”Tiesitkö?” on Pelaaja.fin sunnuntaisin ilmestyvä artikkelisarja, jossa Ida Suominen pureutuu pelien ja pelialan ilmiöihin, taustoihin, ikoneihin tai salaisuuksiin.
Kiva tulostin, mutta pyörittääkö se Doomia?
id Softwaren kulttiräiskintä on vuosien saatossa tullut tunnetuksi siitä, että se on sekä mahdollista portata että portattu jo lähes kaikelle, missä on lainkaan laskentatehoa ja ruutu. Sille, miksi juuri Doomista on tullut tässä suhteessa ilmiö, on kourallinen mahdollisia syitä.
Ensinnäkin Doomista tuli nopeasti massiivinen hitti ja ilmiö jo aivan yksinäänkin. Ilmestyttyään vuonna 1993, se poiki liudan jäljittelijöitä, jotka nopeasti saivat termin Doom-klooni. Ensimmäisen persoonan räiskintä – vaikka käsitettä ei käytettykään vielä muutamaan vuoteen – oli syntynyt jo ennen Doomia, mutta usein juuri Doomin katsotaan vakiinnuttaneen genren aseman videopeleissä.
Muut mahdolliset syyt ja osasyyt ovat teknisempiä. Doomin lähdekoodi julkaistiin vuonna 1997, eli käytännössä koodiin pääsi käsiksi ilman, että sitä tarvitsi kaivaa itse kauhealla vaivalla pelin sisuksista. Lisäksi se oli kirjoitettu C-ohjelmointikielellä. Yksi kielen myyntivalteista oli, että se oli suunniteltu alustariippumattomaksi ja helposti siirrettäväksi – se siis soveltui porttaamiseen hyvin. Kolmantena Doom oli ohjelmoitu kohtalaisen napakasti, eikä se ollut erityisen raskas pyörittää.
Se, että tulostin tuntuu nykyään melko konservatiiviselta alustalta Doom-porttaukselle, kertoo jotain pelin ympärillä pyörivän porttauskulttuurin vallattomuudesta.
Eräs erikoisemmista alustoista lienee raskaustesti. Twitter-käyttäjä Foone jakoi tilillään viime syksynä videon, jossa veti demoneita pataan 128×32-kokoisella monokrominäytöllä ja erillisellä näppäimistöllä. Ihastelun ohella kommentit olivat täynnä viisastelevia onnentoivotuksia tulevasta demonijälkikasvusta.
Myös räiskintää rakastavan valokuvaajan elämä on tehty helpoksi: Doomin saa pyörimään digikamerassakin. Retropelaaja Clint Basinger on esitellyt YouTube-tilillään Doomia vuoden 1998 Kodak DC260-kameralla pelattuna. Toisin kuin raskaustestin tapauksessa, Kodakilla pelatessa ei tarvitse erillistä ohjainta, vaan räiskiminen onnistuu näppärästi kameran omilla nappuloilla.
– Kameran D-padilla liikkuminen… Toimii. Ei hyvin, mutta hei, mitä voi odottaa? Pelaan Doomia digikameralla, Basinger kommentoi videollaan.
Kunniamainintoina tuotakoon esille muun muassa Classic Arcade -modi, joka antaa pelata Doomia Doomin sisällä, tulostimelle portattu Doom, jonka tarkoituksena oli kiinnittää valmistajan huomio tulostimen tietoturvapuutteisiin, sekä pelihallikabinetiksi muutettu pankkiautomaatti.
Lue lisää: