Pistol Whip / Arvostelut / pelaaja.fi

Pistol Whip

8.03.2020 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
0

Rytmi veressä

Vähänkään enemmän vr-pelejä pelaamalla vakuuttuu siitä, että Raamattu oli ainakin yhdessä asiassa oikeassa: ei ole mitään uutta auringon alla. Steamin hyllyt pursuavat keskinkertaisia ampumaratoja, hyppykauhupelejä ja ”ironisia” vitsipelejä. Tämäkö on se luvattu virtuaalitodellisuuden utopia? Onneksi on olemassa myös poikkeuksia, jotka palauttavat uskoa keinotodellisuuden mahdollisuuksiin. Tuore Pistol Whip kuuluu kiistatta tähän porukkaan, sillä se on erinomaisen viihdyttävä pelikokemus, joka ei toimisi ilman vr-laseja.

Pistol Whip sekoittaa yhteen kaksi ideaa, joita turhankin moni vr-peli on jo hyödyntänyt: maalitauluammunnan ja rytmipelaamisen. Idea ei sinänsä ole aivan upouusi, sillä myös Harmonixin Audica on kalastellut aiemmin samoilla vesillä. Pistol Whip kuitenkin erottuu kilpailijastaan lainailemalla vaikutteita myös The Matrixin ja John Wickin kaltaisista elokuvista. Pelaaja on elokuvamaisiin kohtauksiin pudotettu johnwick, joka kulkee automaattisesti kuin kiskoilla läpi katujen, viemäreiden, yökerhojen ja hautausmaiden.

Taustalla jumputtaa kutakin kenttää varten erikseen sävelletty tanssimusiikki, jonka vahvan biitin tahtiin myös koko maailma sykkii. Niin psykedeeliseltä kuin efekti vaikuttaakin, se on myös pelattavuuden selkäranka, sillä Pistol Whipissa kaikki tapahtuu biitin tahtiin. Pelaajan kulkiessa eteenpäin vihollisia juoksee ja pomppii esiin joka puolelta ja eri korkeuksista. Tarkoituksena on ampua vastustajia mahdollisimman tarkkaan kappaleen tahdissa, sillä mitä paremmin rytmi ja tappaminen kulkevat käsi kädessä, sitä enemmän pisteitä tilille rapisee.

Pistol Whip -arvostelu

Viholliset eivät tietenkään tyydy vain maalitaulun rooliin vaan ammuskelevat takaisin. Pelaajan päätä kohti suunnatut luodit kulkevat vauhdikkaasti, ja niitä on usein puolisen tusinaa yhtä aikaa ilmassa, joten oman ammuskelun ohessa täytyy väännellä itseään solmuun pois luotien tieltä. Samalla on myös kyykisteltävä esteiden ali tai nojailla niiden ohi. Hektistä ja hikistä puuhaa!

Pistol Whipin pelaaminen vaatii hieman totuttelua, sillä ensimmäiset pelisessiot ovat todella kaoottisia ja tarjoavat lähinnä aistiylikuormitusta. Vaaroja on valtavasti, ja vaikka taidetyyli on yksinkertainen ja korkeakontrastinen, villisti sykkivät maisemat ja vihollismassat vievät aluksi sormen suuhun. Onneksi tämä on vain ensivaikutelma.

Kun onnistuu kalibroimaan aivonsa pelin vaatimalle taajuudelle, ylikuormitus muuttuu immersioksi ja pelikokemus todella nautinnolliseksi. Kehitystiimi on nähnyt valtavasti vaivaa kasatessaan musiikista ja pelillisistä elementeistä yhtenäisiä ja loogisia kokonaisuuksia. Totuttelun jälkeen kappaleista alkaa hahmottaa toistuvia kuvioita, joilla kaikilla on myös toistuvat pelilliset vastikkeensa. Tietyn pienen melodian biitit tuovat aina mukanaan vihollisia ensin vasemmalta ja sitten oikealta. Sen tajuamisen jälkeen pelikokemuskin muuttuu, sillä kun ei tarvitse enää huitoa paniikissa yllättävien tapahtumien takia, voi antautua rytmin vietäväksi.

Puhtaasti pelinä tarkasteltuna Pistol Whip on ratkiriemukas tapaus. Suurimmat varaukseni koskevatkin sen pitkäikäisyyttä. Tarjolla ei ole mitään modaustyökaluja, joten rytmipelille niin elintärkeä kasvava kappalevalikoima jää kokonaan tiimin vastuulle. Julkaisuversiossa on kourallinen biisejä, jotka kyllä viihdyttävät jonkin aikaa, mutta pystyykö tiimi lisäilemään peliin sisältöä vaadittavalla tahdilla?

Väittäisin kuitenkin, että jos omaa sen verran rytmitajua, että biitin tahtiin ammuskelu onnistuu, Pistol Whip on parinkympin hintalappunsa kera ehdottomasti tutustumisen arvoinen vr-peli.

8/10

Kehittäjä: 
Cloudhead Games
Julkaisija: 
Cloudhead Games
Peligenre: 
Räiskintä
Julkaisualustat: 
Microsoft Windows

Nostoja