Outward / Arvostelut / pelaaja.fi

Outward

29.06.2019 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
0

Entä jos roolipelit olisivat realistisia?

Jokainen pelejä edes harrastuksenaan kehittänyt tietää, että kaikki ideat eivät ole hyviä. Ne voivat kuitenkin usein petollisesti vaikuttaa siltä, kunnes niitä pääsee oikeasti testaamaan ja huomaa niiden ongelmat. Outward on kuin oppikirjaesimerkki seurauksista, kun tätä tajuamista ei joko tapahdu tai kun kehittäjät jatkavat siitä huolimatta katkeraan loppuun saakka.

Outward yrittää olla erilainen roolipeli. Sen kantava teema on kysyä, mitä tapahtuisi, jos elämä roolipeleissä toimisi videopelien sijaan niin kuin oikeastikin. Millaista olisi seikkailla ilman automaattikarttoja ja navigaationuolia realistisessa maailmassa?

Valitettavasti nämä paperilla kutkuttavat ideat osoittautuvat yleensä vain rasittaviksi ja ärsyttäviksi jo muutaman pelikerran jälkeen. Kuulostaa esimerkiksi ihan hauskalta, että peli ei sisällä mitään pikamatkustusmahdollisuutta, vaan joka paikkaan pitää kävellä itse. Hyvässä pelissä tämä tarjoaisi pelaajalle tilaisuuden löytää salaisuuksia, kokea satunnaisia tapahtumia ja kehittää hahmoaan vaikkapa tappamalla vihollisia ja keräämällä saalista.

Outwardissa näin ei kuitenkaan ole. Vihollisia vastaan taisteleminen tuntuu tympeältä ja ärsyttävältä, koska taistelusysteemi on kömpelö, huonosti tasapainotettu ja kankea. Vihollisten tappamisesta ei edes hyödy juuri mitenkään, koska peli ei sisällä kokemuspisteitä tai -tasoja. Niiden sijaan hahmonkehitys tapahtuu ostamalla uusia kykyjä ja varusteita, eikä vihollisten tappamisesta saa juuri rahaa tai resursseja.

Hahmonkehitys tuntuu muutenkin turhalta, koska valtaosa uusista kyvyistä on todella kehnoja, ja niiden käyttö on ärsyttävää. Käytössä on vain kahdeksan pikavalintapaikkaa, eikä niitä voi omistaa vain erilaisille kyvyille ja hyökkäyksille. Peli ei nimittäin pysähdy tavaravalikon räpläyksen ajaksi, joten jos haluaa ammuskella vihollisia jousipyssyllä ja sitten vaihtaa miekkaan ja kilpeen, menettää kolme kahdeksasta kykypaikastaan. Parannuspullot ja siteetkin vaativat omat paikkansa – ja niin edelleen.

Maailma on autio ja kolkko, joten kun ne harvakseltaan uudelleensyntyvät viholliset on tapettu, matka maailman halki tarkoittaa vain puolen tunnin patikointia. Arvatkaa, miten kivaa se on toisella kerralla, kymmenennestä puhumattakaan.

Myös muut hyvät ideat, kuten vihollisilta tarttuvat taudit tai tulehtuvat haavat, osoittautuvat vain ärsyttäviksi, koska lopulta aivan kaikki tarkoittaa sitä, että on pakko raahautua hitaasti lähimpään kaupunkiin hakemaan apua. Mahdollisuudet ratkoa ongelmia omin käsin luonnossa ovat nimittäin hyvin rajalliset. Näinhän se varmasti oikeastikin olisi, mutta ei se silti hauskaa pelillistä sisältöä ole.

Minulla ei ole mitään vaikeita pelejä vastaan, eikä sitä, että joudun tekemään työtä hupini eteen. Jos olisi, en pelaisi Dark Soulsia tai Dwarf Fortressia. Pelkkä vaikeus ja ankeus tai kaiken tekeminen tarpeettoman työlääksi eivät kuitenkaan ole meriittejä, mutta paljon muuta Outwardilla ei ole tarjota. Kun mukaan heitetään vielä aimo annos bugeja sekä pienen ja resursseiltaan rajallisen kehitystiimin yleiset rajoitteet, tuloksena on suoraan sanoen kehno peli.

4/10

Kehittäjä: 
Nine Dot Studio
Julkaisija: 
Deep Silver
Peligenre: 
Roolipeli
Julkaisualustat: 
Microsoft Xbox One, Sony PlayStation 4, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-12
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu, Kauhu, Väkivalta