Ace Combat 6: Fires of Liberation

Ilma on täynnä ohjuksia, lentokoneita ja räjähdyksiä, ja pelaaja yrittää parhaansa mukaan pitää koneensa ehjänä.

14.9.2011 21:58

Ace Combat -ilmasotasarja lentää uudelle sukupolvelle komeampana kuin koskaan. Ensimmäistä kertaa myös Xboxin omistajat pääsevät ottamaan osaa vauhdikkaisiin ilmataisteluihin, joissa lennetään nykyaikaisilla koneilla ilman liiallista realismia.

Pelin tapahtumat sijoittuvat entiseen tapaan täysin kuvitteelliseen maailmaan, joka silti muistuttaa melkoisesti oikeaa maailmaa. Pelin alussa ei edes kovin hienovaraisesti neuvostoliittomainen Estovakia hyökkää länsimaiseen Emmeriaan. Pelaaja on tuttuun tapaan kasvoton ja nimetön lentäjä-ässä, joka omalla panoksellaan muuttaa sodan kulun tehtävä tehtävältä. Pelin aikana pelaajan koodinimi Garuda 1 tulee tutuksi niin omille kuin vihollisillekin.

Sota etenee tehtävissä ja käskynannoissa, ja niiden välillä nähtävissä välianimaatioissa seurataan sodan vaikutuksia eri ihmisten elämään. Niissä seurataan muun muassa nuorta emmerialaista äitiä, joka etsii hyökkäyksessä kadonnutta tytärtään, kyynistä estovakialaista ex-lentäjää ja raha-aarretta etsivää tankkikomentajaa.

Näillä ajoittain hyvinkin melodramaattisilla välianimaatioilla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä pelaajan tai pelin tehtävien kanssa. Ne kuitenkin luovat mukavasti lihaa pelin toimintaluun ympärille, vaikka joillekin pelaajille ne voivat olla täysin turhanpäiväisiä. Ainakin niistä saa inhimillisemmän kuvan pelin kuvitteellista sodasta kuin sitä ihannoivan sankarilliseen sävyyn esittelevistä tehtävistä.

Lentolupakirjaa ei tarvita

Ilmassa toiminta on nopeaa ja vauhdikasta. Ace Combat ei todellakaan ole mikään simulaattori, vaan toimintapeli, jossa satutaan lentämään lentokoneilla. Toki koneiden ohjausmalli on hieman realismiin päin kallellaan, mutta koneet esimerkiksi kantavat ohjuksia ja ammuksia parin asevaraston verran ja kestävät osumia kuin videopeleissä ikään. Pääasia ovatkin nopeatempoiset ja komeat ilmataistelut.

Peli on kaunista katseltavaa. Ace Combat -sarja oli jo PlayStation 2:lla todella komea etenkin tarkasti oikeiden esikuvien mukaan mallinnettujen lentokoneiden osalta. Uuden sukupolven konetehoilla peli näyttää entistäkin hienommalta. Räjähdykset häikäisevät, ja lentokoneet ovat ohjaamoja myöten jo lähes fotorealistisia, kuten myös taivas ja pilvet, joiden seassa lennetään. Maasto on mallinnettu satelliittikuvien avulla ja näyttää myös aidolta. Yksityiskohdat karisevat maanpinnan lähellä, mutta se ei tunnelmaa haittaa.

Parasta on kuitenkin täysin pehmeä ruudunpäivitys, joka ei takkuile yhtään, vaikka taivas olisi täynnä koneita, räjähdyksiä ja ohjuksia. Pelin komeaa ulkoasua voi ihastella tehtävien videotallenteissa, joita voi katsella monista eri kuvakulmista. Tällä kertaa tallenteet voi myös säilyttää kovalevyllä.

Pelin lentokoneet on otettu suoraan elävästä elämästä. Alla on amerikkalaisia tai venäläisiä koneita muutamien muiden maiden sotilaskoneiden valmistajien laitteiden lisäksi. Pelaaja pääsee lentämään muun muassa F-22A Raptorilla, F-15E Strike Eaglella, Tornadolla, A-10 Thunderboltilla, Su-47 Berkutilla, Rafaele M:llä ja Typhoonilla. Sarjan perinteiden mukaisesti koneita ja niiden erikoisaseita voi ostaa lisää tehtävien välissä. Koneiden erot näkyvät lähinnä nopeudessa, kestävyydessä ja aseistuksessa. Koneilla onkin eri roolit, ja on tärkeää valita tehtävään sopiva rautakotka.

