Immortals Fenyx Rising / Arvostelut / pelaaja.fi

Immortals Fenyx Rising

7.02.2021 // Kirjoittanut: Markus Heino
0

Immortals Fenyx Rising -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden tammikuun 2021 numerossa 218. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!

Pantheon polvillaan

Ubisoft satsasi toden teolla loppuvuoden pelimarkkinoille, sillä Watch Dogs Legion -hakkeriseikkailun ja huippusuositun viikinkirymistely Assassin’s Creed Valhallan lisäksi kauppoihin tuli antiikin Kreikan mytologiasta ammentava Immortals Fenyx Rising. Kahden verisemmän ja synkemmän nimikkeen rinnalla Ubisoft Quebecin Immortals vaikuttaa ensin jopa lastenelokuvamaisen söpöltä.

Lähtökohdat eeppiselle sankaritarinalle ovat kunnossa. Jumalten Kultaiselle saarelle haaksirikkoutunut Fenyx päätyy auttamaan epätoivoisia jumalhahmoja viekkaan vastustajan edessä. Julma ja kostonhimoinen Typhon-titaani on kääntänyt saaren nokkimisjärjestyksen päälaelleen voittamalla sekä jumalat että antiikin ajan legendaarisimmat sankarit. Väkivahva puolijumala Herkules, sotasankari Akilles, harharetkeilevä kuningas Odysseus ja kamalimmatkin hirviöt taltuttanut ikiaikainen poikamiestyttö Atalanta ovat jo epäonnistuneet siinä, missä Fenyxin pitäisi onnistua. Hänen on punnerrettava saaren jumalten itsetunto taas tolpilleen ja lyötävä Typhon takaisin maan uumeniin Tartarokseen, josta tämä kostoretkelleen kapusi.

Immortals Fenyx Rising -arvostelu

Fenyx on alkuun klassinen vastentahtoinen sankari, joka omaksuu taistelutaidot demonisia sotilaita ja hirviöitä vastaan lennosta. Minotauroksiin ja kyklooppeihin verrattuna pienikokoinen sankari oppii seikkailunsa aikana käyttämään eri jumaluuksien ominaisia kykyjä, kuten sodanjumala Areksen maasta iskeviä keihäitä ja viisaan Athenen tuhoisaa syöksyhyökkäystä, joka lennättää useimmat perusviholliset pitkin pituuttaan. Paras iskuista on kuitenkin seppäjumala Hefaistoksen vasara, jota heilauttamalla Fenyx joko nuijii viholliset maahan rakoon tai lennättää kirkuvat ilkimykset ilmojen teille hetken ladattuaan. Tasapaksun taistelujärjestelmän parasta antia on eittämättä valtavien vihollisten kiidättäminen savuavana romukaarena taivaanrantaan.

Tavallinen hutkiminen käsittää nopeita miekaniskuja tai laajoja kaaria kaksikätisellä kirveellä. Jousella voi hätyytellä kauempana pysyviä vihollisia, joskin nuolet eivät täyteen päivitettyinäkään vedä vertoja kirveen tuhovoimalle. Huitomisella on kuitenkin syvempi logiikka, sillä vaikka miekka on kaikin mahdollisin tavoin heikompi ase kuin kirves, sen iskut palauttavat kestävyyttä pikavauhdilla. Näin Fenyx pystyy käyttämään kestävyyspalkkeja rokottavia erikoisiskuja nopeammin.

Vaikeampien vihollisten osumapisteitä ei tarvitse kuluttaa vain peruslyönneillä tai erikoisiskuja viljelemällä. Oikea-aikaiset väistöt hidastavat aikaa ja mahdollistavat vastaiskut, kun taas torjunnat korottavat vihollisten painemittaria, joka täyttyessään kaataa pomovastuksetkin kanveesiin. Tainnutettu hirviö ottaa isompaa osumaa rajoitetun ajan. Taistelut ovat parhaimmillaan kekseliäitä moniosaisia koetuksia harvakseltaan ilmaantuvia pomovastuksia kohdatessa. Leijonanosa kahakoista käydään kuitenkin rivivihollisten massaa vastaan, jolloin meno on usein suorittamista, joka ei juuri keskittymistä kaipaa. Seikkailun vaikeustasoa kannattaa hilata rohkeasti korkeammalle, jos kaipaa aitoa haastetta etenemisessään.

