Borderlands 3 / Arvostelut / pelaaja.fi

Borderlands 3

13.11.2019 // Kirjoittanut: Wasara
0

Me tulemme, tulemme taas!

Gearbox Softwaren monenkirjavan historian kirkkain helmi on eittämättä kymmenen vuotta sitten alkunsa saanut Borderlands-pelisarja. Falloutin, Mad Maxin ja Pahkasian sielunmaisemista ammentava toimintaeepos lainaa pelitekniset ydinasiat Diablon kaltaisilta keräily-, murha- ja kimppapeliviettiä lietsovilta teoksilta sekä uittaa yksinkertaisen mutta tappavan toimivan pelimekaniikkansa retrofuturistisen ultraväkivallan lietteissä. Pelisarjan uutta osaa on odotettu kuin kuuta nousevaa – ja kas, tässä se vihdoin ja viimein komeilee.

Ränsistyneille tulevaisuuden joutomaille sijoittuva uutukainen kiidättää kertalaakista tutuille taipaleille. Vallattoman hömppähuumorin kyllästämä räiskintäpeli kuljettaa pelaajaa yhdeltä värikkäältä areenalta toiselle, ja sarjakuvamaisten mutta pohjattoman väkivaltaisten koitosten jälkeen taistelukentältä kammetaan auki joka ikinen kirstu, arkku, tynnyri ja vessanpönttö uusien varusteiden ja aarteiden toivossa. Vaikka Borderlandsia voi pelata yksikseen, peli on parhaimmillaan yhteispelinä. Samaan seurueeseen mahtuu parhaimmillaan neljä kyntäjää.

Borderlands 3 -arvostelu

Peli sisältää neljä uudenkarheaa hahmoa, joiden yksilöllisiä ominaisuuksia voi muokata haluamakseen pelin edetessä. Amara on psyykkisillä kyvyillä turboahdettu tappokone, ärräpäitä laukova Moze voi hypätä taistelun tiimellyksessä omaan robottihaarniskaansa, lakoninen androidi FL4K voi käskyttää erilaisia petoja vihollisten kimppuun, ja teknologiaan luottava Zane hyödyntää suojakilpien ja lennokkien kaltaisia apuvälineitä taistelukentällä.

Kullekin hahmolle on varattu pieni mutta monipuolinen lista yksilöllisiä erikoiskykyjä, jotka vaikuttavat keskeisesti sekä hahmon taistelutyyliin että rooliin taistelukentällä. Mikäli kykypuihin roiskitut pisteet ja pelaajan maku eivät löydä yhteistä säveltä, pointsit voi nollata uusiokäyttöön lähimmässä kauneusautomaatissa, jossa onnistuu myös kosmeettisten yksityiskohtien muokkaus.

Muokattavaa, tuunattavaa ja puunattavaa pelissä sitten riittääkin aina hassuista hatuista kranaattien käyttäytymistä räätälöiviin asemuokkauksiin. Valtavan sisältökirjon kruununa komeilee tietysti älyvapaan valtava tuliaseiden arsenaali. Erilaisia pistooleja, kivääreitä, haulikoita ja muita tussareita löytyy huima määrä, ja varsinkin alkutaipaleella aseistusta tuppaa vaihtelemaan lähes minuuttitahdilla. Käytännön tasolla eroavaisuudet ovat usein välttävän pieniä, mutta aseet ovat pienten lisäjippojensa ja ulkoasunsa osalta niin vivahteikas valikoima väkivallan välineistöä, että keräilyvietti on koko ajan koetuksella.

Tämäkin on toki tuttua tavaraa sarjan aiemmista osista, eikä Gearbox ole lähtenyt kajoamaan toimivaksi todettuun kaavaan kuin pintapuolisesti. Kaikki eteen etsiytyvät viholliset kirveitä viskovista psykopaateista maan alta kaivautuviin jättihämähäkkeihin tiputtavat kuollessaan aseita ja varusteita kuin painajaismaiset piñatat. Taskuun tarttuvat herkut voi halutessaan myydä eteenpäin, mutta useimmiten ylimääräinen irtaimisto tulee surutta viskattua pientareelle. Borderlandsin maailmassa kaikki on enemmän tai vähemmän kertakäyttöistä.

Borderlands 3 -arvostelu

Myös tarinan ja hahmojen osalta Borderlands 3 tepastelee tuiki tutuilla karskin ja karkean pieruhuumorin leveyksillä. Itseironinen kässäri koputtelee jatkuvasti neljättä seinää. On vaikea kuvitella, että pelin pääpahis Tyreen Calypso olisi syntynyt ilman, että Gearboxia ja sen johtohahmo Randy Pitchfordia olisi lähivuosina rytyytetty sosiaalisessa mediassa kuin märkää rättiä. Psykoottista seuraaja-armeijaansa rautaisella kouralla johtava militantti somevaikuttaja päättää veriset lähetyksensä iskulauseellaan ”Tykkää, jaa, tottele”.

