Retrostelussa Shadow of the Comet – yksi historian parhaista kauhupeleistä lähestyy 30 vuoden ikää / Artikkelit / pelaaja.fi

Retrostelussa Shadow of the Comet – yksi historian parhaista kauhupeleistä lähestyy 30 vuoden ikää

10.09.2022 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
0
Retrostelussa Shadow of the Comet – yksi historian parhaista kauhupeleistä lähestyy 30 vuoden ikää

H.P. Lovecraftin Cthulhu-tarinoilla on riittänyt vuosien varrella suunnattomasti lukijoita ja faneja. Niiden pohjalta on tehty useita elokuvia, sarjakuvia ja pelejäkin. Suuri osa näistä teoksista on täyttä tuubaa, koska ne eivät ymmärrä, että Lovecraftin tarinat toimivat, koska ne rakentavat erinomaisen hyvin ahdistavaa ja pelottavaa tunnelmaa.

Yksi harvoista onnistujista on vuonna 1993 julkaistu Shadow of the Comet, joka vangitsee mainiosti Lovecraftin tarinoiden teemat ja nousee niiden avulla yhdeksi seikkailupelaamisen klassikoista, mutta ei ilman ongelmia.

Shadow of the Comet on paljon velkaa Lovecraftin klassisille tarinoille, eikä vain suurempien teemojensa ansiosta. Käsikirjoittajat ovat selkeästi lukeneet kirjansa, sillä tarina tuntuu siltä kuin joku olisi heittänyt klassiset kauhutarinat Varjo Innsmouthin yllä ja Dunwichin kauhu tehosekoittimeen ja painanut soseutusnappia.

Pelaaja saapuu pieneen Illsmouthin kylään odottamaan Halleyn komeetan ylilentoa ja ottamaan siitä komeita kuvia, sillä jostain syystä komeetta näyttää kylästä katsottuna olevan miltei kosketusetäisyydellä. Siinä sivussa pitäisi selvittää, mitä tapahtui brittiläiselle tutkijalle, joka 75 vuotta aiemmin matkusti kylään dokumentoimaan komeetan edellistä ylilentoa ja katosi jälkiä jättämättä.

Kuten kaikki Lovecraftin tarinoita lukeneet arvaavat, tästä ei voi seurata mitään hyvää. Jo alusta saakka on selvää, että Illsmouthissa kaikki ei ole ihan kunnossa. Asukkaat kyllä vaikuttavat ystävällisiltä ja hymyilevät iloisesti, mutta kaikki on jotenkin hieman pielessä. Ihmiset näyttävät hieman erikoisilta, puhuvat erikoisia asioita ja tuntuvat salailevan jotain.

Lovecraftin tarinoiden tyyliin Shadow of the Comet vääntää ruuvia tiukemmalle hitaasti, mutta tasaisesti. Oudot tapahtumat, pienet vihjeet ja vilaukset kulissien taakse paljastavat pelaajalle pikkuhiljaa kaupungin salaisuuksia ja tapahtumien selityksiä. Harva peli on onnistunut yhtä hyvin toistamaan tämän hiljalleen hiipivän kauhun tunnelman yhtä hyvin.

Hauskana sattumana vuoden 2022 perspektiivistä myös pelin audiovisuaalinen ilme auttaa. Vaikka itse pelasin Shadow of the Cometia sen ilmestymisvuonna, en enää muista, millaisen vaikutelman se teki minuun silloin. Mutta nyt? Erikoinen äänimiksaus, yksityiskohtaiset mutta häiritsevällä nopeudella animoidut välianimaatiot ja painostava musiikki toimivat erinomaisesti. Pelaaminen on oudolla tavalla epämiellyttävä kokemus.

Vähemmän hauskaa taas on se, että pelaaminen on myös mekaanisesti epämiellyttävää ja hankalaa. En muista, koska olen viimeksi pelannut seikkailupeliä, jonka käyttöliittymä olisi ollut näin outo. Ensinnäkin pelihahmoa ei suinkaan ohjata klikkailemalla pitkin maailmaa, vaan pitämällä hiiren nappia pohjassa, jolloin pelihahmo kävelee lähintä pääilmansuuntaa kohti.

Oikeaa nappia painamalla avautuu se tyypillinen käskypaletti, mutta siitä ei suinkaan valita mitään toimintoa, jolla sitten klikataan maailmassa olevaa esinettä. Sen sijaan kun klikkaa vaikka “katso”-ikonia, seikkailijamme katsoo esinettä, joka on häntä lähinnä. Mukaan on mahtunut myös muutamia hauskoja ideoita, kuten hahmon silmistä piirtyvä viiva, joka korostaa lähellä olevia poimittavia esineitä. Eipä tarvitse ainakaan kauheasti pikselimetsästää yrittäessään löytää vaikka romupinossa olevia köysitikkaita!

Tunnetusti kaikkeen tottuu, joten todennäköisesti myös Shadow of the Cometin käyttöliittymän kanssa pystyisi elämään harjoittelun jälkeen, mutta ei ratkaisua silti voi hirveästi kehua. Myös monet ongelmat ovat sen verran kryptisiä, että ilman läpipeluuohjeita voi saada aimo annoksen harmaita hiuksia.

Mutta tällaistahan se oli 90-luvun alkuvuosina. Lucasartsin ja jopa Sierran seikkailupelien takana oli suuri nippu yrittäjiä, jotka halusivat syystä tai toisesta tehdä asiat hieman eri tavalla. Enkä myöskään jaksa valittaa näistä ongelmista turhan paljon, sillä Shadow of the Comet tekee paljon enemmän oikein kuin väärin. Se on aikaisekseen todella nätti ja tunnelmaltaan miltei uniikin ahdistava kauhupelaamisen klassikko, jota jokaisen Lovecraft-fanin kannattaa pelata.

Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä joka lauantai Pelaaja.fissä. Ehdota kommenteissa, mitä seuraavaksi pitäisi napata retrosteluun.

Nostoja