”Tiesitkö?” on Pelaaja.fin sunnuntaisin ilmestyvä artikkelisarja, jossa Ida Suominen pureutuu pelien ja pelialan ilmiöihin, taustoihin, ikoneihin tai salaisuuksiin.
The Elder Scrolls: Morrowindin julkaisusta tuli viime vuonna 20 vuotta. Pelit käyvät kehitysrupeamansa alussa läpi vaiheita ja konsepteja, jotka saattavat erota dramaattisestikin lopullisesta tuotoksesta, eikä Morrowind ole siinä suhteessa poikkeus.
Konseptointi lähti käyntiin konseptitaiteilija ja käsikirjoittaja Michael Kirkbriden ja suunnittelija Kurt Kuhlmannin keskusteluista: he suunnittelivat keskenään Marsiin sijoittuvaa merirosvopeliä. Kirkbride otti konseptin puheeksi studiopomo Todd Howardin kanssa, ja ajatus merirosvoista päädyttiin lainaamaan Elder Scrolls -universumiin.
– Pitchasin idean Toddille ja hän sanoi ”tiedätkö mitä? Pidän merirosvoista. Ja kaikki tuntevat Daggerfallin. Joten tehdään merirosvopeli, joka sijoittuu Daggerfalliin.” Ja me vastasimme kaikki ”totta helvetissä.”
Merirosvot oli ensimmäinen suunta, johon tulevaa Elder Scrolls -peliä lähdettiin viemään. Sitä varten tiimin täytyi kuitenkin tietää enemmän pelimaailmasta, sillä tähänastiset pelit olivat olleet maantieteellisesti melko pieniä ja lisäksi ammentaneet lähinnä alkuperäisten kehittäjien Dungeons & Dragons -kampanjasta.
Alun perin pelin oli tarkoitus sijoittua Summersetin saaristoon, missä metsähaltiat asustelevat. Tiimi kuitenkin kyllästyi sijaintiin ja alkoi visioida:
– Mitä jos laittaisimme keskelle kaikkea tulivuoren, ja mitä jos joka paikassa olisi ötököitä? Kirkbride on kertonut haastattelussa.
Tiimi aloitti työskentelyn keskeisistä ideoista tai fraaseista ja lähti kehittämään niiden pohjalta. Kun tulivuori tuli osaksi pelimaailmaa, sekä visuaaliset että tarinalliset elementit alkoivat hiljakseen kietoutua sen ympärille.
Myös pelin tarina muuttui. Sen oli tarkoitus nojata voimakkaammin hovijuonitteluun. Elementtejä vanhasta tarinasta käytettiin kuitenkin myöhemmin Tribunal-lisäosassa.
Kirkbride, jolla oli vahva visio siitä, miltä Morrowind näyttäisi, kävi jatkuvaa kädenvääntöä Howardin kanssa erityisesti olentosuunnittelusta. Howard yritti estää peliä luisumasta visuaalisesti liian kummalliseksi, mikä oli paikoin ristiriidassa Kirkbriden näkemyksen kanssa. Kirkbridellä oli kuitenkin strategia, jolla hän sai ideoitaan läpi.
– Piirsin kaksi eri versiota samasta olennosta: se, jonka halusin peliin, ja toisen, joka oli aivan helvetin pimeä. Näytin Toddille ensin oudomman version. Kun hän suunnitellusti torppasi sen, palasin huoneeseeni ja teeskentelin suunnittelevani uutta versiota. Sitten kävin näyttämässä sen version, jonka halusin peliin, ja Todd piti sitä heti paljon parempana ja kelpuutti sen.
Lue lisää: