”Tiesitkö?” on Pelaaja.fin sunnuntaisin ilmestyvä artikkelisarja, jossa Ida Suominen pureutuu pelien ja pelialan ilmiöihin, taustoihin, ikoneihin tai salaisuuksiin.
Kun ensimmäisen The Last of Usin kehitys alkoi Naughty Dogilla vuonna 2009, äänisuunnittelu otettiin välittömästi mukaan kehitysprosessiin. Maailman luomista tarkasteltiin osin siltä kantilta, miltä moderni miljöö, jossa tekniikka on kuitenkin suurilta osin pettänyt, kuulostaisi. Pelin ohjaaja Bruce Straley on kuvannut studion lähestyneen pelin äänimaailmaa ”vähemmän on enemmän” -ajattelun kautta.
– On enemmän kyse siitä, mitä äänimaisemassa tapahtuu kuin siitä, mitä pelaaja näkee. Aina asiaa ei sanota dialogin ja eksposition kautta, vaan se on katse hahmon silmissä. Sama pätee myös äänipuolella.
Yksi pelin tunnistettavimmista äänistä lähtee clicker-zombeista. Pelin keskiössä oleva, mutatoituneiden loisikkasienten aiheuttama infektio muuttaa uhrinsa ensin aggressiivisiksi ja lopulta sokeuttaa, kun sienikasvusto alkaa versoa uhrin pään lävitse. Klikkerit pitävät nimensä mukaisesti naksahtelevaa ääntä, jolla kaikuluotaavat ympäristöään. Zombin pitämä ääni sai innoituksensa konseptitaiteesta, jossa kuvattiin sienen peittämää uhria. Pelin toinen ohjaaja Neil Druckmann on kertonut, että inspiraatiota löytyi myös odottamattomammasta lähteestä.
– Hyvin varhaisessa vaiheessa katselimme uutisohjelmaa, jossa oli pätkä näkövammaisista lapsista. He käyttivät näkökykynsä kompensoimiseen eräänlaista naksutteluääntä. Ohjelmassa näytettiin kuvaa lapsesta, joka skeittasi kadulla ja kliksutteli. Tämä kuulostaa pahalta – otimme ajatuksen ja teimme siitä jotain karmeaa. Pidimme kuitenkin ideasta, että ottaisimme tämän pohjimmiltaan positiivisen äänen ja antaisimmekin sen jollekin pelottavalle.
Ajatuksena oli, että kun pelaaja kuulisi klikkausääntä, hän pelkäisi vaikka mitään ei vielä näkyisikään. Lopullisen klikkeriäänen loi studiossa ääninäyttelijä Misty Lee.
Myös kesällä ilmestynyt The Last of Us 2 päätyi luoviin ratkaisuihin ääniosastolla. Peli muun muassa esitteli uuden shambler-zombietyypin, joka hyökkää räjäyttämällä itsestään myrkyllisen itiöpilven. Räjähdyksen päästämä ääni on märkä ja juuri niin epämiellyttävä kuin voisi kuvitellakin. Se on tehty puristelemalla greippiä, polkemalla puurolla täytettyjä palkeita ja laukaisemalla ilmatäytteinen pelastusliivi.
Käsityksen siitä, kuinka yksityiskohtaista hommaa äänisuunnittelu The Last of Usin kaltaiseen jättiläispeliin on, saa esimerkiksi Naughty Dogilla työskentelevän äänisuunnittelija Jesse James Garcian Twitter-tililtä. Garcia julkaisi kesäkuussa 23-osaisen twiittiketjun, jossa kertoo, kuinka The Last of Us 2:n särkyvän lasin ääni on luotu. Ketjun voi katsastaa täältä.
Lue lisää:
- Soundworks Collection: The Sound and Music of The Last of Us
- Empire: The Last Of Us: The Best Film Of The Year (That Wasn’t Actually A Film)