Alice: Madness Returns / Arvostelut / pelaaja.fi

Alice: Madness Returns

5.08.2011 // Kirjoittanut: Simon Elo
3

Vuonna 2000 American McGee's Alice löi pelaajat ällikällä – harvoin on nähty niin roisia ja kuitenkin niin onnistunutta tulkintaa Lewis Carrollin klassikosta Liisa ihmemaassa. Tim Burtonin elokuvat kalpenivat, kun nuori Alice asui hullujenhuoneella menetettyään perheensä tulipalossa. Jatko-osa Madness Returns oltiin jo lähellä kuopata, mutta virinnyt kiinnostus elokuvaoikeuksiin sai Electronic Artsin näyttämään pelille vihreää valoa.

Loiki, loiki jänösein

Alkuperäisen Alicen tapahtumista on kulunut kymmenen vuotta. Sankarittaremme asuu likaisessa ja synkässä viktoriaanisessa Lontoossa psykiatrin luona. Alice on alkanut epäillä, että tulipalo ei ollutkaan vahinko. Tyttöparka pakenee mielensä demoneja mielikuvitukselliseen Ihmemaahan, joka on pahasti korruptoituneena jälleen tuhon partaalla. Alicen täytyy selvittää Ihmemaan salaisuus. Muutoin kaikki on ohi. Alicen eriskummallisimpia vihollisia on musta lima, joka kuvaa Ihmemaan korruptiota. Lima synnyttää erilaisia hirviöitä, mutta harmittomia eivät ole muutkaan Ihmemaan asukit. Alicessa käytetään paljon vertauskuvia, kuten lukkoja, joiden läpi Alice kömpii. Ne ovat nuoren naisen mielen kahleita, jotka hänen täytyy voittaa. Alice vajoaa yhä syvemmälle mielensä syövereihin. Jokaisella Ihmemaan alueella on oma teemansa, jotka ovat tuttuja myös lähdemateriaalista, mutta tietysti nyt astetta makaaberimpana. Verinen herttakuninkaan valtakunta, hullun Hatuntekijän höyryvoimaa käyttävä mekaaninen maailma ja muut yllätykselliset paikat vuorottelevat niin, että pelaajakin alkaa tuntea olonsa vähintäänkin hulluksi. Sen minkä Alice: Madness Returns tekniikassa häviää, se visuaalisuudessaan voittaa. Ihmemaa ja kaikki siihen liittyvä vangitsevat pelaajan synkkiin pauloihinsa – tämä ei todellakaan ole lasten Liisa, vaan Liisa suoraan mielisairaalasta. Valitettavasti tarinan punainen lanka on suurimman osan ajasta hukassa eikä päähenkilö osoita hulluuttaan riittävästi. Pelaajan on usein vaikea pysyä kärryillä, jos ensimmäinen Alice on jäänyt väliin.

Luotisade pippurimyllystä

Alice ei taivu valmiiseen muottiin myöskään pelattavuudeltaan. Pelaaminen on yllättävän kevyttä, mikä sopii Ihmemaahan mainiosti. Alice voi ketjuttaa peräkkäin jopa neljä hyppyä, eikä siinä vielä kaikki, vaan lisäpituutta saa leijumalla hameen varassa. Se näyttää hauskalta, mutta suurin osa tasohyppelykohdista vie Alicen sijaan pelaajan mielisairaalaan ohjaamisen toimivuudesta riippumatta. Kohtien rytmitys ja toteutus ontuvat. Hullun kekseliäänä naisena Alice osaa muutakin. Pienennysjuomaa nauttineena hän menee sulavasti läpi piskuisista avaimenrei’istä. Samalla hörpyllä Alice näkee kenttiin piilotettuja salaisuuksia ja vihjeitä, kuten näkymättömät alustat, joita tarvitaan pelissä etenemiseen. Kenttiin on piilotettu runsaasti tavaraa, kuten taustatarinaa kertovia muistoja. Pähkähullu on myös Alicen aseistus. Kädessä on aina uskollinen lihaveitsi, mutta erikoisempia tapauksia ovat konekiväärin paikan vievä pippurimylly ja kranaatinheitintä muistuttaa pihisevä ja puhiseva teepannu. Sateenvarjolla torjutaan vihollisten hyökkäyksiä. Taisteleminen on tasohyppelyä sujuvampaa, mutta aseiden vaihtaminen on turhan hidasta, kun mörköjä vyöryy päälle joka suunnasta. Nimittäin samanlaisia mörköjä. Visuaalisesti Madness Returns näyttää persoonalliselta, mutta monipuolisuutta ei ole viholliskavalkadissa – kaikki on nähty jo ensimmäisen luvun aikana. Myös tasohyppelyn kikat. Alicessa on enemmän pituutta kuin sisältöä, mikä on erityisen haitallista silloin, kun pelin ydinajatus ja potentiaalinen vahvuus on pelaajan lumoaminen huikaisevalla maailmallaan. Loppujen lopuksi Madness Returns on hyvin samanlainen kuin edeltäjänsä. Se on kieroutunut visio Liisa ihmemaasta, joka on kuorrutettu synkällä visuaalisella ilmeellä. Ken siitä tykkäsi, pitää tästäkin. Mikä parasta, Alice: Madness Returnsin alkuperäisenä ostavat saavat alkuperäisen pelin teräväpiirtopainoksena ilmaiseksi kaupan päälle.

