Final Fantasy XIV: Shadowbringers / Arvostelut / pelaaja.fi

Final Fantasy XIV: Shadowbringers

3.10.2019 // Kirjoittanut: Petri Pohjonen
0

Varjo valossa

Sota Eorzean allianssin ja Garlean imperiumin välillä kiihtyy, mutta maailmaa uhkaa myös toinen, vielä suurempi vaara. Katastrofaalinen ja maailmaa perustuksia myöten järkyttävä suurtuho lähestyy, ja estääkseen sen Valon soturin on ystäviensä kanssa matkustettava rinnakkaismaailma Norvrandtiin selvittämään ensin heidän ongelmansa. Norvrandtissa pimeyden ja valon tasapaino on järkkynyt, kiinteä ja hyökyaaltomainen valo on peittänyt lähes kaiken alleen ja valosta syntyneet sin eater -hirviöt vainoavat selviytyjiä. Tasapainon palauttaakseen Valon soturi ryhtyy Pimeyden soturiksi ja aloittaa ristiretkensä halki kaiken toivonsa menettäneen maailman.

Final Fantasy XIV:n tarina on ollut varsin mukaansatempaava aina toisen lisäosan Heavenswardin päivistä lähtien. Shadowbringers nostaa laatua kertaheitolla kaikin puolin. Tarina on synkkä ja melankolinen ja helposti parasta, mitä MMO:issa on nähty koskaan. Se on myös parasta, mitä Final Fantasyissa on nähty ainakin pariinkymmeneen vuoteen. Se rakentaa aiempien lisäosien kaiken pohjustuksen päälle, ja vaikka Stormbloodin keskiössä ollut sota jää taka-alalle, uuden lisäosan tapahtumat limittyvät siihen läheisesti. Shadowbringers vastaa lopulta moniin kysymyksiin, jotka ovat vaivanneet tarinaa seuranneiden mieltä aina peruspelistä lähtien – varsinkin salaperäisiä ascianeja ja heidän päämääriään koskien. Yksinkertaisesti alkava tarina kehittyy lopulta eeppiseksi kertomukseksi uhrauksesta, menetyksestä sekä Valon ja Pimeyden ikuisesta kamppailusta.

Juoneen mahtuu monia yllättäviä käänteitä, mutta sen varsinainen vahvuus on kaiken japanilaisen fiktion tapaan juuri hahmoissa. Lisäosa vietetään jo peruspelistä asti tuttujen hahmojen kanssa, mutta tällä kertaa jokaisella on myös omat ongelmansa kohdattavana. Tutuista hahmoista paljastuu kokonaan uusia puolia näiden kamppaillessa omien epävarmuuksiensa ja vaikeuksiensa kanssa, eikä tarinan lopussa kukaan ole enää entisensä. Shadowbringers saa joukkion tuntumaan ystäviltä tavalla, jollaista ei ole MMO:issa koskaan aiemmin nähty. Hahmoista alkaa välittää ihan oikeasti. Yhtä värikästä joukkoa erinomaisesti kirjoitettuja hahmoja Final Fantasyissä ei ole nähty pitkään, pitkään aikaan.

Erityismaininta pitää antaa myös tarinan antagonistille, joka onnistuu olemaan sitä, missä Blizzard on epäonnistunut omassa lisäosassaan: moraalisesti harmaa ja motiiveiltaan ymmärrettävä. Myös pelaajahahmolla on tällä kertaa tarinassa paljon aktiivisempi rooli, kun tämä passiivisen sivustakatsojan sijaan pääsee osallistumaan tärkeisiin tapahtumiin. Runsaiden vastausvaihtoehtojen ansiosta omalle hahmolle myös kehittyy identiteetti, jollaista näkee tämän genren peleissä ani harvoin.

Final Fantasy XIV: Shadowbringers, Arvostelu

Shadowbringers sisältää jälleen kaksi uutta ammattia, joten kokonaismääräksi tulee huikeat 18 kappaletta. Dancer on helposti opittava ja chakrameita heittelevä pitkän kantaman vahingontekijä, joka antaa tiimikavereilleen voimakkaita buffeja. Final Fantasy VIII:sta tuttua gunbladea heiluttava gunbreaker taasen on tankkaamiseen keskittyvä ammatti, joka kestää vähemmän kuritusta mutta jakelee vahinkoa senkin edestä. Kumpikin ammatti tuntuu uniikilta ja todella hauskalta pelata. Varsinkin hieman rytmipelin pelaamista muistuttava dancer varasti heti oman sydämeni. Pieniä tasapaino-ongelmia ammateissa kuitenkin vielä on, sillä dancerin vahinko on tällä hetkellä jokseenkin säälittävää muihin verrattuna. Uuden pelaajan kannattaa muuten muistaa, että uusiin ammatteihin ei pääse hahmonluonnissa vielä käsiksi, vaan ne vaativat alle tason 60 ammatin.

