Days Gone / Arvostelut / pelaaja.fi

Days Gone

8.06.2019 // Kirjoittanut: Johanna Puustinen
5

Turhautuminenkin on tunne

Sonyn tämän kevään suurin yksinoikeuspanostus, zombiseikkailu Days Gone, on elänyt julkistuksensa jälkeen hämmentävän harrasta hiljaiseloa. Syphon Filter -kehittäjä SIE Bend Studion luomus paljastettiin suurin fanfaarein säestettynä vuonna 2016, mutta sitä kohtaan ei missään vaiheessa ole kohdistunut kovin suuria odotuksia tai kuumeista spekulaatiota.

Osasyy kädenlämpöiseen vastaanottoon saattaa löytyä pelin tuttuakin tutummasta asetelmasta. Days Gonen maailmassa sivilisaation on raunioittanut mystinen virus, joka muuttaa kaikki tartunnan saaneet ihmiset ja eläimet hyperaggressiivisiksi freaker-olennoiksi. Toisin kuin perinteiset zombit, freakerit ovat edelleen biologisesti elossa, mutta tämä tekee niistä vain astetta vaarallisempia.

Suuret asutuskeskukset on pommitettu maan tasalle jo maailmanlopun alkumetreillä, joten harvat selviytyjät ovat pykänneet pystymetsiin omia leirejään. Taistelu resursseista käy kiivaana ryhmittymien välillä, mutta mukaan mahtuu myös niitä, jotka eivät vanno uskollisuutta kenellekään. Yksi heistä on pelin päähenkilö, palkkatappaja Deacon St. John, joka on vaimonsa menetettyään ajelehtinut leiristä toiseen moottoripyörän selässä syntipukkia etsien.

Days Gone -arvostelu

Days Gone on alusta asti mainostanut itseään tunnepitoisena ja tarinavetoisena kokemuksena The Last of Usin henkeen, ja tiettyyn pisteeseen asti se lunastaakin lupauksensa. Deacon on punaniskamotoristin habituksestaan huolimatta yllättävän pidettävä persoona, jonka henkilökohtainen draaman kaari on varsin tyydyttävä. Vielä koskettavampia kohtaloita kokevat pelin lukuisat sivuhahmot, joista kukaan ei selviä tuskitta. Days Gone antaa pelaajalle paljon miettimisen aihetta. Jos tietäisit maailmanlopun koittavan huomenna, päättäisitkö itse päiväsi vielä hyvän sään aikana?

On ikävää, että suurempi kokonaisuus yksittäisten ihmiskohtaloiden takana on moneen kertaan nähty. Tarinan suuret käänteet ovat nähtävissä kilometrien päästä, ja kliseitä on yritetty ahtaa kolmeenkymmeneen tuntiin liian monta. Kolmeen näytökseen jaetun pelin osiot tuntuvat irrallisilta toisistaan, ja on melko varma totuus, että jos juonensäikeiden määrän olisi pudottanut puoleen, lopputulos olisi ollut eheämpi ja nautinnollisempi.

Days Goneen ennen julkaisua perehtyneet saattavat muistaa, että vielä joitain kuukausia sitten peliä markkinointiin haarautuvana kokemuksena, johon pelaaja saisi vaikuttaa. Bend Studion mukaan suunnitelmaa ei kuitenkaan saatu toteutettua tyydyttävästi, joten valintajärjestelmä ja vaihtoehtoiset loput jätettiin yhtälöstä kokonaan pois. Päätös oli varmasti laatunäkökulmasta oikea, mutta itse jäin silti kaipaamaan mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumien kulkuun selkeissä haarautumakohdissa.

Days Gone -arvostelu

Kaikeksi onneksi pelaaja pääsee osallistumaan toimintaan välinäytösten ulkopuolella aivan riittämiin. Days Gonen avoin maailma on varsinaisen tarinan ohellakin täynnä tekemistä. Palkkamurhia tekemällä ja panttivankeja pelastamalla tienaa rahaa, pikamatkustuspisteitä avataan freakereiden pesiä polttamalla, ja kenttäsairaalat kätkevät sisäänsä troppeja, joilla Deaconin kestävyys kohenee. Avoimen maailman peleissä on vielä yllättävän harvinaista, että jokainen sivutehtävä palvelee pelaajaa konkreettisesti, ja siitä Days Gonelle on annettava kiitosta.

