Cult of the Lamb / Arvostelut / pelaaja.fi

Cult of the Lamb

3.12.2022 // Kirjoittanut: Toimitus
0

Cult of the Lamb -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden lokakuun numerossa 238. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!

Kiltteyden kultti

Massive Monsterin kehittämä ja Devolver Digitalin julkaisema Cult of the Lamb saa alkunsa varsin masentavissa tunnelmissa. Päähahmona seikkaileva lammas kulkee alistuneena kohti alttaria ja seikkailu näyttää päättyvän, ennen kuin se pääsee kunnolla edes vauhtiin. Kohtalo ja sankariamme suuremmat voimat puuttuvat kuitenkin peliin, eikä päkäpään maallinen vaellus suinkaan pääty kirveen iskuun.

Tästä alkaa pelaajan matka kulttijohtajaksi, jonka ainoa tarkoitus on maksaa velkansa pimeyden voimille ja rakentaa metsän siimekseen yhtä ja ainoaa totuutta julistava kultti. Tehtävänä on poistaa vääräuskoiset kerettiläiset maailmasta, minkä lisäksi tulee samalla värvätä erilaisia metsäneläimiä ja -asukkaita kultin ilosanomaa levittämään.

Cult of the Lamb yhdistää varsin kekseliäästi ja onnistuneesti kaksi eri peligenreä. Päällisin puolin se on melko perinteinen roguelite, jossa samoillaan pitkin satunnaisesti luotuja luolastoja ja isketään astalolla kaikkea, mikä sattuu liikahtamaan. Taistelu on toimivaa, mutta tällä saralla peli ei varsinaisesti yllätä tai loista.

Luolastot kuhisevat hirviöitä ja muiden kulttien jäseniä, ja molempia saa lahdata kaksin käsin. Miekka on hyvä perusase, kirves on asteen verran hitaampi, ja tikaria puolestaan voi heiluttaa piirun verran nopeammin. Asevalikoimasta ei juuri suuria yllätyksiä löydy, mutta taistelua terästetään erilaisilla kirouksilla, jotka toimittavat erikoisiskujen virkaa. Henkilökohtaisesti tykästyin etenkin maasta syöksyviin lonkeroihin. Satunnaisesti saatavien aseiden ja erikoisvoimien lisäksi pelaaja löytää pitkin seikkailua erilaisia tarotkortteja, joista voi olla apua resurssien keräämisessä tai taisteluissa.

Cult of the Lamb -arvostelu

Taistelu on nopeatempoista, mutta pidemmän päälle se alkaa tuntua hitusen liian yksinkertaiselta. Yksi juoksu luolaston läpi ei yleensä kestä kuin kymmenisen minuuttia, eli lyhyemmät pelisessiot luonnistuvat mainiosti. Riippuen siitä, millainen ristiretki pelaajalle kullakin kerralla arvotaan, voi luolastoista löytää erilaisia arvokkaita resursseja. Kaikkein arvokkaimpia ovat kuitenkin ahkerat ja uskolliset kädet lauman jatkeeksi.

Kultin johdattaminen kohti kukoistusta ei luonnollisesti onnistu pelkästään kirvestä heiluttamalla. Vapaan tahdon ikeestä vapautetut jäsenet kaipaavat sielun ja ruumiin ravintoa sekä erilaista ohjattua toimintaa. Pelin koukuttavampi puolisko muodostuu kulttikylän kehittämisestä ja johtamisesta.

Kuten arvata saattaa, kulttilaisten tarpeet vaihtelevat maallisista henkisiin. Pelaajan vastuulla on huolehtia seuraajiensa perustarpeista, eli kylässä täytyy olla riittävästi syötävää ja punkkia, joilla kukin voi levähtää aherrettuaan yhteisen hyvän eteen. Yksinkertaiset kulttilaiset tekevät tarpeensa pitkin pihoja, joten pelaajan harteilla on myös huolehtia yhteisön hygieniasta, ainakin alkutaipaleella. Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä sairastuessaan kultin jäsenet eivät jaksa heiluttaa vasaraa aivan entiseen malliin.

Etenkin kultin alkutaipaleella pelaajan päivät alkavat yleensä peltotöillä, minkä jälkeen on hyvä suunnata keräämään resursseja kylän omista puista ja kallioista. Sopivassa välissä kannattaa varmistaa lauman uskollisuus temppeliseremonialla ja häärätä puurokauhan varressa. Kultin kasvaessa ison osan arkisesta aherruksesta voi nakittaa suoraan seuraajille, mutta pelaajan vastuulla on ryhmän henkinen hyvinvointi ja uskollisuus. Etenkin alkuvaiheessa luolastojen koluamisella on suurempi rooli resurssien keräämisessä, mutta prosessi nopeutuu, kun kultin jäsenet saadaan osaksi koneistoa.