Kuka ihmeen American McGee?

Alice-sarjan amerikkalainen suunnittelija American James McGee (s. 1972) on alan konkareita, tunnettuja nimiä, joita ei ole koskaan liikaa. Hän aloitti uransa legendaarisella id Softwarella työskennellen kenttäsuunnittelun, musiikin, ääniefektien ja ohjelmoinnin parissa. Tämä monilahjakkuus vaikutti sellaisiin pelisarjoihin kuin Doom ja Quake. Vuonna 1998 hän siirtyi Electronic Artsille, jossa hän suunnitteli alkuperäisen Alicen. Seuraava merkittävä peli oli American McGee’s Grimm, joka julkaistiin GameTapissa episodeina vuonna 2007. Peli perustuu maailmankuuluihin Grimmin satuihin – McGeen tapaan yleisilme on synkkä ja vinksahtanut. Alicen elokuvaoikeudet ovat Universal Picturesilla, ja McGee on edelleen projektin tuottajana. Jos siitä joskus jotain tulee. McGee on todennut haluavansa olla ”seuraava Walt Disney, mutta hieman kieroutuneempi”. Siihen on matkaa, mutta mistä miehen erikoinen nimi? Lyhyesti sanottuna McGeen äiti oli hippi, joka piti erikoisista nimistä. Nykyään American McGee asuu Shanghaissa, Kiinassa, jossa on myös hänen studionsa Spicy Horse.

Liisan seikkailut ihmemaassa

Useimmat tietävät vain samannimisen Disney-elokuvan, mutta tarinalla on paljon kaukaisemmat juuret. Liisan seikkailut ihmemaassa on englantilaisen matemaatikon Charles Lutwidge Dodgsonin, salanimeltään Lewis Carroll, kirjoittama lastenromaani vuodelta 1865. Liisan seikkailut ihmemaassa -kirjan taustalla on tarina, jonka Dodgson kertoi souturetkellä Thamesjoella tuttavaperheensä Liddellien kolmelle tyttärelle heinäkuussa vuonna 1862. Yksi heistä oli tuolloin kymmenvuotias Alice, josta tuli tarinan nimihenkilö. Alice vaati toistuvasti Dodgsonia kirjoittamaan tarinan talteen, ja lopulta tämä suostuikin. Tarinan alussa nuori tyttö Liisa lähtee seuraamaan kania, joka kaivaa liivintaskustaan kellon ja hokee olevansa myöhässä. Liisa putoaa kaninkoloon ja päätyy psykedeeliseen Ihmemaahan. Kirjan suosio perustuu pitkälle vietyihin sanaleikkeihin ja loogisiin peleihin, joita Dodgson oli matemaatikkona kehitellyt. Suomessa kirjasta on julkaistu useita käännöksiä, mukaelmia ja teatteri- ja kuunnelmasovituksia.

 

6/10

Kommentit

Käyttäjän Angel of Death kuva
Angel of Death

Hiukan itseään toistava, mutta hieno elämys

Käyttäjän Sodanjumala kuva
Sodanjumala
Käyttäjän onnistunyt kuva
onnistunyt

Ei voi ohittaa, koska nyt Playstation Storessa hintaan 3,99£. Olemme nykyään brittivallan alla.