Retrostelussa Sensible World of Soccer 96/97 – maailman paras futispeli jo 20 vuoden ajan

Lehtonen nappasi juhannusviikonlopun retrosteluun jalkapallohuumaa 20 vuoden takaa. Tule mukaan fiilistelemään!

23.6.2018 07:55

Jalkapallopelejä on vuosien varrella tullut ja mennyt. Niiden pakollisten FIFA– ja Pro Evolution Soccer -vuosipäivitysten ohella lukemattomat pienet ja suuret sarjat ovat tulleet ja kadonneet pelaajien siirtyessä muiden pelien pariin.

Kaikkien pelien kohtalona ei kuitenkaan ole ollut kadota historian syövereihin, vaan ne elävät vielä vuosikymmenten päästä. Eräs kirkkaimmista esimerkeistä on Sensible World of Soccer. Brittiläisen Sensible Softwaren hillittömän hyvät futispelit olivat hurmanneet Amiga-pelureita jo usean vuoden ajan ennen sitä sarjan viimeistä ja parasta julkaisua, Sensible World of Soccer 96/97:ää.

Cannon Fodderin ja muiden Sensible Software -pelien tavoin myös Sensible World of Soccer – tai fanien suussa vaihtoehtoisesti SWOS tai Sensi – on todella nopeatempoinen ja yksinkertainen futispeli, jonka perusteet oppii muutamissa sekunneissa. Syvyyttä on kuitenkin sen verran, että uusia asioita ja kikkoja oppii vielä vuosien päästä.

On vaikea sanoa, mikä Sensissä niin viehättää. Minut peli hurmasi ykkösellä kun sitä kirjakaupassa satuin kokeilemaan kaveria vastaan, joskaan kunnolla en päässyt pelaamaan kuin vuosien päästä, kun Sensible World of Soccer 96/97 vihdoin julkaistiin myös PC:lle. Suuri syy loistoon on ehkä juuri se pelin yksinkertaisuus ja vauhti. Futispelit olivat jo 90-luvulla pyrkimässä kohti suurempaa realismia ja hitaampaa tempoa, mutta Sensi oli puhdasta arcade-tykitystä. Samalla se onnistuu kuitenkin jotenkin olemaan sangen realistinen ja uskottava… ainakin jos vähän siristää silmiään ja antaa aivojen tulkita yksinkertaisen sprite-grafiikan taakse piiloutuvia syvyyden tasoja.

Niiden pakollisten kaveria vastaan pelattujen pelien ohella Sensible World of Soccer 96/97 sisälsi hirmuisesti tekemistä yksinpelaajille. Mukana oli turnauksia ja kausia, sekä myös täysimittainen uratila. Itse aloitin yleensä pelaamisen kotikaupunkini Turun Palloseuran puikoista ja pikku hiljaa siirryin menestysten myötä parempien ja suurempien seurojen manageriksi.

Pelin vahvuutena oli myös sen hillitön mitta, jolle tuskin vieläkään mikään futispeli – Football Manageria lukuunottamatta – vetää vertoja. Joukkueita todellakin löytyi Suomen kaltaisia pikkumaita ja divareiden syvyyksiä myöten. Osittain tämän mahdollisti se, että Sensin pelaajat ovat yksinkertaisia värivariantteja, joihin on liitetty muutama todella yleistason ominaisuus: tämä pelaaja on hyvä ampumaan, tämä pelaaja on nopea juoksija, tuo osaa syöttää hyvin. Mutta jotenkin tämä riitti: Eric Cantona todella tuntui Cantonalta… ainakin kun vähän siristi silmiään.

Itse en ole oikeastaan koskaan lopettanut Sensible World of Soccerin pelaamista, sillä DOSBoxin myötä se ikiaikainen PC-versioni toimii edelleen mainiosti moderneillakin koneilla. Jos kuitenkin kaipaa vähän modernimpaa menoa kuin yli 20 vuoden takaisia pelaajarostereita, hätä ei ole suuri. Sensillä kun on fanaattinen yleisönsä, joka on pitänyt itse peliä ajan tasalla vuodesta toiseen. Päivitetyt pelaajatilastot ja jopa nettipeli löytyvät pelistä.

Jos ihan objektiivisia ollaan, niin moni myöhempi futispeli on ollut realistisempi, nätimpi, monipuolisempi ja ties mitä muuta, mutta ei auta: jos kättäni väännettäisiin ja minun pitäisi nimetä kaikkien aikojen paras futispeli, vastaus olisi Sensible World of Soccer 96/97.

Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä  Pelaajalehti.comissa joka lauantai!

Lisää luettavaa