Super Smash TV
Kehittäjä: Beam Software
Julkaisija: Acclaim
Alustat: kolikkopeli, Super Nintendo
Olen upottanut The Binding of Isaaciin hirmuisesti pelitunteja. Puhuttiinpa sitten teknisesti ongelmallisesta PC-originaalista, paremmista uudelleenjulkaisuista tai vaikka fanien tekemistä modeista, olen seikkaillut kauhujen kellareissa useiden kymmenien tuntien ajan.
Todellisuudessa rakkauteni kyseistä ideaa kohtaan juontaa juurensa jo 90-luvun alkuvuosille, sillä kuten aivan äskettäin vasta tajusin, The Binding of Isaachan on oikeasti Smash TV -uusintaversio!
Vaikka Smash TV olikin alkujaan kolikkopeli, minulle se Smash TV:n rakkain versio on nimenomaan Acclaimin julkaisema SNES-käännös, jota tahkosimme kielletyn hedelmän henkisesti paikallisessa pelikaupassa koulun jälkeen – terveiset vaan Game Housen Tompalle. Kotiin ei mitään väkivaltaisia pelejä voinut tuoda, ellei niitä sitten pystynyt pelaamaan salaa omassa huoneessa PC:llä. Televisioon kytkettävän SNESin tapauksessa moisesta ei haaveiltukaan!
Väkivaltaa Smash TV:ssä todellakin riitti, sillä se kuvasi kovin Running Man -henkistä tulevaisuuden TV-viihdeohjelmaa. Kilpailija, tai kaverin kanssa pelatessa kaksi kilpailijaa, heitettiin The Legend of Zeldan luolastoja muistuttavaan sokkeloon, jonka jokaisessa huoneessa päälle puski vinot pinot yksinkertaisia vihollisia. Niitä sitten lanattiin kumoon pääosin konepistoolein, mutta taistelukentältä pystyi keräämään hetkeksi käteensä myös sinkoja, kranaatinheittimiä ja muita tehokkaampia tuhovälineitä.
Smash TV oli ensimmäisiä kahden tikun räiskintäpelejä, mutta koska SNESissä ei kahta tikkua ollut, sitä pelattiin ristiohjaimen ja painikkeiden yhdistelmällä. Ristiohjain liikutti taistelijaa, neljää painiketta ja niiden yhdistelmiä käyttäen pystyi ampumaan pää- ja väli-ilmansuuntiin.
Toistaiseksi kaikki kuulostaa kovin Isaac-henkiseltä, sillä suunnilleen näinhän molemmat pelit etenevät. Erojakin toki oli. Smash TV ei sisältänyt minkäänlaista progressiota pelikerrasta toiseen, ja vaikka kilpailupaikkana tapahtuvassa luolastossa sai jokaisen huoneen jälkeen valita vapaasti, mihin suuntaan halusi edetä, paluuta aiempaan ei enää ollut. Niinpä jokaisen kentän alussa näkyvä kartta täytyi painaa tehokkaasti mieleen: aarrehuone sijaitsee kolme huonetta oikealle ja kaksi alas. Muistetaan se!
Smash TV on ennen kaikkea jäänyt mieleen rempseän väkivaltansa ohella kahdesta jutusta. Näistä ensimmäinen on pelin teema. Olen aina pitänyt oudoista ja erikoisista peli-ideoista, ja TV-ohjelmaan sijoittuva Smash TV on selvästi sellainen. Peli alkaa studiosta, josta pelaajat säntäävät labyrinttiin yleisön hurratessa ja huutosakin kannustaessa.
Vähän väliä ruudun alakulmaan liukuu TV-monitori, jonka kautta ohjelman juontaja heittelee ”big money… big prizes… I love it!” -tason kommentteja – digitoidulla puheella tietenkin — ja taistelukentältä kerättävät aarteet ovat 2600 tuuman televisioita, luksusmatkalaukkuja ja muuta banaalia tauhkaa, jota esitellään aina ruudun ylälaidassa. Kenttien välissä palkinnot summataan yhteen yleisön hurratessa ja gladiaattoreiden tuulettaessa. Hauskaa ja erilaista!
Se toinen mieleen jäänyt juttu on Mutoid Man. Ensimmäisen kentän pomo oli jättimäisten tankkitelojen päällä istuva mutanttitorso, joka ammuskeli silmistään sähköä ja jyräsi muristen ja pelaajia uhkaillen ympäri kenttää. Mutoid Manin ottaessa vahinkoa tältä irtosivat ensin kädet yksi kerrallaan, sitten torsoon alkoi tulla isoja aukkoja ja lopulta pääkin putosi. Tämän jälkeen raajaton ylävartalo vain ajeli sauhuten ja verta vuotaen pitkin kenttää odottamassa, että pelaajat viimeistelivät tämän. Aika tylyä menoa 90-luvun alun Nintendo-peliltä!
Nyt, vuosia myöhemmin, on toki todettava, että Smash TV on niitä pelejä, joita on parempi katsella nostalgian punalasien läpi, ainakin Super Nintendolla. Kolikkopelioriginaali on selvinnyt hieman paremmin, mutta sekin on vuonna 2018 lähinnä kiinnostava kuriositeetti.
Vaikka jutun aluksi hieman juksasinkin väittäessäni The Binding of Isaacia Smash TV:n uusintaversioksi, pelien välillä on kyllä aika paljon yhtäläisyyksiä. En olisi lainkaan yllättynyt, jos myös suunnilleen minun ikäiseni pelin kehittäjät olisivat saaneet osan Isaac-inspiraatioistaan nimenomaan Smash TV:stä.
Oli miten oli, jos nyt pitäisi peleistä valita toinen, valintani taitaisi palstan retroaiheesta huolimatta kohdistua Isaaciin.
Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä Pelaajalehti.comissa joka lauantai!
