Nimetkää ikonisempi duo kuin kesä ja hyttyset. Ei tule mieleen paljon parempia esimerkkejä, paitsi ehkä PlayStation 2 ja oudot japanilaiset pelit. Mutta onneksi ei tarvitse kiistellä siitä, kumpi on parempi esimerkki, sillä ne voi molemmat yhdistää! Tällöin tuloksena on peli, josta ei enää hirveästi oudommaksi pääse.

Mister Mosquito, tai kuten se Euroopassa tunnetaan, Mister Moskeeto, on vuonna 2001 julkaistu hiiviskelypeli, jossa pelaaja todellakin ohjastaa hyttystä, joka kiusaa koko kesän yhtä japanilaista perhettä.

Eikä se outous suinkaan lopu siihen.

Olisi hyvin kiinnostava tietää, miten idea hyttysaiheisesta hiiviskelypelistä sai alkunsa, mutta paremman tiedon puutteessa voi aina esittää arvauksia. Kenties joku kehitystiimin jäsen joutui itse kesällä hyttysen ahdistelemaksi tai vietti unettoman yön yrittäen saalistaa inisevää vainoajaansa? Oli miten oli, tuloksena on hyvin hämärä teos.

Peli alkaa vakavasti, kun luontodokumentin tyyliin rauhallinen naisääni selittää pelaajalle, miten hyttysen elämä on lyhyt, yksinkertainen ja vaarallinen. Sitten tuleekin niin kova tyylillinen suunnanmuutos, että varomattoman niskat saattavat nyrjähtää. Hyttysen kohteeksi joutunut japanilaisperhe keskustelee elämästä välianimaatiossa, jonka ääninäyttely on jopa vuoden 2002 peliksi hämmentävän huonotasoista. Erityisesti perheen äiti puhuu niin räikeällä korostuksella ja oudoilla painotuksilla, että en yllättyisi, jos näyttelijä ei oikeasti olisi puhunut lainkaan englantia ja vain lukisi foneettisesti kirjoitettuja vuorosanojaan paperilta.

Sitten onkin aika sukeltaa peliin, jonka tavoitteet ovat hyvin yksinkertaiset: ime verta, kuinkas muuten. Ensimmäisessä tehtävässä kohteena on perheen nuori tytär, jonka jalasta hyttynen imee verta. Kun tavoite on täytetty, pelin musiikki vaihtuu rasvaiseen saksofonibiisiin, joka voisi olla kotoisin suoraan 70-luvun aikuisleffasta, välianimaation kuvatessa puremakohtaa raapivaa tyttöä. Mitä hittoa taas, Japani?

Mister Mosquiton tyyli vaihteleekin laidasta laitaan järkyttävällä vauhdilla ja on hankala sanoa, mitkä kaikki piirteet ovat olleet pelissä mukana alusta saakka ja mitkä taas ovat länsimaisen lokalisaation hoitaneen Eidoksen lisäyksiä. Heidän tavoitteenaan kun oli tietoisesti tuoda meidän ulottivillemme outoja japanilaispelejä, joten pieni outouden korostaminen ja lisääminen sopisi hyvin kuvoihin.

Hämärästä ja ajoittain arveluttavasta tunnelmastaan ja tyylistään huolimatta Mister Mosquito on ihan veikeä peli. Se on juuri sellainen pienen tiimin japanilaispeli, jotka katosivat pelien maailmasta vuosikausiksi ja palasivat kuvioihin oikeastaan vasta kun digitaalinen jakelu alkoi yleistyä ja kehittyvät, helposti saatavat kehitystyökalut mahdollistivat innokkaiden harrastelijoiden ja pienten tiimien peliprojektit.

On helppo nähdä paljon yhtäläisyyksiä hyttysaiheisen lentosimulaattorin ja Surgeon Simulatorin kaltaisten myöhempien indie-hittien välillä. Joku on saanut hauskan peli-idean, joka tuskin saisi kovinkaan monen pukutyypin silmiä kiilumaan, mutta tarjosi kehittäjille tilaisuuden tehdä jotain erilaista ja löysi oman yleisönsä.

Se yleisö ei ehkä ollut kovin suuri, sillä Mister Mosquito ei ollut hirveä menestys millään mittarilla. Se sai keskitason arvioita ja myi kohtalaisesti, mutta ei suunnattoman hyvin. Tämä mielessä olikin ehkä aika yllättävää, että kehitystiimi tehtaili pelille myös jatko-osan, jossa viaton perheemme on paennut hyttystä Havaijille, joskin toki turhaan. Hyttynen kun on seurannut heitä myös sinne. Eidoksen himo tuoda outoja japanilaispelejä länsimaisten pelaajien ulottuville tosin taisi tulla täytettyä jo yhdellä kerralla, sillä Ka 2: Lets Go Hawaii ei koskaan nähnyt päivänvaloa Japanin ulkopuolella. Harmi!

Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä joka viikko Pelaaja.fissä. Ehdota kommenteissa, mitä seuraavaksi pitäisi napata retrosteluun.

Lisää luettavaa