”Tiesitkö?” on Pelaaja.fin sunnuntaisin ilmestyvä artikkelisarja, jossa Ida Suominen pureutuu pelien ja pelialan ilmiöihin, taustoihin, ikoneihin tai salaisuuksiin.
Suomalainen peliala alkoi käynnistyä toden teolla 90-luvun loppupuoliskolla. Suomen pelialan kattojärjestö Neogamesin mukaan kasarin ja ysärin taitetta määritti yksittäisten tekijöiden siirtyminen suurempiin kehitysryhmiin. Vuodesta 1995 – jolloin perustettiin muun muassa Housemarque ja Remedy – eteenpäin pelialalla nähtiin jo ensimmäisiä hittejä.
Suomen pelihistoria kuitenkin ulottuu melkein 70 vuoden päähän. Sodanjälkeisessä Suomessa ryhdyttiin 50-luvun alussa puuhaamaan maan ensimmäiseksi tarkoitettua suomalaisvalmisteista tietokonetta, Elektronista SarjaKOmputaattoria, tuttavallisemmin ESKOa. ESKOa kehitti Suomen Akatemian Matematiikkakomitean työryhmä. Yksi ryhmän jäsenistä, Hans Andersin, oli lukenut amerikkalaisesta lehdestä matematiikkaan pohjaavasta Nim-pelistä. Nimissä pelaajat poistavat vuorotellen pelimerkkejä kasasta, ja viimeisen merkin poistanut häviää. Andersin halusi kokeilla, kuinka pelin ja tekniikan yhdistäminen onnistuisi käytännössä. Nim on yksi ensimmäisistä peleistä, joita on sovitettu tietokoneille. Ensimmäinen Nim-laite oli tiettävästi vuonna 1940 Yhdysvalloissa esitelty Nimatron, joka puolestaan innoitti vuonna 1951 yleisölle esitellyn Nimrod-tietokoneen luojaa.
Tämä suomalainen Nim-kone tehtiin syntymäpäivälahjana Matematiikkakomitean puheenjohtaja Rolf Nevanlinnalle. Nevanlinna ei kaiketi ollut pelimiehiä, sillä laite jäi vähäiselle käytölle hänen omistuksessaan. Masiina sai kuitenkin uuden elämän 60-luvulla, kun se sai paikan Kaapelitehtaan Elektroniikkaosastolta. Elektroniikkaosastolla kone otettiin messukäyttöön. Se nimettiin Aapeliksi ja laitteen ulkoasua päivitettiin messuhenkeen sopivammaksi sen kytkintaulua uusimalla.
Aapeli oli messukävijöiden mieleen, ja aikalaisten muisteluiden mukaan moni yritti voittaa Aapelia – turhaan. Kone käytti tiettyä matemaattista kaavaa, ja mikäli pelaaja ei tiennyt kaavaa, jäi auttamatta toiseksi.
Nykyään Aapelia pääsee ihmettelemään Suomen pelimuseossa.
Lue lisää: