Retrostelussa Vib-Ribbon – historian oudoin rytmipeli / Artikkelit / pelaaja.fi

Retrostelussa Vib-Ribbon – historian oudoin rytmipeli

27.07.2019 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
2
Retrostelussa Vib-Ribbon – historian oudoin rytmipeli

Vib-Ribbon on peli, joka voisi olla kotoisin ainoastaan Japanista. Muun muassa PaRappa the Rapperin ja Um-Jammer Lammyn kehittänyt NanaOn-Sha-tiimi väänsi luovuuden röörit apposen auki kehittäessään pikkuruisen pelin, jossa vektorijänis hyppii ja pomppii musiikin pohjalta luotuja viivoja pitkin esteitä väistellen.

Vib-Ribbon on todellakin rytmipeli, mutta vähän erilainen sellainen. Pelin pääosassa on supersöpö Vibri-jänis, ja tämä on ehkä hieman erikoinen kuvaus pelihahmolle, joka koostuu muutamasta valkoisesta viivasta. Näiden valkoisten viivojen, sekä sympaattisen ääninäyttelyn ansiosta Vibri kuitenkin hurmasi ainakin minut alta aikayksikön.

Vib-Ribbonin jujuna oli, että peli ei varsinaisesti sisältänyt mitään valmiita nuotituksia tai kenttiä, vaan se oli tavallaan rytmipeligeneraattori. Se loi PlayStationin CD-asemassa olevan levyn kappeleista esteratoja, joita sitten voitettiin (tai ainakin yritettiin voittaa) biisejä kuunnellen. Pelin omalla CD:llä on kourallinen kappaleita, mutta täysin mahdollista on myös vaihtaa sisään oma musiikki-CD, ja sitten haastaa sen kappaleet.

Musiikin pohjalta luodaan periaatteessa neljänlaisia esteitä: kuoppia, tolppia, silmukoita ja piikkejä. Kullekin esteelle on oma nappinsa, jota täytyy painaa oikea-aikaisesti juuri kuin Vibri on astumassa esteen kohdalle, joskus jopa kappaleen biitin tahtiin. Tämä onkin vielä kohtalaisen helppoa, mutta sitten peli ryhtyy kieroksi ja alkaa yhdistelemään esteitä. Pelkän tolpan sijaan vastaan tuleekin tolppa, jonka päällä on kuoppa. Tällöin täytyisi painaa tolpan ja kuopan väistönappeja yhtä aikaa. Tämäkin on jälleen teoriassa helppoa, mutta välillä kappaleiden tahti äityy suorastaan huimaksi, kameran perspektiivi vaihtuu tarkoituksella hieman hämääväksi, ja sitten saakin silmät ymmyrkäisinä ihmetellä, että mitä kahta estetyyppiä tuo ihmeen pylpyrä yrittääkään esittää.

Vib-Ribbon oli ilmestyessään vuonna 2000 ehkä vähän turhan outo peli, tai sitten Sony ei muuten vain uskonut siihen, sillä peliä ei koskaan julkaistu Yhdysvalloissa. Japanin ja Euroopan erätkin olivat sen verran pienet, että Vib-Ribbonista tuli aika nopeasti keräilyharvinaisuus. Nykyään hyväkuntoisesta versiosta saa pulittaa pitkälti toista sataa euroa.

Onneksi tähän ei tarvitse lähteä, mikäli kotoa löytyy PlayStation 3 tai PlayStation Vita, sillä Sony julkaisi Vib-Ribbonin uudelleen silloisille konsoleilleen vuonna 2014.

Ihan sitä pyydettyä myyntihintaa en ehkä Vib-Ribbonista maksaisi, mutta tämä ei ole kannanotto sen laadun suhteen. Vib-Ribbon kun on oikeasti mainio peli. Vibri on hellyyttävä hahmo ja koko peli suorastaan tihkuu puhdasta iloa ja hyvää mieltä. Väitän että kukaan ei voi olla hymyilemättä jo sen introa katsellessaan.

Myös soundtrack on mainio. Siitä vastaa minulle tuntematon japanilaisyhtye Laugh and Peace, ja pelin tuottaja Masaya Matsuuran mukaan soundtrackista tehtiin tarkoituksella hämärä ja genrerajoja rikkova, jotta pelaajat haluaisivat aktiivisesti kokeilla myös omaa musiikkiaan.

Eipä tehonnut: minä pidän soundtrackista kovasti.

Vaikka menestys jäi aikanaan vähäiseksi, NanaOn-Sha ei luovuttanut. Mojib-Ribbon on rap-musiikkiin ja kaligrafiaan keskittyvä henkinen perillinen, Vib-Ripple taas PlayStation 2 -peli, jossa Vibri hyppii pelaajan valokuvista muodostettujen trampoliinien avulla kerättävien esineiden perässä.

On pelissä silti ongelmansa. Varsinkin aluksi on usein hyvin hankala ajoittaa väistöt oikein, sillä pelissä ei ole minkäänlaisia indikaattoreita sen suhteen, milloin nappia pitäisi painaa. Esteen lähellä. Biitin mukaan. Mutta silti menee välillä pieleen. Tämäkään ei ole katastrofi, sillä Vibri kestää aika paljon epäonnistumisia ennen kuin peli päättyy. Siinä matkan varrella Vibri tosin taantuu ensin sammakoksi ja sitten oudoksi mato-otukseksi. Hei, Japani.

Harjoittelemalla silti oppii, ja Vib-Ribbonin puhdas charmi ja hyväntuulisuus paikkaavat pieniä ongelmia urakalla. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen peli, vaikka sitten emuloimalla.

Kommentit

Käyttäjän Portable kuva
Portable

Gaiwi nimisen tubettajan arvion tästä pelistä vilkaisin aikinani ja tämä vaikutti aika nerokkaalta peliltä. Fakta et peli pyöri playstationin välimuistin kautta selittää pelin pelkistetyn ilmeen ja olihan se varmasti hauskaa käydä oma cd kokoelma läpi tämän pelin avulla. Nykyään audiosurffit hoitavat saman helpommin ja halvemalla, vaikkakin ilman tuota jönöä.

Käyttäjän DeddoRäbbit kuva
DeddoRäbbit

Nuorempana tuli aika paljon hakattua tämän pelin demoa, joka jonkun lehden kylkiäisenä tuli.