Amnesia: Rebirth / Arvostelut / pelaaja.fi

Amnesia: Rebirth

16.01.2021 // Kirjoittanut: Ida Suominen
2

Amnesia: Rebirth -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden joulukuun 2020 numerossa 217. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!

Muistelumatka aavikolla

Reissu alkoi niin kuin reissuilla on tapana alkaa. Sitä lähtee kotoaan Pariisista tutkimusmatkalle Afrikkaan saadakseen ajatuksensa pois kurjaksi käyneestä arjesta. Kesken matkan lentokone syöksyy maahan keskellä autiointa Algeriaa, ja herätessä kaikki muut retkikunnan jäsenet ovat tiessään. Eikä muistinpentelekään toimi enää halutulla tavalla.

Amnesia: Rebirthin päähenkilö Tasi Trianonilla ei pyyhi hyvin. Hän on hukannut tiiminsä ja puolisonsa, ja silloin kun kuuma aurinko ei paahda niskaan, Algerian pimeät ja karmivat luolat saavat sykkeen nousemaan. Meno on heti alkumetreistä tuttua Frictional Gamesia. Siinä missä sarjan ensimmäisessä osassa tutkittiin preussilaista Brennenburgin linnaa, Rebirth tarjoaa ilahduttavan monipuolisesti erisorttista miljöötä. Tiimiään etsiessään Tasi koluaa niin aavikkoa, luolastoja kuin kokonaan toista ulottuvuuttakin.

Amnesia: Rebirth -arvostelu

Myös mekaaninen osasto toivottaa palaavan Amnesia-fanin lämpimästi tervetulleeksi. Tasi ahdistuu nopeasti joutuessaan olemaan pimeässä, mutta valo saattaa paljastaa hänen olinpaikkansa hirviöille. Eteneminen edellyttää aika ajoin esineiden liikuttelua paikasta toiseen, vihollisten ohi hiipimistä ja kohtalaisen kevyttä pulmailua. Pähkinät ovat aavistuksenomainen pettymys muuten loistavassa pelissä. Ne ovat kelvollisia ja ajavat asiansa – kutakuinkin samaa tasoa kuin studion aikaisemmissa tuotoksissa siis. Rebirth kuitenkin vaikuttaa alussa yhden tai kahden pulman verran siltä kuin peliin petailtaisiin fysiikkapohjaisempia pähkinöitä. Sen syvemmällä fysiikka-altaassa studio ei valitettavasti varpaitaan uita, mikä on Breath of the Wildin jälkeisessä maailmassa hienoinen pettymys.

Rebirthille on suotu mittaa piirun verran liikaa. Siinä missä sen edeltäjä oli mahdollista läpäistä noin 6–8 tunnissa, Rebirth haukkaa pelityylistä riippuen jopa 12 tuntia. Loppunousu on toimiva ja aidosti koskettava, mutta keskivaiheilta olisi voinut silpaista ihan hyvin tunnin ilman, että kokemus liiemmälti kärsisi. Samalla tiivistäminen voisi tasoittaa pelaajahahmon ja pelaajan välistä eroa hiukan. Hahmo tajuaa asiat vasta, kun ne tapahtuvat, sillä varsinkin juonen tunnepuolen tehokas kuljettaminen edellyttää sitä. Siinä vaiheessa pelaaja on istunut saman tiedon kanssa jo useamman tunnin.

Amnesia: Rebirth -arvostelu

Nämä ovat kuitenkin verrattain pieniä murheita, joista nillitetään, kun mitään isompaa ei löydy. Kompastuskivistään huolimatta Amnesia: Rebirth on samaa vanhaa Frictional-laatua, yhtä aikaa sekä nostalginen että mukavan freesi. Olo oli mukavan kotoisa, kun kykin Tasin kanssa kynttilän heiveröisessä mutta lempeässä kajossa ja yritin kerätä riittävästi rohkeutta sännätäkseni kummia ääniä pitävään pimeyteen. Jotkin asiat eivät ole muuttuneet kymmenessä vuodessa ollenkaan. Samalla pelin läpi kuitenkin paistaa, kuinka paljon studio on kasvanut Amnesioiden välissä. Vaikka peruspalikat ovat tuttuja, seassa kuitenkin näkyvät myös edellisessä pelissä Somassa vahvasti läsnä olleet kehokauhu ja tapahtumien traagisuudessa vellominen, jotka vasta hakivat muotoaan The Dark Descentissa.

Amnesia: Rebirth ei varsinaisesti tee mitään uutta, vaan siinä käytetään jo toimivaksi todettuja asioita Frictional Gamesin katalogista. Jos haluaa pelata puhtaasti pelätäkseen, tämä nimenomainen teos kannattaa skipata. Tunnelma käy välillä tiiviiksi ja aika ajoin saattaa jopa säikähtää, mutta varsinaiset kauhun tunteet jäivät kokematta. Jos sen sijaan kaipaa surullista ja kauhusävytteistä tarinaa, Algerian luolat ovat oikein viehättävä matkakohde tähän aikaan vuodesta.

8/10

Kehittäjä: 
Frictional Games
Julkaisija: 
Frictional Games
Peligenre: 
Kauhu, Seikkailu
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation 4, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-18
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu, Väkivalta

Kommentit

Käyttäjän DuskTillDawn kuva
DuskTillDawn

Itse en tykännyt tästä yhtään. Helposti yksi huonoimmista peleistä mitä tullut vuosiin pelattua. SOMAn jälkeen odotin jotain ihan muuta.

Käyttäjän Augustus kuva
Augustus
Lainaus DuskTillDawn

Itse en tykännyt tästä yhtään. Helposti yksi huonoimmista peleistä mitä tullut vuosiin pelattua. SOMAn jälkeen odotin jotain ihan muuta.

Mistä et pitänyt pelissä?

Nostoja