”Tiesitkö?” on Pelaajalehti.comin sunnuntaisin ilmestyvä artikkelisarja, jossa Ida Suominen pureutuu pelien ja pelialan ilmiöihin, taustoihin, ikoneihin tai salaisuuksiin.

From Softwaren yllätyshitti Demon’s Souls päästää serverinsä haudan lepoon ensi vuonna, yhdeksän vuoden taipaleen jälkeen. Kuolinkinkerit ovatkin kestäneet kunnioitettavan pitkään, ottaen huomioon, että serverien sulkemisesta alettiin puhua ensimmäistä kertaa jo vuosikymmenen alussa.

Demon’s Souls petasi tietä samankaltaista armotonta filosofiaa toteuttavalle Dark Soulsille ja sittemmin Bloodbornelle. Seuraajien moninpeliominaisuudet juontavat suoraan Demon’s Soulsista. Pelaajat pystyivät esimerkiksi jättämään maailmaan viestejä edellä odottavista vaaroista, avustamaan toisiaan etapin verran kerrallaan ja hyökkäämään toistensa peleihin. Omalaatuinen moninpelimuoto on epäilemättä osaltaan vaikuttanut Demon’s Soulsin vankkaan asemaan modernina klassikkona.

Pelin ohjaaja Hidetaka Miyazaki on kertonut, että sai inspiraation moninpelin tyylin kehittämiseen talvisella automatkalla. Hän jumiutui mäkeen, jossa autoja oli jäänyt sutimaan liukkaaseen rinteeseen. Miyazakin kuvauksen mukaan yksi vakaammalla maalla olevista menopeleistä töytäisi yllättäen yhtä jumiin jääneistä autoista, työntäen sitä eteenpäin. Etenemiskeinon ymmärrettyään autoilijat kehittivät yhteisymmärryksessä menetelmän, jossa muu jono työnsi etummaisen yli kaikkein liukkaimmasta kohdasta niin, että suma alkoi purkautua yksi kerrallaan. Tiukasta paikasta selvittyään Miyazaki olisi tahtonut pysähtyä kiittämään, mutta pelkäsi jäävänsä uudelleen jumiin. Matkallaan kotiin hän mietti, tapaisiko koskaan ketään auttajistaan, ja mahtoiko jonon viimeinen päästä mäestä.

Kokemus antoi hänelle innoituksen luoda moninpelimuodon, jossa omanlaisellaan matkalla olevat pelaajat auttaisivat toisiaan lähes anonyymisti, tietämättä tulisivatko enää toistamiseen törmäämään henkilöihin, joiden kanssa jakoivat osan pelikokemuksestaan.

”Se on yksinkertainen konsepti”, Miyazaki tuumi Eurogamerin haastattelussa. ”Koskaan ei tiedä, kehen törmää. Ehkä seuraava, jonka tapaat, onkin vihollinen. Tämänkaltainen kohtaaminen muodostaa osan suuremmasta tarinasta. Pelaaja törmää jatkuvasti yllätyksiin. Sininen aave, joka auttoi alueen läpi pääsemisessä, saattaakin odottamatta muuttua mustaksi aaveeksi, joka tappaa sinut juuri, kun olet aivan loppusuoralla.”
 
Lue lisää:

Lisää luettavaa