Pelin juonenkäänteet ja hahmokirjo tuntuvat edeltäjiään laiskemmalta kokonaisuudelta, ja vitsejä alleviivataan turhan paksulla tussilla. Toisaalta Borderlandsin perimmäinen pointti on avata pelaajalle estradi estottomalle mäiskinnälle, ja siinä tuiskeessa syvempiin sävyihin tähtäävä kerronta olisi lähinnä haitaksi. Tarina viskoo pelaajaa planeetalta toiselle ripeällä tahdilla, ja ympäristöt eroavat kiitettävästi toisistaan ulkoasun, arkkitehtuurin ja rakenteen osalta. Yllättäen kolmonen tuntuu kokonaisuutena pienemmältä pelialueelta kuin vaikkapa Borderlands 2, mutta se johtunee siitä, että kenttäsuunnittelussa korostuvat aiempaa tiiviimmät alueet.

Taistelu on tuttuun tapaan intensiivistä, kaoottista ja polveilevaa, mutta kolmosen kohdalla sekopäisyys tavoittaa uudet mittasuhteet – hyvässä ja pahassa. Vapaasti tutkittavista maaplänteistä koostuvia pelialueita täplittävät erilaiset tukikohdat, hökkelikylät, luolastot ja muut rakennelmat, joiden viholliskylläisiin syövereihin tarinatehtävät useimmiten johdattavat. Näillä alueilla pelin kaoottisuus kääntyy toisinaan itseään vastaan varsinkin moninpelissä, sillä aiempaa ahtaampi kenttäsuunnittelu ja joka ilmansuunnasta sikiävät viholliset tekevät tilanteiden hahmottamisesta arpapeliä. Aina ei ole yksiselitteisen selkeää, lähtikö nirri oman mokailun vai taistelutilanteen yleisen sekavuuden johdosta

Borderlands 3 -arvostelu

Borderlands 3 on oletusvaikeustasolla selvästi edeltäjiään haastavampi tapaus, mikä on tervetullut uudistus. Suojakilpi- ja terveysmittariston tapitus on hyvä omaksua osaksi rutiinia heti pelin alkutaipaleella, sillä kuolema korjaa paikoin petollisen helposti. Tallennuspisteitä on viljelty anteliaasti, joten yleisesti ottaen visiitti manan majoille kuittaantuu muutaman minuutin kuromisella. Osa pomotaisteluista on myös sen verran kovia koitoksia, että toisinaan on parempi pakittaa paikalta ja käydä kiertämässä tukku sivutehtäviä uusien aseiden ja korkeamman tasolukeman toivossa.

Borderlands-sarjan edustajat on suunniteltu pelattavaksi moneen otteeseen ja monella eri hahmolla, ja tätä kutinaa kolmonen pyrkii rapsuttelemaan mahdollisimman terävällä kynnellä. Hahmojen yksilölliset erikoiskyvyt vaihtelevine ominaisuuksineen ovat jo itsessään hyvä houkutin aloittaa uusi peli heti lopputekstien jälkeen, eikä lähimain loputtomalta vaikuttava aseiden armada ole hassumpi porkkana sekään.

Vaikka peliä pelaa ilokseen ja kyseessä on ilmiselvästi osaavan pelistudion laadukas tekele, Borderlands 3 on loppujen lopuksi melko virkamiesmäinen ja varman päälle pelaava jatko-osa vakiintuneeseen pelisarjaan. Se ei koettele instituution peruskalliota kasaamalla sen päälle uusia rakennelmia vaan keskittyy vääntämään olemassa olevia nuppeja piirun verran tukevammin kaakkoon.

Moni pelisarjan ystävä varmasti toivoikin kolmosen tuovan lähtökohtaisesti vain lisää tuttua ja turvallista tavaraa uudella pintakerroksella. Sitten taas on meitä muita kymmeniä tai satoja tunteja pelisarjan aiempiin osiin sijoittaneita, joille kolmannen Borderlandsin tarjoilema laadukkaan yllätyksetön lautasellinen hurmeista hurmosta sisältää myös pienoisen pettymyksen pikantin sivumaun.

Jason Ward

7/10

Kehittäjä: 
Gearbox Software
Julkaisija: 
2K Interactive
Peligenre: 
Räiskintä, Toiminta
Julkaisualustat: 
Microsoft Xbox One, Sony PlayStation 4, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-18
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu, Uhkapeli, Väkivalta

Nostoja