvulla pienempää pelaajakuntaa viihdyttäneet HC-pelit saataisiin tuunattua sellaiseen muotoon, että koko kansa kiinnostuisi niistä. Kuten arvata saattaa, tässä käy helposti niin, että uudistukset hukkaavat saman tien myös ne elementit, joiden ansiosta pelejä rakastettiin alkujaankin, ja sitten niistä ei pidäkään enää kukaan.
Onkin hieman surkuhupaisaa, että ne muinaiset hyvät pelit ovat edelleen hyviä ja muistamisen arvoisia. Heroes of Might & Magic III:lla riittää edelleen, 23 vuotta julkaisun jälkeen, ystäviä, joista suuri osa ei ollut välttämättä edes vielä syntynyt tai ainakaan ollut strategiapelien vaatimalla iällä vuonna 1999. Ehkä jos pelifirmat olisivat luottaneet enemmän siihen, että hyvä peli on hyvä peli ja yrittäneet vähemmän tunkea mukaan moderneja pelinpilaajia, myös Heroes of Might & Magic -sarja olisi ehtinyt ties kuinka monenteen hyvään osaansa.
Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä joka lauantai Pelaaja.fissä. Ehdota kommenteissa, mitä seuraavaksi pitäisi napata retrosteluun.