Immortals Fenyx Rising -arvostelu

Peruspalasiltaan Immortals lainaa paljon The Legend of Zelda: Breath of the Wildilta, ja pelien vertailu alkoikin pelin ensimmäisistä ennakkomaistiaisista lähtien. Graafinen tyyli on yhdenmukainen, taistelujärjestelmä tuntuu tutulta, ja sankari kuluttaa kestävyysmittaria samaan tyyliin kuin Link kiipeillessään. Breath of the Wildin tehtävärakenne, ympäristöön perustuva pulmaratkonta ja erityiset pulmaluolastot eli Immortalsin tapauksessa Vault of Tartarokset ovat nekin Linkin seikkailusta tuttuja.

Suurin osa aktiivisesta peliajasta kuluu taistelun ohella ratkoen erilaisia pulmia, joista esineiden fysiikkaan perustuvat koetukset ovat jopa Breath of the Wildin mittapuulla loistavasti toteutettuja. Varsinkin leijuvia laatikoita ja ilmavirtojen voimaa hyödyntävät pulmakokonaisuudet kuuluvat pelin parissa vietettyjen hetkien parhaimmistoon. Muutamia muita pulmien alalajeja ovat kimurantit jousiammuntaradat, freskoteemaiset palapelit ja Hermeksen jalanjäljissä käytävät juoksukisat.

Hahmonkehitys toteutetaan keräämällä useita eri resursseja, jotka kulutetaan jumalten olohuoneena toimivassa temppelissä. Lautturi Charonin kolikot sijoitetaan uusiin taistelutaitoihin ja jumalallisiin erikoisiskuihin. Kiliseviä kerätään maailmalta erilaisia pulmia ratkomalla, ja rahaa tuntuu olevan taskussa koko ajan paria ostostapahtumaa varten. Kallionkielekkeillä kelluvia ja arkuissa lymyileviä ambrosian palasia keräämällä Fenyx kasvattaa osumapistepalkkiaan. Jumalten ruoan kyytipojaksi kannattaa kerätä ylijumala Zeuksen salamat talteen, sillä niillä kasvatetaan aina liian nopeasti loppuvaa kestävyyspalkkia. 

Immortals Fenyx Rising -arvostelu

Immortalsin valttikortteihin kuuluu komea jumalten saari, jonka eri alueet huokuvat oman isäntä- tai emäntäjumaluutensa tyyliä. Vehreä Grove of Kleos on täynnä jumalatar Athenen temppeleitä, kun taas Areksen sotaisat kotikonnut ovat täynnä aavikolle tuhottuja sotakoneita ja kaadettuja muureja. Maailmalla liikkuminen on joutuisaa, koska alueilla on useita pikamatkustuskohteita, eikä latausruuduissa tarvinnut viettää kuin muutama sekunti Xbox Series X:llä.

Immortals Fenyx Rising on omalta osaltani ristiriitainen arvioitava, sillä varsinaisen pelaamisen ympärillä on runsaasti mielenkiintoista tutkittavaa ja kuultavaa. Monille historiaan hurahtaneille rakas aihepiiri on esitelty ilahduttavan tuoreella otteella, eikä oppitunti lopu pääjuonen läpäisyyn, vaan nippelitietoa ja tarinoita on tarjolla pitkin karttaa ripoteltujen haasteiden ja sivutehtävienkin seassa. 

Oma taipaleeni lopputeksteihin kesti reilut parikymmentä tuntia, joiden puitteissa arvioin suorittaneeni kaikkien varsinaisten sivutehtävienkin lisäksi reippaasti alle puolet tarjolla olleista lisäpulmista ja luolastoista. Mikäli mielii kaikki haasteet käydä läpi, tulee pelille pituutta todennäköisesti 35–45 tuntia.

Fenyxin seikkailun pääjuoni on itsessään perusvarmaa ja siten myös yllätyksetöntä suorittamista. Taistelu toimii mutta ei erityisemmin säväytä genren keskiarvoon verrattuna. Maailma on kauniisti toteutettu, mutta suurin osa siinä tapahtuvasta tekemisestä on itseään toistavaa, mikä sekin voidaan jo laskea Ubisoftin pelien helmasynniksi. Lopputulos on keskiarvoltaan kaikin puolin kelvollinen seikkailupeli hienolla teemalla, mutta julkaisun aikaan testattuna pisteitä rokottivat pelin kaatuilu kriittisillä hetkillä, rikkinäisillä animaatioilla pyörivät juonikohtaukset ja muut tekniset ongelmat.

7/10

Kehittäjä: 
Ubisoft Quebec
Julkaisija: 
Ubisoft
Peligenre: 
Toiminta, Seikkailu
Julkaisualustat: 
Nintendo Switch, Microsoft Xbox One, Sony PlayStation 4, Sony PlayStation 5, Xbox Series X/S, Microsoft Windows, Google Stadia
Pegi-ikärajat: 
K-12
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu, Väkivalta

Nostoja