The Great Ace Attorney Chronicles / Arvostelut / pelaaja.fi

The Great Ace Attorney Chronicles

13.10.2021 // Kirjoittanut: Ville Arvekari
2

The Great Ace Attorney Chronicles -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden syyskuun numerossa 225. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!

Kummallisten sattumusten sarja

Phoenix Wright: Ace Attorneyn ystävät ovat vuosien saatossa jo tottuneet epävarmuuteen, joka velloo oikeussalidraaman jokaisen osan länsijulkaisun ympärillä. Sarjaa kehittävä Capcom on onneksi julkaissut ainakin kuusi pääosaa tavalla tai toisella täkäläisilläkin markkinoilla, mutta mielenkiintoisten sivuseikkailujen kohtalo on ollut katkolla tuon tuostakin. Nintendo 3DS:n historialliseen oikeussalidraamaan keskittyvän The Great Ace Attorney -kaksikon kohdalla jännitystä pidettiin yllä peräti kuuden vuoden ajan, mutta odotus kääntyi lopulta iloksi. Mikä parasta, ilmeikäs rikostutkinta pääsee pikkuruuduilta isomman yleisön tuomittavaksi pc:llä, PS4:llä ja Switchillä. Ei vastalauseita tältä suunnalta!

The Great Ace Attorney Chronicles -kokoelma pitää sisällään The Great Ace Attorney: Adventures- ja The Great Ace Attorney 2: Resolve -pelit, jotka ovat ennen kaikkea sarjan alkujaan luoneen Shu Takumin käsialaa. Siinä missä viimeisimmät Phoenix Wrightin tarinaa jatkaneet pääosat ovat olleet osittain eri tiimin visioimia, myös Ghost Trick: Phantom Detectivella kunnostautunut Takumi on halunnut päästää irti edellisten tarinoidensa rajoittavista kahleista ja aloittaa juristidraaman puhtaalta pöydältä.

Wrightin esi-isän Ryunosuke Naruhodon saappaissa sarjan asetelma ja sävy kulkevatkin täysin uuteen suuntaan, missä lokalisointi ei edellisosien tapaan yritä – tai oikeastaan edes voi – peitellä pelin perijapanilaisia juuria. Seikkailut ovat nimittäin erittäin vahvasti sidoksissa meiji-kauden Japanin ja viktoriaanisen Ison-Britannian välisiin poliittisiin ja diplomaattisiin suhteisiin.

The Great Ace Attorney Chronicles -arvostelu

Japani on länsimaistumassa kovaa vauhtia oikeuslaitostaan myöten, ja siksi puolustusasianajajaksi hieman yllättäen päätyvä Ryounosuke löytää itsensä opiskelumatkalta kohti Lontoota, tuota uuden ajan sivistyksen kehtoa. Britanniassa nuorukaista odottaa uudenlainen oikeusjärjestelmä, jossa rikospaikoilta tongitulla todistusaineistolla on ohjattava tuomarin lisäksi myös kuusihenkisen valamiehistön näkemykset kohti totuutta.

Ruynosuken eli tuttavallisemmin Runon epäonneksi syyttäjänpenkille vastapeluriksi asettuu legendaarinen lordi Barok van Zieks, joka tunnetaan ehtymättömän viinivarastonsa lisäksi oikeuslaitoksen viikatemiehenä. Jokaisella van Zieksin syyttämäksi joutuvalla on jopa vapauttavasta tuomiosta huolimatta tapana päätyä ennen pitkää manan majoille, minkä lisäksi hän vihaa japanilaisia palavasti.

Asetelman seurauksena hahmot ja tutkittavat rikokset oikeudenkäynteineen ovat nokareen verran totuttua vakavamielisempiä. Juuri tämä tekee The Great Ace Attorneysta niin kiinnostavan ja poikkeuksellisen. Samasta syystä Runo ja van Zieks ovat ulkoisista yhtäläisyyksistään huolimatta paljon enemmän kuin vain aikakauden vetimiin puetut versiot Wrightista ja Edgeworthista. Sarjalle tyypillistä huumoria, hullunkurisia avaintodistajia tai hämmentäviä käänteitä ei ole toki unohdettu, sillä tapausten lomassa muun muassa selvitellään, onnistuuko teleportaatio aikakauden kieltämättä varsin rajoittuneella teknologialla.

