Left Alive / Arvostelut / pelaaja.fi

Left Alive

4.05.2019 // Kirjoittanut: Jaakko Herranen
0

Pahan mielen Metal Gear Solid

Front Mission -sarjan mechatoiminnalla on pitkät perinteet, sillä nämä Wanzereiksi kutsutut tuhorobotit tekivät debyyttinsä jo kultaisella 90-luvulla. Sittemmin pelejä on tipahdellut enemmän tai vähemmän tasaiseen tahtiin, joskin viime aikoina tällä saralla on ollut hämmentävän hiljaista. Left Alive palaa klassiseen universumiin uudistuneena, mutta valitettavasti se ei onnistu aivan niin kuin kehittäjät ovat suunnittelupöytänsä ympärillä haaveilleet.

Square Enixin kunnianhimoisena tarkoituksena on mitä ilmeisimmin ollut täyttää edes jossain määrin Metal Gear -sarjan pelikulttuuriin jättämä valtava aukko. Tavoitteessa on menty niinkin pitkälle, että markkinoinnissa käytettyjen taidekuvien taakse on palkattu itse MGS-veteraani Yoji Shinkawa. Se on halpa markkinointikikka siihen nähden, miten raakileeksi Left Aliven tarjoama pelikokemus lopulta jää – aivan joka suhteessa.

Left Aliven japanilaista vinksahtaneisuutta huokuva tarinakehys heittää pelaajan peräti kolmen eri hahmon saappaisiin. Niistä jokainen tarpoo syystä tai toisesta vihollislinjojen toisella puolella ja vieläpä tyystin ilman kunnon varusteita. Pelin kantava idea nojaakin akuuttiin välineistön puutteeseen, sillä käytännössä kaikki esineet on kerättävä maastosta itse. Onneksi protagonisteille on opetettu selviytymistä, sillä jokainen osaa kyhätä tuossa tuokiossa peltitörpöstä kranaatin tai kangasriekaleesta polttopullon. Tuliluikut taas täytyy nyysiä talteen noin kymmenen sekunnin muistilla ja koomisella tekoälyttömyydellä varustetuilta vihollissoltuilta.

Alusta saakka pakolliseksi muodostuva hiippailu ei ole missään vaiheessa miellyttävä kokemus, sillä vastaan asettuvat ammattisotilaat on varustettu täysin epäreiluin aistein. Ajoittain pelaaja voi juosta jolkottaa suoraan pahisten näkökentän editse, kun taas toisella hetkellä nämä aistivat pelaajan läsnäolon kaukaa pimeältä kujalta tyystin ilman näköyhteyttä. Tekoälyn ohjastamien hahmojen puuhailussa ei tunnu olevan minkäänlaista logiikkaa, jolloin tilanne muodostuu suorastaan epäreiluksi pelaajaa kohtaan.

Ulkoasunsa puolesta Left Alive on jämähtänyt jonnekin vuosituhannen alkuhämäriin. Aavistuksen näyttävämmissä välivideoissa grafiikka ajaa asiansa, mutta itse pelimoottori ei yllä missään suhteessa nykypelien tasolle. Huvittavan kankeasti animoidut hahmot ja kliseinen ääninäyttely yhdistettynä staattisiin ympäristöihin ja satunnaisesti katoileviin tekstuureihin ei taatusti onnistu saamaan nykypelaajia puolelleen. Lisäksi aivan jatkuvalla syötöllä hoettava ”An enemy is approaching!” -huudahdus löytää tiensä jopa pelisession jälkeisiin uniin.

Valtaosa pelaajista kääntynee kannoillaan heti kättelyssä Left Aliven brutaalin vaikeustason luoman epätoivon iskiessä päin naamaa. Jo tarinan ensimmäiset luvut tuottavat harmaita hiuksia jopa sillä kaikista helpoimmalla vaikeustasolla. Esimerkiksi Dark Souls onnistui kääntämään haasteen voitoksi, mutta tässä tapauksessa lukemattomat pelimekaaniset puutteet eivät vain kanna alkumetrejä pidemmälle. Ne muutamat jotakuinkin välttävät hetket koetaan Wanzer-tuhorobotin ohjaimissa, mutta tällöinkin kaivattu mahtipontisuus jää tyystin uupumaan.

Kehittäjät ovat vakuutelleet Left Aliven nousevan kunnolla siivilleen ensimmäisen – kymmenisen tuntia elämästä lohkaisevan – läpipeluukerran jälkeen. Ehkäpä näin, mutta valitettavasti todella harva tulee tarpomaan pelin tarjoamaa tuskien taivalta sinne saakka.

3/10

Kehittäjä: 
Square EnixIlinx
Julkaisija: 
Square Enix
Peligenre: 
Toiminta, hiiviskely
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation 4, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-18
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu, Väkivalta