Cult of the Lamb -arvostelu

Kylän keskipiste ja tärkein rakennus on temppeli, kuinkas muutenkaan. Temppelissä voi järjestää päivittäin saarnoja, joilla kultin jäsenten uskollisuuden voi pitää tapissa. Samalla pelaaja voi julistaa kulttiin uudenlaisia sääntöjä ja oppeja, joilla katrasta voi ohjata oikeaan suuntaan. Huippukohtana ovat erilaiset rituaalit, joissa seuraajia voi esimerkiksi uhrata yhteisen hyvän nimessä. Halutessaan kulttipäällikkö voi valita jäsenien joukosta itselleen puolison tai puolisoita. Uskollisten jäsenten avulla pelaaja pystyy myös kasvattamaan lampaan taisteluvalmiutta, mistä on hyötyä kerettiläismetsällä.

Itse palkitsin uskollisia lauman jäseniä kaulakoruilla, joiden ansiosta niiden ei tarvinnut nukkua enää ollenkaan. Näin ne olivat vapaita puuhastelemaan kultin pelloilla ja jalostamossa kellon ympäri. Se oli kenties rankkaa, mutta suita oli jatkuvasti enemmän ruokittavana, eivätkä uudet rakennukset kohoa ilman lautoja. Jäsenet voivat myös työllistää johtajaansa erilaisilla sivutehtävillä, jotka voivat liittyä tiettyjen esineiden tai rakennusten toivomiseen tai esimerkiksi muihin kulttilaisiin. Yksi omista seuraajistani toivoi hartaasti käymälää, jotta pihamaa pysyi siistimpänä. Synergiahyötynä kulttilaisten jätöksillä voi lannoittaa kallisarvoisia viljelmiä.

Uusien jäsenten saattaminen pelaajan hellään huomaan on tärkeää pitkin kultin taivalta, sillä jäsenet ikääntyvät. Kävelykepin kanssa liikkuvat seniorit voivat olla uskollisia, mutta pelto- ja metsätyöt sopivat paremmin nuorisolle. Pitkään palvelleet jäsenet voivat kuitenkin palvella kulttia ja johtajaansa erilaisten temppeliseremonioiden merkeissä.

Kulttikommuunin rakentelu ja kehittäminen tuo väkisinkin mieleen esimerkiksi Animal Crossingin, mutta Cult of the Lambissa kylään voi rakentaa erilaisten monumenttien lisäksi esimerkiksi jalkapuun. Muita kultin elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä rakennuksia ovat resurssien keräämiseen ja jalostamiseen tarkoitetut sahat ja louhokset, jotka helpottavat resurssien keräämistä. Pelaajalla on varsin kattavasti mahdollisuuksia muokata kultista omanlaisensa myös visuaalisesti.

Cult of the Lamb -arvostelu

Cult of the Lambin piirroksellista ja sarjakuvamaista ulkoasua ihastelee enemmän kuin mielellään, mutta se tuo myös pelin teemoihin hyvää kontrastia. Pimeyden voimia kunnioittavat temppelirituaalit suorastaan naurattavat, kun hauskat eläinhahmot tanssivat nuotion äärellä. Menevä ja energinen ääniraita tukee hyvin värikästä ja eläväistä ulkoasua.

Arvostelua varten testiin valikoituneeseen Switch-versioon ei ollut eksynyt merkittäviä bugeja, mutta täysin puhtaita papereita sille ei voi tekniseltä kantilta antaa. Taisteluiden tiimellyksessä ruudunpäivitys ei tahdo pysyä toiminnan mukana, ja tietyillä pelialueilla esiintyi melko säännöllisesti selvää nykimistä.

Cult of the Lamb on erikoinen ja piristävä ilmestys. Taistelut ja satunnaisesti luodut luolastot eivät varsinaisesti tarjoa mitään uutta tai ihmeellistä, mutta oman kultin kasvamisessa on kummallista vetovoimaa. Yksinkertaisten taistelujen takia ei välttämättä ole intoa aloittaa kulttiseikkailua heti uudestaan, eikä pienissä paloissa avautuva tarina varsinaisesti tarjoa mitään mullistavia kokemuksia. Kokonaisuutena Cult of the Lamb on kuitenkin rituaali, johon ottaa osaa mielellään. Lammas on hyvä ja lammas on oikeassa!

Mikael Miilumäki

7/10

Kehittäjä: 
Massive Monster
Julkaisija: 
Devolver Digital
Peligenre: 
Roguelite, Simulaatio, Toiminta
Julkaisualustat: 
Nintendo Switch, Microsoft Xbox One, Sony PlayStation 4, Sony PlayStation 5, Xbox Series X/S, Microsoft Windows