Retrostelussa Sid Meier’s Civilization – vallankumouksellinen peli on modernin pelaamisen suurimpia legendoja / Artikkelit / pelaaja.fi

Retrostelussa Sid Meier’s Civilization – vallankumouksellinen peli on modernin pelaamisen suurimpia legendoja

18.12.2021 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
1
Retrostelussa Sid Meier’s Civilization – vallankumouksellinen peli on modernin pelaamisen suurimpia legendoja

Sid Meier’s Civilization (1991)

Sid Meier’s Civilization on eräs modernin pelaamisen suurimmista legendoista. Jo kuudenteen osaansa ehtinyt pelisarja on nähty kotitietokoneiden ohella konsoleilla, mobiililaitteilla ja kannettavilla pelikoneilla. Sen myynnit hipovat taivaita ja tietenkin sitä voidaan perustellusti pitää myös koko 4X-peligenren perustajajäsenenä.

Palataan siis ajassa taaksepäin vuoteen 1991, jolloin koko tarina sai alkunsa. Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että oikeasti täytyisi palata ajassa taaksepäin vielä 11 vuotta kauemmas, sillä Civilizationin tarina alkaa jo vuodesta 1980, jolloin Francis Treshamin suunnittelema Civilization-lautapeli julkaistiin.

Lautapeli oli – ja on – todellinen kolossi ja aikansa tuote, eikä sitä pidetty edes 1990-luvun huonoina lautapelivuosina mitenkään pelikelpoisena, vaikka se teos itsessään onkin legendaarinen. Civilization-lautapeli inspiroi monia ajan pelisuunnittelijoita, jotka noin miljoona korttia ja erilaista pelimerkkiä sisältävän pelin nähtyään alkoivat tahoillaan pohtimaan, että saman voisi toteuttaa paljon elegantimminkin tietokoneversiona.

Retrostelussa Sid Meier’s Civilization – vallankumouksellinen peli on modernin pelaamisen suurimpia legendoja

1980-luvun lopussa oli Sid Meierin yrtyisekn vuoro. Yhdessä lautapelien maailmassa aloittaneen Bruce Shelleyn kanssa Meier lähti kehittämään alkujaan simulaatiopeleihin erikoistuneen Microprosen laskuun jos jonkinlaisia pelejä, kuten kylmän sodan aikaisia agentteja mallintavan Covert Actionin sekä vuonna 1990 huomiota keränneen junaratasimulaatio Railroad Tycoonin. Kaksikon keskustelu päätyi lopulta yhteisiin suosikkipeleihin, kuten legendaariseen Empire-strategiapeliin.

Keskustelun inspiroimana Meier antoi Shelleylle haasteen keksiä kymmenen parannusta, jotka tämä haluaisi lisätä Empireen. Shelly palautti peräti kahdentoista parannuksen listan. Meier vuorostaan heitti hieman myöhemmin vastapallona ensimmäisen prototyypin Civilization-pelistä, joka oli hänen paranneltu versionsa Empirestä.

Civilization oli todellinen pelieepos, sillä se pyrki mallintamaan ihmisten sivilisaatioiden alun, nousun ja kukoistuksen. Kaukaa historian hämäristä alkava matka haastaa pelaajia harjoittamaan kaupankäyntiä ja diplomatiaa, sotimaan keskenään ja tutkimaan koko ajan uusia teknologioita, joiden avulla alkukantaiset ihmiset lopulta suuntaavat kohti avaruutta. Vaikka Civilization-sarja onkin peli kerrallaan parantunut huimasti ja osiin on lisäilty kasapäin uusia piirteitä, on todella vaikuttavaa palata ajassa 30 vuotta taaksepäin. Useat keskeiset asiat olivat mukana jo alusta asti, vaikkakin sitten usein alkukantaisissa muodoissa.

Retrostelussa Sid Meier’s Civilization – vallankumouksellinen peli on modernin pelaamisen suurimpia legendoja

Civilization nautti alusta saakka valtavaa suosiota ja myi erinomaisen hyvin, mikä tietenkin avasi oven sarjan jatkokehitykselle. Se ensimmäinen peli muistetaan nykyään kuitenkin paremmin meemien maailmasta, sillä niin kutsuttu ”ydinhullu Gandhi” oli ensimmäisiä todella yleisiä ja suosittuja pelaamisen urbaaneita legendoja.