The Great Ace Attorney Chronicles -arvostelu

Pelillisesti kokoelman molemmat tarinat noudattavat Ace Attorney -sarjalle hyvin tyypillisiä visual novelien ja seikkailupelien piirteitä niin oikeussalissa kuin sen ulkopuolellakin. Rikospaikoilla nykypäivän modernit tutkintavälineet ovat suurimmilta osin vaihtuneet aikakauden askeettisempiin tutkimusmenetelmiin eli puhtaasti Runon omiin hoksottimiin, logiikkaan ja tutkimustaitoihin.

Runon uskollisena avustajana työskentelevä Susato kirjaa ylös rikospaikoilta ja todistusaineiston tutkimisesta tehdyt havainnot, joita voi lopulta käyttää lyömäaseina oikeudenkäynneissä ja lisätietojen pumppaamisessa avaintodistajilta. Tapausten taustalla piilevässä logiikassa Runoa auttaa rikospaikoilla persoonallinen mestarietsivä Herlock Sholmes, jonka legendaarisesti pieleen menevää päättelykykyä oikeaan suuntaan tönäisemällä tapauksista paljastuu aina uusia puolia.

Tämä Sholmesin logiikan ja päättelyn tanssi tuo tavanomaisempaan ympäristöjen koluamiseen vaihtelua tyylillisesti, visuaalisesti ja rytmityksellisesti. Se auttaa ohjaamaan pelaajan ajatuksia selkeämmin oikeaan suuntaan ja löytämään täysin uusia johtolankoja, mutta päättelytanssin tuoksinassa myös kolmiulotteisten hahmomallien näyttävät ja ilmeikkäät animaatiot pääsevät oikeuksiinsa. Se toimii loppua kohden myös erinomaisena tunnelmanluojana ja -keventäjänä.

The Great Ace Attorney Chronicles -arvostelu

Oikeudenkäyntien kulkua on joiltain osin päivitetty Professor Layton vs. Phoenix Wright -sivuseikkailussa nähdyillä piirteillä, kuten useampien todistajien samanaikaisella kuulustelemisella. Valheiden ja lipsahdusten osoittaminen todistusaineistolla on yhä keskeinen mekaniikka, mutta hahmot voivat reagoida toistensa sanomisiin ja tuoda sitä kautta uutta tietoa käytettäväksi.

Samaa henkeä löytyy myös kuusihenkisen valamiehistön mielipiteiden kaitsemisesta, jossa Runon on usutettava toisensa kumoavat näkemykset tai virheelliset tulkinnat vastakkain. Koska valamiehistön näkemykset ovat usein melko tunnepohjaisia, niiden avulla käsikirjoitus voi lähteä teoretisoimaan tapauksia vapaammin pelkkien faktojen tiskiinlatomisen sijaan.

Käytännössä tämä kaikki tarkoittaa, että tapauksia ratkotaan enemmän käsikirjoituksen ja värikkään dialogin kuin esimerkiksi interaktiivisten tutkintamenetelmien varassa. Täten The Great Ace Attorney on kokemuksena yhtä vahva kuin sen käsikirjoitus, joka kokonaisuutena jää useammin plussan kuin miinuksen puolelle. Leijonanosa tarinasta kulkee tasaisesti kultaista keskitietä pitkin, mutta toki mukana on sarjan tuttuja helmasyntejä. Näihin lukeutuu tapahtumien paikoillaan junnaaminen, kun pelaaja on päätelmissään jo useita askelia käsikirjoitusta edellä. Myös tapausten yksityiskohtia ja todistusaineistoa pimitetään pelaajalta turhan usein, joten kokonaisen tutkintapäivän jälkeenkin oikeudenkäyntiin saatetaan lähteä ymmärtämättä lainkaan tapauksen taustoja.