Ikävä kyllä jatkuva touhottaminen käy silti puuduttamaan pidemmän päälle. Deaconilla on jatkuvasti tilanne päällä, ja vaikka peli tarjoaa valtavan määrän työkaluja konfliktien hoitamiseen, itse huomasin nojaavani loppua kohden aina samoihin yksinkertaisiin strategioihin. Miksi kikkailla ansojen, pommien tai houkuttimien kanssa, kun vihollisen kuin vihollisen voi räjäyttää taivaan tuuliin pelkällä hyvin tähdätyllä haulisateella?

Pelaajan luovuuden panevat koetukselle oikeastaan vain ne harvat tilanteet, joissa vihollisia on vastassa enemmän kuin kourallinen. Pelin myyntivaltti eli usein reilusti yli satapäiset freaker-laumat ovat uhka, jonka kohtaamista mielellään pyrkii välttämään viimeiseen asti. Arvaamattomasti liikehtivä hirviöiden hyökyaalto ei taltu yhdellä molotovilla, eikä sellaisen peräänsä saatuaan auta kuin rukoilla.

Days Gone -arvostelu

Laumoja ei toisin sanoen kannata ryhtyä haastamaan taistoon ennen kuin varustus on tikissä, ja se on pelin alkupuolella helpommin sanottu kuin tehty. Tarvikkeita on ripoteltu maailmaan reilulla kädellä, mutta hakureissuissa on aina riskinsä, ja huonolla tuurilla nettotulos jää pakkasen puolelle ja bensatankki kumisee tyhjyyttään puolimatkassa kotiin. Ensimmäisten tuntiensa aikana Days Gone aidosti tuntuu selviytymispeliltä.

Mitä pidemmälle pelaaja etenee, sitä enemmän kykyjä ja työvälineitä Deacon kuitenkin saa käyttöönsä, ja sitä suuremmaksi pelaajan mukavuusalue kasvaa. Pelistä tulee hauskempi ja monipuolisempi, mutta samalla selviytymisaspekti katoaa taka-alalle. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos Days Gonen toivoo tarjoilevan aitoa maailmanlopun meininkiä.

Enemmän tuskanhikeä pintaan tuovat tekniset ongelmat, jotka todella tekevät olemassaolosta toisinaan melkoista selviytymistaistelua. Bugeja tulee vastaan tuon tuostakin, ja ne vaikuttavat pelin jokaiseen ulottuvuuteen: valikot jumiutuvat, välinäytöksistä häviää ääni ja tehtävien kannalta tärkeät hahmot katoavat kartalta. Pelin arvosteluversion kunnosta kertoo jotain se, ettei ensimmäisen suuren päivityksen kanssa voitu odottaa edes julkaisupäivään. Korjaussarja auttoi silottelemaan suurimpia ryppyjä, mutta on omituista, että näin korkean profiilin pelijulkaisu edes kaipasi sellaista.

Jos PlayStation ei olisi Horizonin ja God of Warin kaltaisten merkkiteosten koti, Days Gone voisi tuntua paremmalta peliltä. Sonyn aiemmat yksinoikeushelmet ovat kuitenkin asettaneet riman niin korkealle, ettei tämän kaltainen ehdotonta keskitasoa edustava teos yksinkertaisesti voi lunastaa pelaajien odotuksia sitä kohtaan. Sillä on kyllä hetkensä, enkä itse kadu siihen käyttämiäni kymmeniä tunteja, mutta on melko varmaa, ettei se tule olemaan kenenkään vuoden peli.

6/10

Kehittäjä: 
SIE Bend Studio
Julkaisija: 
Sony Interactive Entertainment
Peligenre: 
Toiminta, Seikkailu
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation 4
Pegi-ikärajat: 
K-18
Pegi-merkinnät: 
Väkivalta

Kommentit

Käyttäjän renebauman kuva
renebauman

Itselleni tämä on lähellä vuoden peli titteliä.. Last of us part 2 ainut, joka tämän voi haastaa(Sekin ilmeisesti siirtyy 2020 alkuun)... Days Gone 9,5/10 oma arvosana..

Käyttäjän Kornholic kuva
Kornholic

Komppaan renebaumania. Days Gone on itselle myös aika vahva GOTY-ehdokas. Jos piti esimerkiksi Horizonista, pitää myös tästä, sillä Days Gonessa on lähes kaikki parempaa - samaistuttavampi päähahmo, parempi tarina, mielenkiintoisemmat viholliset jne.

Days Gone on erittäin komea peli ja erikoismaininnan saa hyvin toteutettu HDR-tuki, mutta hiottavaa olisi teknisellä tasolla. Koin oikeastaan ainoat ja pahimmat tekniset kömmähdykset (bugit ja frame dropit) pelin viimeisellä alueella.

