Retrostelussa Super Mario Kart – olisiko klassikkokaahailu toiminut ilman Super Marioa?

Lehtonen nappasi tämän lauantain retrosteluun SNESin Super Mario Kartin.

28.8.2021 08:55

Super Mario Kart (1992)

Super Mario Kartin kehityshistoria on kiintoisaa, mutta myös hämmentävää luettavaa. Kaikki sitä pelanneet muistavat varmasti ensimmäiseksi pelin näyttävät, siis aikoinaan näyttävät, Mode 7 -grafiikat, joiden avulla kolmiuloitteiselta vaikuttava maailma oli mahdollista toteuttaa muinaisella Super Nintendolla.

Mutta Super Mario Kart ei suinkaan ollut se ensimmäinen Mode 7 -peli, eikä ensimmäinen Mode 7 -huristelupeli. Itse asiassa se ei alkujaan ollut edes Super Mario -peli. Helposti voikin ihmetellä, miksi koko peli yleensäkään on edes olemassa.

Sitä voisi todellakin helposti kuvitella, että vuonna 1992 ilmestyneen Super Mario Kartin pääasiallinen tarkoitus oli toimia Mode 7 -teknologiademona. Tämä on varmasti jossain määrin totta, mutta Super Nintendon julkaisupeleihin kuulunut F-Zero teki saman jutun jo pari vuotta aiemmin. Miksi siis lähteä kehittämään niin nopealla tahdilla käytännössä kilpailijaa omalle pelilleen?

Nintendon omien historiikkien mukaan vastaus on kohtalaisen simppeli: F-Zero on puhdas yksinpeli ja Nintendo halusi, että Super Nintendolle julkaistaisiin myös jaetun ruudun moninpelejä, joista yksi oli F-Zeron kaltainen huristelupeli. Tämä toi mukanaan runsaasti haasteita. Koska pelin täytyi pystyä piirtämään samaan aikaan kaksi erillistä näkymää maailmasta, maailman ja ratojen yksityiskohtien määrää täytyi karsia. Ja kun peli oli alusta saakka suunniteltu pelattavaksi jaetulla ruudulla niin sitten myös pelataan jaetulla ruudulla, oli pelaajia yksi tai kaksi.

Niin hämmentävää kuin se onkin, Super Mario Kart ei todellakaan sisällä minkäänlaista koko ruudun pelitilaa, vaan yksinpelissäkin puolet ruudusta on omistettu kohtalaisen hyödyttömälle kartalle. Toisaalta ominaisuutta käytetään hauskasti hyödyksi myös esimerkiksi näyttämällä, miten viholliset heittelevät banaaninkuoria pelaajan tielle.

Kun huomioidaan, miten valtavan suosittu ja merkittävä pelisarja Mario Kartista on sittemmin tullut, on jälleen hämmentävää ajatella, että Super Mario Kartin ei todella pitänyt edes olla Mario-peli. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan autoja ohjastivat geneeriset pelihahmot ja Mario-kytkös löytyi miltei vahingossa kun tiimi testaili eri kokoisia pelihahmoja ja päätti kokeilla, miltä näyttäisi, jos auton kuski olisikin Mario. Hyvältähän se näytti ja jo aikanaan peliarvostelijat ylistivät sitä, miten hauskaa oli katsella Donkey Kongin ja Koopa Troopan kaltaisia hahmoja autojen ratissa. Esimerkiksi Splatoon-pelit ovat toki todistaneet, että Mario-hahmot eivät ole mikään menestyksen edellytys, mutta silti vähän mietityttää. Olisiko Mario Kart noussut yhdeksi Nintendon suurista pelisarjoista ilman Mario-hahmoja?

Tämä mysteeri on onneksi puhtaan retorinen, sillä Mario Kart löysi yleisönsä välittömästi. Peli oli valtava menestys ja keräsi kehuja sekä pelaajilta että peliarvostelijoilta. Aikanaan komeat Mode 7 -grafiikat vangitsivat heti huomion ja kun se oli saatu, nintendomaisen viimeistelty pelikokemus piti huolen siitä, ettei huomio karannut aivan heti.

Näin useita jatko-osia myöhemmin on kiva huomata, että Super Mario Kart onnistui jo heti kättelyssä lyömään lukkoon miltei koko pelisarjan suuret puitteet. Toki myöhemmät pelit ovat lisänneet mukaan omia ideoitaan, uusia aseita, uusia hahmoja ja ties mitä muuta, mutta jo ensimmäinen Mario Kart on ihan aitoa kamaa. Nopeatempoista ja hauskaa huristelua villeillä aseilla ja kaikilla mausteilla, kuten vaikka auton nopeutta kasvattavilla kerättävillä kolikoilla.

Mukana on myös ideoita, jotka ovat onneksi jääneet sittemmin unholaan, kuten vaikka rajoitetut elämät. Haasteena olisi läpäistä jokainen turnaus rajoitetulla määrällä elämiä ja mikäli ei kisan lopussa ole viiden parhaan joukossa, menettää yhden kuskeistaan. Olisi hauska tietää, onko tällainen meno johdannaista siitä, että Super Mario Kart oli vielä ensimmäisessä osassaan vähemmän itsenäinen peli ja enemmänkin Super Mario -pelisarjan sivupeli. Elämäthän ovat kuitenkin Super Marioissa tärkeässä roolissa.

Super Mario Kartin suosiosta kertoo aika paljon jo sekin, että se onnistui aloittamaan kokonaisen uuden peligenren. Sega pyrki iskemään samoille reviireille pari vuotta uudemmalla Sonic Driftillään, 90-luvulla PC-pelejä pelanneet muistavat varmasti Wacky Wheelsin ja jopa Atari yritti kopioida Super Mario Kartia Jaguar-pelikonsoliaan varten, mutta sen kokeilun tulokset olivat Jaguarin normaalia tasoa.

Tämä mielessä olikin hieman yllättävää, että Nintendo itse ei sännännyt mitenkään hirveällä kiireellä kehittämään Super Mario Kartille jatko-osaa. Se seuraava osa, Mario Kart 64, julkaistiin nimittäin neljä vuotta myöhemmin Nintendo 64:lle.

Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä joka lauantai Pelaaja.fissä. Ehdota kommenteissa, mitä seuraavaksi pitäisi napata  retrosteluun.

Lisää luettavaa