The Riftbreaker / Arvostelut / pelaaja.fi

The Riftbreaker

9.01.2022 // Kirjoittanut: Petri Pohjonen
0

The Riftbreaker -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden joulukuun numerossa 228. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!

Kaukana kotoa

Eräs indieskenen parhaista puolista on tekijöiden rohkeus yhdistellä eri genrejä keskenään. The Riftbreaker on tästä malliesimerkki, sillä se yhdistää samaan pakettiin tukikohdan rakentelua, roolipeliä, reaaliaikastrategiaa ja toimintaa.

Pelin tarinassa tutkija Ashley lähetetään asuttamaan vaarallista Galatea-37-planeettaa ainoana kumppaninaan tekoälyllä varustettu mecha Mr. Riggs. Parivaljakon tarkoituksena on rakentaa iso kaukosiirrin kuljettamaan Ashley takaisin kotiin ja mahdollistamaan planeetan laajamittainen valloitus.

Riftbreakerin tarina on helposti koko pelin huonoin asia. Juoni on käytännössä olematon, ja Ashley sekä Riggs ovat vaivaannuttavaa dialogia latelevia tylsiä hahmoja, joista on mahdoton välittää. Taustatarinasta tai minkäänlaisesta maailmanrakennuksesta ei ole tietoakaan, mutta onneksi ne eivät sentään ole pelin pointti.

The Riftbreaker -arvostelu

Puolet pelistä vietetään tukikohtaa rakennellen. Pelaajan pystytettyä päämajansa alkaa rakennusten tuottamiseen sopivan malmin etsintä ja sitä resursseiksi jalostavien tehtaiden rakentelu. Itse resurssit päätyvät varastoon automaattisesti. Tukikohta tarvitsee myös sähköä kaiken pyörittämiseen sekä muurit ja tykkitorneja vihollisia torjumaan. Rakennusvaihtoehtoja on aluksi vähän, mutta teknologiapuun avauduttua uusia rakennuksia voi tutkia vapaasti haluamassaan järjestyksessä.

Strategisesti rakentelu on hyvin yksinkertaista puuhaa. Uusia esiintymiä ehtyneiden tilalle löytyy yleensä lähettyviltä, joten resurssipula yllättää harvoin. Teknologiapuuta joutuu joskus hieman tuumimaan, mutta yleensä järjestys on suhteellisen selkeä, koska peli asettaa tavoitteeksi tietyn teknologian tutkimisen. Suurin strateginen päätös lähinnä on, haluaako tätä teknologiaa tavoitellessaan tutkia ensin jotain, josta on välittömämpää hyötyä, kuten päivityksiä aseistukseen tai erikoistuneita sähköntuotantolaitoksia.

Pelkäksi rakentelupeliksi Riftbreaker olisi aika simppeli, mutta onneksi sen toimintapuoli on monipuolisempi. Yksiköiden käskyttämistä pelissä ei ole, vaan pelaaja ohjastaa vain Ashleyn mechaa, jota varustetaan kuin toimintaroolipelissä konsanaan. Teknologiapuusta tutkitaan tarpeen mukaan uutta ja parempaa kalustoa. Jos kohtaa matkallaan raskaasti panssaroituja vihollisia, kannattaa vaihtaa mechan miekka panssarit tuhoavaan vasaraan ja viimeistellä se ydinkanuunalla. Käyttöön aukeaa vähitellen myös erilaisia taitoja, jotka monipuolistavat taistelua entisestään. Peli onkin parhaimmillaan, kun pelaajan mecha väistelee osumia satapäisten vihollislaumojen keskellä jaellen samalla kuolemaa oikealle ja vasemmalle.

The Riftbreaker -arvostelu

Ajoittaisia vihollishyökkäyksiä lukuun ottamatta pelaaja saa edetä omaa tahtiaan. Annettuja tehtäviä voi tehdä silloin kun haluaa, eikä peli rankaise, jos tahtoo keskittyä mieluummin kartan tutkimiseen. Virheitä ei käytännössä voi tehdä, sillä peli on hyvin helläkätinen epäonnistumisen suhteen. Kuolema vain palauttaa mechan päämajaan. Kaiken infrastruktuurin tuhostakin on mahdollista vielä nousta, kunhan päämaja pysyy ehjänä. Perinteisessä tosiaikanaksussa tällainen ei olisi mahdollista, mutta Riftbreakerin nopeatempoisuuden ansiosta se onnistuu helposti.

Sen minkä The Riftbreaker häviää eri osa-alueiden syvyydessä se voittaa tekemisen määrässä. Kun tukikohdan rakentelu alkaa käydä tylsäksi, voi vain suunnata kohti kartan tuntemattomia osia ja räiskiä matkalla tielle osuvaa eläimistöä. Pelattavaa riittää pitkäksi aikaa, ja juuri yksinkertaisuutensa ansiosta peli on helposti lähestyttävä niillekin, jotka karttavat perinteisiä tosiaikastrategioita.

7/10

Kehittäjä: 
EXOR Studios
Julkaisija: 
EXOR Studios
Peligenre: 
Strategia, Roolipeli
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation 5, Xbox Series X/S, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-12
Pegi-merkinnät: 
Väkivalta

Nostoja