Peli koukutti aivan uskomattomalla tasolla, ja ohjaimen pystyi laittamaan sivuun vain monen tunnin pelisession jälkeen. Osoituksena siitä platinum trophy koristaa nyt tiliäni.

Lainaus

Sillä on kyllä hetkensä, enkä itse kadu siihen käyttämiäni kymmeniä tunteja, mutta on melko varmaa, ettei se tule olemaan kenenkään vuoden peli.

Hyvä osoitus kyllä pelijournalistien ylimielisyydestä. Huonoista arvioista huolimatta Days Gonella on ollut oikein hyvä vastaanotto oikeiden pelaajien keskuudessa. Niin myynnillisesti kuin arvostelumielessäkin. Harvoin käy niin, että pelin metascore on huomattavasti pienempi kuin user score - tässä tapauksessa metascore 71 ja user score 8.1.

Days Gone on helposti 8.5 peli, ja se yltäisi ysiin hieman lyhyemmällä kestolla ja hiomisella.

Käyttäjän Johanna Puustinen kuva
Johanna Puustinen

Horizonhan oli tosiaan ilmestymisvuonnaan vuoden pelini. Aivan toisella tasolla maailmanrakennuksen, tarinankuljetuksen ja pelimekaniikkojen monipuolisuuden saralla.

Käyttäjän zappah kuva
zappah

Jos nyt pitäisi kahdesta valita, niin pelaisin Days Gonea ja toivoisin sille jatkoa Zero Dawnin sijasta. ZD on kyllä loistava peli sekin mutta jokin tuossa Days Gonessa vain iski. En edes osaa selittää mikä, sillä äkkiseltään se on vain open world zombeilla. Odotin jopa pettymystä kun luin joitain negatiivisempia fiiliksiä ennen pelaamista, joten yllätys oli melkoinen kun peli olikin timanttia - vaikka ehkä vähän hiomatonta sellaista.

Ei tuo silti vuoden pelikseni pääse. Tässähän tulee vielä vaikka mitä ja alkuvuonna tuli upea Resident Evil 2.

On silti minustakin vähän oudon kärkäs tuo "ei kenenkään vuoden peli"-kommentti. Onhan maailmassa niin paljon ihmisiä että ihan varmasti joku sen nimittää gotykseen. En tiedä oliko tuossa jäänyt blogin asenne päälle vai mikä lauseen takana oli mutta ihmetytti kyllä kun tuon lehdestä luin.

Pelaajan arvosteluasteikolla, jossa numerot selitetään, on kutonen tosiaan vielä ok mutta jos puhutaan yleisesti minkä kuvan saa "kutosen pelistä", niin en kyllä näkisi Days Gonea siinä sakissa. Seiska minimissään ja kasikin pienoisen varoituksen kera, joita usein onkin nähnyt joissain arvosteluissa, tyyliin: "moninpelaajalle 8, yksinpelaajalle 6" tms.

Käyttäjän frozen kuva
frozen
Lainaus zappah

Jos nyt pitäisi kahdesta valita, niin pelaisin Days Gonea ja toivoisin sille jatkoa Zero Dawnin sijasta. ZD on kyllä loistava peli sekin mutta jokin tuossa Days Gonessa vain iski. En edes osaa selittää mikä, sillä äkkiseltään se on vain open world zombeilla. Odotin jopa pettymystä kun luin joitain negatiivisempia fiiliksiä ennen pelaamista, joten yllätys oli melkoinen kun peli olikin timanttia - vaikka ehkä vähän hiomatonta sellaista.

Ei tuo silti vuoden pelikseni pääse. Tässähän tulee vielä vaikka mitä ja alkuvuonna tuli upea Resident Evil 2.

On silti minustakin vähän oudon kärkäs tuo "ei kenenkään vuoden peli"-kommentti. Onhan maailmassa niin paljon ihmisiä että ihan varmasti joku sen nimittää gotykseen. En tiedä oliko tuossa jäänyt blogin asenne päälle vai mikä lauseen takana oli mutta ihmetytti kyllä kun tuon lehdestä luin.

Pelaajan arvosteluasteikolla, jossa numerot selitetään, on kutonen tosiaan vielä ok mutta jos puhutaan yleisesti minkä kuvan saa "kutosen pelistä", niin en kyllä näkisi Days Gonea siinä sakissa. Seiska minimissään ja kasikin pienoisen varoituksen kera, joita usein onkin nähnyt joissain arvosteluissa, tyyliin: "moninpelaajalle 8, yksinpelaajalle 6" tms.

Sony voi myös syytää itseä kun laittoi pelin ulos selvästi keskeneräisenä