
Vastarintaa vai terrorismia?
Voi Terminatoria. James Cameronin aikoinaan niin loistava tieteiselokuvien sarja on nykyään aivan täyttä tuubaa, ja edellisestä hyvästä Terminator-pelistäkin on aikaa ties miten pitkään, jos sellaista on edes ikinä nähty. Tuorein yrittäjä on puolalainen Teyon, joka muistetaan vuoden 2014 Rambo-pelistä. Sitä pelanneet osaavat jo odottaa pahinta.
Terminator: Resistance sijoittuu tulevaisuuteen, jossa ihmiskunta käy epätoivoista sotaansa Skynet-tekoälyn loputtomia robottiarmeijoita vastaan. Pelin tarinassa pelaajan ohjastama vastarintaliikkeen soturi ja joukko yksiulotteisen kliseisiä sivuhahmoja pakenee Yhdysvaltojen halki robottiarmeijan edeltä.
Kehitystiimi on yrittänyt pumpata peliin kunnolla paatosta ja draamaa, mutta turhaan. Hahmot ovat niin pliisuja, ettei niihin muodostu mitään sidettä, ja lisäksi tarina on suorastaan loukkaavan typerä. Pelaajaa jahtaa mystinen, yli-inhimillisiä voimia omaava soturi, joka ei tunnu olevan moksiskaan tulituksesta ja puhuu sekavia pelaajan terminoimisesta. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Sitä selvitetään oikeasti noin puolet pelistä. Teyonin laatuperinteiden mukaisesti sivuhahmojen joukosta löytyy myös noin kymmenvuotias poika, jonka ääninäyttelijä on selvästi kimeällä äänellä puhuva aikuinen.
Terminator: Resistance yrittää olla avoimen maailman räiskintäpeli, jossa pelaaja lähtee kunkin osion keskuksena toimivasta tukikohdasta pelimaailmaan suorittamaan tehtäviä, keräämään valmistusmateriaaleja ja nostamaan kokemustasojaan.
Tämäkään puoli pelistä ei toimi. Avoimeksi maailmaksi kentät ovat todella pieniä ja suunnittelultaan rajoittuneita. Mitään tutkimisen meininkiä ei pääse syntymään, koska esimerkiksi kaikkien lukittujen ovien kiertäminen tapahtuu kävelemällä talon toiselle sivustalle ja menemällä avoimesta (maan tasalla olevasta) ilmastointiventtiilistä sisään.
Taistelu on pelin parasta antia, mutta haluan korostaa, että rima ei todellakaan ole korkealla. Vastaan tulee jos jonkinlaisia Skynetin tappajarobotteja, joita ammutaan joko todella kauan mihin sattuu tai hieman vähemmän aikaa niiden heikkoihin kohtiin (punaisena hohtava silmä). Oudosti tuntuu siltä kuin aseita ei olisi kauheasti tasapainotettu, sillä on hieman erikoista, että aluksi käteen lyötävä pistooli tekee paljon enemmän vahinkoa kuin vaikka Uzi-konepistooli tai rynnäkkökivääri.
Pidemmälle edettyään voi löytää myös erilaisia plasma-aseita, jotka ovat ainoita suurempiin sotakoneisiin tehoavia aseita ja lisäksi ainoita, joita voi kustomoida. Peli lätkii alusta saakka reppuun jos jonkinlaisia Skynetin valmistamia parannuspiirejä, joista osa on niin koomisen ylitehokkaita, että muita vaihtoehtoja ei edes käytännössä ole. Valitsisinko kolme prosenttia suuremman lippaan vai kolmanneksen lisää vahinkoa? Helppo valinta.
Terminator: Resistance on huono peli, mutta se epäonnistuu siinäkin. Se kun ei ole niin huono, että sille olisi hauska nauraa, vaan vain uskomattoman tylsä ja tympeä tapaus. Miksi vaivautua pelaamaan kymmenen vuotta vanhalta halpispeliltä tuntuvaa ja näyttävää tekelettä?












































Kommentit
Ei tämä nyt näin huono ollut.. Itse viihdyin loistavasti pelin tarinan parissa viikonlopun kun pelin läpäisin.. Pieniä virheitä pitää kyllä antaa anteeksi... 7/10 antaisin arvosanaksi.
Vähän kyllä ihmettelen tämän arvostelijan pisteitä ja sitä kun pisteet ovat alakanttiin
Hyvin vaikea kuvitella millään arvosteluasteikolla tälle enemmän kuin 5/10, ehkä 6/10 jostain säälistä. Uskaltaisin väittää että arvostelija on enemmän "oikeassa" arvosanan suhteen kuin mitä kommentoijat.
Aivan älytöntä että edes ehdotetaan tällaista laimeaa huttua seiskan peliksi, jotka ovat vielä oikeasti täysin hyvää viihdettä korkeintaan pienillä kauneusvirheillä ja/tai hiomattomuudella. Tämä peli ei vaikuta että siinä olisi vain kauneusvirheitä tai pientä hiomattomuutta.
Saa siitä silti tykätä, ei siinä, mutta vähän suhteellisuudentajua kehiin.
Kyllä toi peli on 7/10 oon pelannut
Ooko pelannut kyseistä peöiä ollenkaan
Kuvia katsomallakin voi jo päätellä kyseessä olevan noin 3-4 arvoinen peli jos sitäkään.
GmanLivesiltä ihan hyvä video pelistä: Terminator: Resistance Review - Surprisingly Decent
Kilpailevassa kotimaisessa pelilehdessä peli nappasi arvosanan 79 eli kaikki ammattiarvostelijatkaan ihan samaa mieltä ole pelin huonoudesta, joten ei tämä ihan niin yksinkertainen tapaus ole, jotkin pelit ovat vain yksinkertaisesti enemmän kuin osiensa summa. Saman voisi sanoa esimerkiksi hyviä arvosanoja keränneeltä Deadly Premonitionista, päällisin puolin peli vaikuttaa 3-4/10 tuotokselta, mutta kokonaisuutena peli on ihan jotain muuta.
Oletko itse pelannut peliä? Kun sanamuodot on vähän sen suuntaiset ettet ole. Mielenkiintoista jos arvostelee peliä pelanneiden arvosanoja, jos itse ei ole peliä pelannut ja pyytää vielä suhteellisuudentajua.
En ole peliä pelannut mutta videoiden perusteella pysyn väitteessäni. Metacritickin näyttää samoilla linjoilla olevan mutta mielenkiintoisesti käyttäjäarviot mukailevat täällä peliä puolustavia.
Tosin sama paikka on täynnä kostoarvosteluita, joissa rehelliset 7-8 pelit on käyttäjäarvosteluissa 0-5, joten ehkä tässä on vain käänteisenä sama ilmiö. Yritetään nostaa jo vähän turhankin korkealla kun ei tykätä "väärästä" arvosanasta/keskiarvosta. Sama ongelma on tosin ihan yleinen muutenkin kun annetaan arvosana siihen nähden mikä keskiarvo on sillä hetkellä, että voidaan muuttaa sitä suuntaan tai toiseen sen sijaan että antaisi vain rehellisen arvosanan tuotteelle.
Voin olla väärässäkin, totta kai, ja oli minunkin mielestäni vaikkapa Days Gone saanut monessa paikkaa turhan tylyjä tuomioita. Ehkä mieli muuttuu jos joskus pääsen vaikkapa Game Passista tätä testaamaan.