Myös aiemmat ammatit saivat lisäosan myötä huolenpitoa osakseen uusien taitojen ja balanssikorjausten muodossa. Lisäksi pyssyä käyttelevää machinistia muokattiin siinä määrin, että se on nyt käytännössä kokonaan uusi ammatti. Tankkiammatteja myös uudistettiin rankalla kädellä, minkä ansiosta niiden pelaaminen on nyt helpompaa ja suoraviivaisempaa. Uudistukset olivat tervetulleita, mutta harmillisesti ne myös poistivat tankeilta osan näiden ammatti-identiteettiä.

Uusia rotuja Shadowbringers lisää kaksi kappaletta: jänönkorvaiset vierat sekä leijonamaiset hrothgarit. Harmillisesti rodut ovat sukupuolilukittuja, joten vierat voivat vain olla naispuolisia ja hrothgarit miespuolisia. Rodut tuntuvat muutenkin hieman puolitiehen jätetyiltä, sillä valittavia hiustyylejä on hyvin rajoitetusti, eikä suurin osa päähineistä näy lainkaan. Asiaan on luvattu helpotusta ajan myötä, mutta on vaikea välttyä ajatukselta, että rodut olisivat vaatineet hieman lisää kehitysaikaa.

Muilta osin Shadowbringers on juuri sitä mitä FFXIV:ltä on totuttu odottamaankin. Uusia tasoja on kymmenen, tutkittavia alueita kuusi ja raideja auki neljän pomohirviön verran. Uusia systeemejä tai varsinaisia innovaatioita on vähänlaisesti, sillä niiden sijaan lisäosa keskittyy hiomaan jo olemassa olevia asioita. Luolastot ovat entistä paremmin tehtyjä ja yksin suoritettava lyhyet skenaariot viimein hauskoja pelata. Sivutehtävätkin skaalaavat viimein pelaajan tason mukaan. Peliä voisi kenties kritisoida siitä, että se pelaa varman päälle ja tyytyy noudattamaan tuttuja kaavoja, mutta jos kaava ei ole rikki, niin mitäpä sitä suotta muuttelemaan.

Final Fantasy XIV: Shadowbringers, Arvostelu

Uusista järjestelmistä tärkein on Trust, jossa pelaaja voi juosta luolastoja tekoälykaverien kanssa. Tämä on varsinainen siunaus varsinkin vahingontekijöille, joiden ei Trustien ansiosta tarvitse istuskella kymmeniä minuutteja jonossa päästäkseen tarinaan vaadittavaan luolastoon. Tekoälykaverien kanssa eteneminen on hidasta, mutta toisaalta ne harvoin mokaavat tärkeitä mekaniikkoja. Kahdeksan pelaajan Trialit vaativat edelleen ihmispelaajia, mutta pääosin tarinan voi läpäistä yksin. FFXIV on aina tuntunut yksinpelattavalta roolipeliltä moninpelielementein, ja Trustien ansiosta vaikutelma on nyt entistä voimakkaampi.

Toinen suuri uudistus koskee avoimen maailman FATE-tapahtumia. Niihin osallistumisesta saa nyt korkean kokemuspistemäärän lisäksi uudentyyppistä valuuttaa, jolla voi ostaa vaikka ratsuja tai käsityöammateissa vaadittavia materiaaleja. FATEja ei voi suorittaa yksin, mutta uudistusten ansiosta peliseuraa löytyy melkein aina. Ammattien tasonnosto on siis helpompaa kuin koskaan aiemmin.

Shadowbringersin myötä FFXIV tuntuu ylittäneen jonkinlaisen tärkeän kynnyksen. Pikkuvikoineenkin se on genrensä ehdottominta huippua, ellei jopa paras MMO:n lisäosa koskaan. Vielä tarinan läpäisynkin jälkeen pelin pariin palaa mielellään, koska pelaaminen tuntuu hyvältä. Parasta on, että lisäsisältöä ei tarvitse odottaa kauaa, sillä uutta on luvassa suunnilleen parin kuukauden välein. Loppuvuodesta alkaa vielä Nier: Automata -teemainen raidi, jonka on kirjoittanut itse Yoko Taro.

Final Fantasy XIV ei uusimman lisäosansa myötä ole vain yksi pelisarjansa parhaista osista vaan yksi parhaista markkinoilla olevista MMO:ista. Vaikka genre ei olisi kovin mieluinen, pelille kannattaa antaa edes mahdollisuus, mikäli japanilaiset roolipelit yhtään kiinnostavat. Et varmasti pety.

9/10

Kehittäjä: 
Square Enix
Julkaisija: 
Square Enix
Peligenre: 
MMORPG
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation 4, Apple OSX, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-16
Pegi-merkinnät: 
Huumeet, Väkivalta

Nostoja