Ilmojen korkeajännitys

Vaikka pelaajan rooli taisteluissa on edelleen ratkaiseva, on tehtävissä nyt kunnolla suurten sotaoperaatioiden tuntua. Ilmassa ja maassa on yleensä paljon muita omia joukkoja, ja tehtävät on jaettu eri osiin. Nämä erilliset operaatiot ovat tavallaan omia minitehtäviään, joita täytyy suorittaa tietty määrä, jotta tehtävät edistyvät. Se, mihin operaatioihin osallistuu ja mistä aloittaa, on kuitenkin pelaajan päätettävissä. Lisäksi pelaaja saa käyttöönsä suoritettuun operaatioon osallistuneet omat yksiköt, joita voi käyttää hetkellisesti apuna hyökkäyksessä tai puolustuksessa. Näin operaatioiden suorittaminen voi vaikuttaa ratkaisevasti taistelun kulkuun.

Pelaajalla on apunaan myös siipimies, jota voi käskeä puolustamaan tai hyökkäämään. Pääsääntöisesti siipimies kai tekee tehtävänsä, mutta suurempaa vaikutusta pelaamiseen sillä ei tunnu olevan. Ainakin hänen koneensa ja sen aseet voi valita tehtävien alussa.

Operaatiot ja tehtävät koostuvat pääosin ilmataisteluista, maajoukkojen tukemisesta tai maakohteiden tuhoamisesta. Pelin alkupuolella tehtävät ovat melko tylsiä ja tavanomaisia eivätkä edes kovin vaikeita. Vaikeustaso kuitenkin nousee loppua kohden, ja vähän erikoisempiakin tehtäviä tulee vastaan. Loppupuolella saa ihan hiki hatussa väistellä ohjuksia ja ilmatorjuntaa samalla, kun yrittää iskeä vihollisen voimalaitosten tai vaikkapa laivaston kimppuun. Ilma on täynnä ohjuksia, lentokoneita ja räjähdyksiä, ja pelaaja yrittää parhaansa mukaan pitää koneensa ehjänä.

Parasta pelissä on taisteluiden huikea kaaos. Jatkuva omien ja vihollisten radioliikenne tekee taisteluista eläviä. Viholliset kauhistelevat pelaajan suorituksia, ja omat huokaisevat helpotuksesta, kun pelaajan kone ilmestyy taivaalle. Radioliikenne antaa myös hyvän kuvan taisteluiden ja operaatioiden edistymisestä. Oikeissa kohdissa taustalla tietenkin soi sopivan sotaelokuvamainen sankarimusiikki.

Virtuaalitaivailla tavataan

Merkittävää kuudennessa Ace Combatissa on se, että mukana on viimein toimiva ja kunnollinen verkkopeli. Nyt virtuaalitaivaalle voi singahtaa 16 pelaajan voimin 13 eri pelimuodossa. Mukana on myös kaksi yhteispelitehtävää, joita voi lentää neljän pelaajan kesken. Verkkopeli on yhtä vauhdikasta kuin yksinpeli. Yksi parhaista pelimuodoista on Siege, jossa kahteen joukkueeseen jaetut pelaajat vuoroin hyökkäävät ja puolustavat tukikohtiaan.

Moninpeliä varten kannattaa muuten tehdä oma koodinimi mahdollisimman pian, sillä esimerkiksi Top Gunista tutut Maverick ja Iceman on jo varattu.

Verkkopelin ainoat miinukset ovat tylyn yksinkertaiset valikot ja klaanituen täydellinen puuttuminen.

Uuden sukupolven Ace Combat kunnioittaa sarjan perinteitä. Se ei yritä mitään mullistavan uutta, mutta tarjolla on jälleen kerran viihdyttävä paketti komeaa ilmasotatoimintaa. Uuden sukupolven konsolilla näyttävyys on huipussaan, ja lisäpisteitä tulee kauan odotetusta kunnollisesta verkkopelistä. Ei muuta kuin Cheap Trick soimaan ja nokka kohti taivaita!

 

Ässien ohjain

Peliä varten suunniteltiin Ace Edge -ohjainpaketti, joka sisältää oikeiden hävittäjien ohjainten malliset tikut. Ace Edge julkaistiin vain Japanissa ja USA:ssa ilmestyneiden pelin erikoisversioiden mukana, joten me eurooppalaiset emme ikävä kyllä pääse hakemaan aidompaa tunnelmaa sen avulla.

7/10
Lisää luettavaa