Tarinan mukaan rauhaa rakastava Mahatma Gandhi oli Civilizationissa todellinen sotahullu, joka rakasti tiputella ydinpommeja vihollistensa niskaan. Urbaanin legendan mukaan syynä oli, että pelin hallitsijoiden aggressiivisuutta mallinnettiin etumerkittömällä kokonaisluvulla ja että alkujaan Gandhin aggressiivisuus oli pienimmällä mahdollisella luvulla. Kun Intia sitten väistämättä keksi demokratian, se laski johtajan aggressiivisuutta kahdella, jolloin Gandhin aggressio kiepsahti bugin ansiosta maksimilukemiin ja sienipilvet värittivät taivasta.

Pelin kehittäjät ovat myöhemmin korjailleet legendoja ja todenneet muun muassa, että Civilizationissa ei ollut etumerkittömiä kokonaislukuja, eikä johtajien aggressiivisuutta edes mallinnettu legendan mukaisesti, joten koko bugi ei ollut alkujaankaan mahdollinen. Mutta jostain se sai silti alkunsa ja Civilization II:n pääsuunnittelija Brian Reynoldsin mukaan syynä voi olla se, että Intia rauhaa rakastavana sivilisaationa painotti kehityksessään enemmän tieteen kehittämistä kuin monet sotaisat valtiot, jolloin se myös keksi ydinaseet usein paljon kilpailijoitaan aikaisemmin.

Myös itse Meier on kommentoinut tapausta omaelämänkerrassaan.

Meemi oli niin suosittu, että kehitystiimit itsekin noteerasivat sen. Civilization V:n kehittäjät tekivät lopulta Gandhista tahallaan vitsinä ydinhullun, joka rakasti rakentaa ja pudotella ydinpommeja vihollistensa niskaan, jolloin legendoista tuli vihdoin totta.

Retrostelussa Sid Meier’s Civilization – vallankumouksellinen peli on modernin pelaamisen suurimpia legendojaRetrostelussa Sid Meier’s Civilization – vallankumouksellinen peli on modernin pelaamisen suurimpia legendoja

Vaikka Gandhi ei siis ollutkaan mikään ydinhullu, yksi legenda kyllä piti paikkansa alusta saakka: Civilization oli vallankumouksellinen peli, joka potkaisi käyntiin kokonaan uuden lajityypin peleissä, vaikka primitiivisiä 4X-luomuksia oltiin toki nähty aiemminkin. Se oli myös huomionarvoinen teos, sillä sitä pelaamalla oikeasti oppi asioita historiasta.

Enkä nyt tarkoita, että englantilaiset olisivat olleet valloittamssa Berliiniä vuonna 1940 ennen ajanlaskumme alkua, kuten omassa pelissäni. Sen sijaan kaikkia pelin teknologisia kehityksiä, suurten ihmeiden rakennuksia ja muita huomionarvoisia tapahtumia höystettiin tekstiruudulla, jossa selitettiin pelaajalle, miksi vaikka aakkosten tai hautajaisseremonioiden kehitys oli ihmiskunnalle niin merkityksellistä.

On hankala sanoa, kumpi yhtälössä on muna ja kumpi kana, mutta ei liene mitenkään sattumaa, että nuorena poikana Civilization oli yksi suosikkipeleistäni ja nyt kirjahyllyni notkuvat ihmiskunnan historiaa ja sen kehitystä käsitteleviä kirjoja. Muistakaa, lapset: videopelejä pelaamalla todellakin voi oppia asioita ja tätä tekosyytä voi käyttää uusien videopelien kinuamiseen vanhemmilta. Kiitos tästä, Sid Meier.

Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä joka lauantai Pelaaja.fissä. Ehdota kommenteissa, mitä seuraavaksi pitäisi napata  retrosteluun.

Kommentit

Käyttäjän GrumpyOldMan kuva
GrumpyOldMan

Tähän peliin tuli nuoruudessa käytettyä hävyttömän paljon tunteja. Yhden megan muistilla varustettu Commodore Amiga 500 riitti hyvin pyörittämään peliä. Sid Meierin Microprose-ajan pelit olivat ehdottomia suosikkejani muutenkin.

Meier ja Microprose koettivat myöhemmin uusia menestyksen Colonization-pelillä, mutta siitä ei jostain syystä tullut samanlaista hittiä kuin tästä pelistä.

Nostoja