Seittisinkoilua ja Mary Janena hiiviskelyä – testissä PlayStation 4:n seuraava suuryksinoikeus Spider-Man

Panu Saarenoja vietti kolme tuntia Hämiksenä, eli testasi PlayStation 4:n seuraavaa suuryksinoikeuspeliä Spider-Mania.

3.8.2018 09:00

Marvel’s Spider Man

Tekijä: Insomniac Games Julkaisija: Sony Interactive Entertainment
Alustat: PlayStation 4 (testattu)  Julkaisu: 7. syyskuuta 2018

***

Olen ollut alusta alkaen varovaisen optimistinen Insomniac Gamesin Spider-Man-pelin suhteen. Siitä ennakkoon esitelty pelikuva ei ole missään vaiheessa varsinaisesti räjäyttänyt tajuntaa, mutta on ollut ilo nähdä, että kauan rakastamani supersankari on saamassa uuden suuren budjetin peliseikkailun lupaavalta kehittäjältä. Tartuinkin heti mahdollisuuteen lähteä kokeilemaan peliä ennakkoon, kun sellainen tarjoutui näin henkisesti uuvuttavan helleinfernon alla.

Ratchet & Clank– ja Sunset Overdrive -kehittäjien käsissä Hämähäkkimiehen pohjalta on muodostumassa monipuolinen supersankaripeli. Ensimmäisen kolmen tunnin perusteella peli jakautuu käytännössä neljään osaan, joista puolet keskittyy seittisingon sankaruuksiin ja toinen puolikas ihmisiin hänen takanaan eli Peter Parkeriin ja Mary Jane Watsoniin. 

MJ ja naamioton Peter eivät ole selvästikään viemässä ruokottomasti ruutuaikaa, mutta he tarjoavat lupaavaa rytmitystä tarinaan ja pelaamiseen. Peterin tapauksessa tarjolla on erilaisten teknisten vempeleiden kanssa näpertelyä, mitä kuvastetaan muutamin erilaisin hakkerointiminipelein. Mary Jane pääsi puolestaan heti alkutuntien aikana hiippailemaan ja harrastamaan seikkailupelityylistä pulmanratkontaa. Seikkailupelien henki nousee Spider-Manissa esiin myös ympäristöjä tutkiessa, sillä hahmot pääsevät toistuvasti etsimään niihin ujutettuja vapaaehtoisia tarinahippuja.

Varsinaisissa Hämähäkkimiehen trikoissa merkittävin osa ajasta menee tietysti avoimessa New Yorkissa sinkoillen. Pelin maailmassa matkaaminen onkin heittämällä sen parhaimpia puolia, sillä paikasta toiseen kulkeminen on nopeaa ja vaivatonta mutta myös juuri sopivan monipuolista, jotta pelaaja tuntee olevansa vastuussa ruudulla näkyvistä tyylikkäistä tapahtumista. Monipuoliseen liikkumiseen jopa kannustetaan pienillä haasteilla, joista helpompia tulee suoritettua vahingossa, kun taas vaikeammat vaativat omien liikkeiden tarkempaa suunnittelua.

Pelin monipuolinen henki näkyy hyvin myös kaupungista löytyvissä sivutehtävissä. Hämähäkkimiehellä pelatessa tarjolla on tietysti paljon rikoksien estämistä, mikä mätkimisen ohella tarkoittaa muun muassa liikenteessä suhaavien pakoautojen pysäyttämistä ja kidnapattujen ihmisten löytämistä. Löydettävissä on myös Peter Parkerin vuosien varrella kaupunkiin unohtamia reppuja, viritettäviä satelliittiantenneja ja valokuvauksellisia nähtävyyksiä. Näillä Hämikselle avataan uusia asuja, kykyjä ja varusteita sekä päivitettyjä karttanäkymiä. Monet niistä on usein varustettu vieläpä niille ominaisella mekaniikalla, jolloin sivuaktiviteetit eroavat toisistaan aina jonkin verran.

Tiiviimpiin ja elokuvamaisempiin kenttäkokonaisuuksiin Hämis päätyy isommissa tarinatehtävissä, joissa hiippailu ja vihollisten kurmottaminen pääsevät isompaan rooliin. Tällä saralla peli muistuttaa eniten Batmanin Arkham-pelejä, joskin muutamilla ratkaisevilla eroilla. Arkhamista tutun jämäkämmän pelattavuuden sijaan Marvel-sankari on löysempi ohjata, jolloin taistelut tuntuvat vähemmän rytmipelimäisiltä ja antavat enemmän painoarvoa liikkumiselle ja hyökkäyskuvioiden paremmalle suunnittelulle. Tyyli mahdollistaa myös selvästi elokuvamaisemman toiminnan, joskin sillä hinnalla, että Lepakkomiehen tavaramerkkeihin lukeutuva tyydyttävä tarkkuus loistaa poissaolollaan.

Näin kuukautta ennen julkaisua ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Spider-Man olisi valmistuessaan hyvä peli. Alkuvuonna kovaa hehkutusta saaneen God of Warin jälkeen Hämähäkkimiehen oma PS4-seikkailu tuntuu kuitenkin ennakkoversion perusteella pelaavan hieman varman päälle. Siitä löytyy kyllä paljon erilaista näperrettävää monien mekaniikkojen muodossa, mutta mikään niistä ei kaduilla sinkoilua lukuun ottamatta jää mieleen ainutlaatuisena tai muuten kauhean syvällisenä osana peliä. Mitään Batman: Arkham Asylumin kaltaista merkkitapausta Spider-Manista ei kannata siis välttämättä odotella, ellei peli onnistu vielä jotenkin yllättämään tarinallaan.

Spider-Man ilmestyy PlayStation 4:lle 7. syyskuuta.

Lisää luettavaa