The Great Ace Attorney Chronicles -arvostelu

Tämä kaikki tehdään luonnollisesti yllätyskäänteiden nimissä, minkä ansiosta draaman kaari, hahmodynamiikka ja nokkela dialogi pitävät erinomaisesti otteessaan. Siinä missä alkuperäinen Phoenix Wright -trilogia kehitettiin selkeämmin osa kerrallaan, The Great Ace Attorney -kaksikko on suunniteltu eheäksi tarinalliseksi kokonaisuudeksi, jossa kummallisten sattumusten sarjat useimmiten loksahtavat paikoilleen. Hitaammin käynnistyvä ensimmäinen peli tuntuukin monin paikoin huomattavalta pohjustukselta toiselle osalle, joka on sen ansiosta jatkuvaa juonenkäänteiden ja suurten panosten tykitystä lähes alusta loppuun asti.

Ennen kaikkea tapaukset herätetään eloon sarjan näyttävimmällä ulkoasulla, joka näyttää sekä isolla ruudulla että Switchin näytöllä terävältä ja hahmoanimaatiot suorastaan eläväisiltä. Myös Yasumasa Kitagawan monivivahteinen musiikki tavoittaa mukavasti aikakauden tunnelman ja on sarjan muiden osien tapaan rytmitetty erinomaisesti tukemaan dialogin kulkua.

The Great Ace Attorney Chronicles ei ole pelkästään pakkohankinta sarjan ja lajityypin ystäville, vaan se on tyhjältä pöydältä aloittavan asetelmansa takia myös erinomainen lähtöpiste sarjaan perehtymättömille. Astetta vakavamielisempi ja erittäin mittava kahden pelin tarinakokonaisuus tekee kokemuksesta maanläheisemmän kuin ylilyönteihin ja yliluonnollisuuteen nojaava pääsarja, mutta molempien seikkailujen läpäisyn jälkeen olo on yhtä kaikki lämmin ja tyytyväinen. Ehkäpä suurin harmituksen aihe on varsinaisen rikospaikkatutkinnan merkityksen hupeneminen, etenkin sitä roimasti monipuolistaneen kuudennen pääosan jälkeen. Varmaa kuitenkin on, että Runo, Susato, Sholmes, van Zieks ja muut värikkäät hahmot ovat löytäneet tiensä pelaajien sydämiin omilla persoonallisilla meriiteillään.

8/10

Kehittäjä: 
Capcom
Julkaisija: 
Capcom
Peligenre: 
Seikkailu, Visual novel
Julkaisualustat: 
Nintendo Switch, Sony PlayStation 4, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-12
Pegi-merkinnät: 
Väkivalta

Kommentit

Käyttäjän Luffy kuva
Luffy

Ette uskokaan, kuinka leveä hymy huulilla olen pelannut tätä peliä ja mehustellut muistoja sarjan ensimmäisistä osista. Kylläpä on mukavaa heittäytyä selälleen sohvalle Switch kourassa ja uppoutua pitkästä Ace Attorneyn maailmaan.

Muistan edelleen, kuinka kovaa ensimmäinen osa iski aikanaan Nintendo DS:llä. Vaikea uskoa, että siitäkin on jo 15 vuotta aikaa. Lakimiestä minusta ei tullut, mutta pelimaailmassa käräjillä istuminen iskee näköjään edelleen yhtä lujaa kuin vuonna 2006.

Käyttäjän Teräskäsine kuva
Teräskäsine
Lainaus Luffy

Ette uskokaan, kuinka leveä hymy huulilla olen pelannut tätä peliä ja mehustellut muistoja sarjan ensimmäisistä osista. Kylläpä on mukavaa heittäytyä selälleen sohvalle Switch kourassa ja uppoutua pitkästä Ace Attorneyn maailmaan.

Muistan edelleen, kuinka kovaa ensimmäinen osa iski aikanaan Nintendo DS:llä. Vaikea uskoa, että siitäkin on jo 15 vuotta aikaa. Lakimiestä minusta ei tullut, mutta pelimaailmassa käräjillä istuminen iskee näköjään edelleen yhtä lujaa kuin vuonna 2006.

Kuulostaa vähän minun kokemuksiltani. Pelasin ekan Ace Attorneyn vuonna 2013 ja olin aivan myyty. Koko trilogia toimi itselleni täydellisesti. Apollo Justice ei sitten ei oikein enää vakuuttanut ja jaksanut uusista osista innostua. Mutta tämä oikeasti kiinnostaa, kuulostaa monien kehujen jälkeen paluulta kunnon menoon.

Nostoja