Melkein valmista sotaa
Julkaisijajätti Electronic Artsin ja pelinkehittäjä DICEn suursarja Battlefield tekee paluun ihmiskunnan historian toistaiseksi suurimpaan konfliktiin pitkän tauon jälkeen. Useiden käsittämättömästi porrastettujen julkaisupäivien jälkeen toiseen maailmansotaan sijoittuvat taistelut ovat jälleen koko pelaavan kansan maisteltavana Battlefield V:ssä. Valtavissa kartoissa käytävien 64 pelaajan moninpelitaistelujen lisäksi mukana on tuntemattomampien sotanäyttämöiden urotekoihin keskittyvä War Stories -yksinpelikampanja, joka lainaa paljon edeltäjänsä Battlefield 1:n episodipohjaisesta rakenteesta.
Aluksi on syytä ottaa kantaa siihen, miten julkaisusta vastaava Electronic Arts menetteli Battlefield V:n julkaisun kanssa. Julkaisijoiden yleistyvä tapa jaksottaa pelin julkaisupäivä ostetun lisäpalvelun tai ennakkotilauksen perusteella teki Battlefield V:n ensimmäisestä viikosta henkilökohtaisesti hämmentävän kokemuksen. Pelaan usein joukkuepohjaiset räiskintäpelini muutaman tiiviin ryhmän kanssa, joista useat eivät päässeet pelaamaan kanssani yhtä aikaa sekavan ennakkomarkkinoinnin ja eri palveluiden päällekkäisyyksien myötä.
Porrastettu julkaisu sotii EA:n aiempaa viestintää vastaan, jossa pelaajakuntaa eriarvoistava Premier Pass -laajennuspassi hylättiin Battlefield V:stä. Jotain EA on kuitenkin aiemmista virheistään oppinut, sillä pelin sisäinen kauppa on viisaasti jätetty vain ja ainoastaan kosmeettisten lisien rahasyöpöksi.
Taistelutovereitteni selvittäessä rahatilanteensa sallivaa tapaa päästä pelaamaan olin itse jo tutustunut pelin kahdeksaan moninpelikarttaan ja jatkanut aiemmin kokeilemieni War Stories -yksinpelikampanjoiden parissa. Ennakkotesteissä kohtaamani hälytyskelloja kilistelleet ongelmat loistivat käytännössä kokonaan poissaolollaan, eikä siitä tietystä Battlefield-standardista ollut onneksi tingittykään, vaikka niin jo ehdin pelätä.
Toiminta näyttää ja kuulostaa erinomaiselta sekä PS4:llä että muutaman vuoden ikäisellä pc:llä. Vielä tärkeämpänä raudanlujasta pelattavuudesta ei ole lipsuttu, sillä kaikilla avaamillani aseilla ammuskelu ja sotakonevalikoiman käyttö tuntuu miltei poikkeuksetta terävältä ja luontevalta. Ainoastaan ilmatorjuntatykkien käyttökelpoisuutta olisi syytä lisätä, sillä nykyisellään osumat vain kutittelevat pommikoneiden runkoja.
DICE on tehnyt ampumismekaniikkoihinsa muutoksia, joiden tuloksena aseiden käsittely tuntuu jälleen tuoreelta. Ammuit sitten konetuliaseella, pistoolilla tai hitaalla pulttilukkoisella kiväärillä, taidokas aseen käyttö ja tarvittavien osumien pienempi määrä tekevät vihollisen eliminoinnista samalla sekä nopeampaa että palkitsevampaa. Oman toiminnan suojaaminen ja ryhmänä liikkuminen korostuvat Battlefield V:ssä muutenkin, joten yhdessä toteutettu nopea ja tehokas rynnäköinti on kerta toisensa jälkeen yhtä nostattava kokemus.
Toinen maailmansota saattaa olla räiskintäpelien kulutetuimpia ympäristöjä, mutta Battlefield V lunastaa lupauksensa esittelemällä aavistuksen tuntemattomampia sotanäyttämöitä kuin esimerkiksi legendaarinen Battlefield 1942 aikanaan. Mielenkiintoisimpia taistelukenttiä tarjoavat lumiseen Norjaan ja karun kallioiseen Pohjois-Afrikkaan sijoittuvat maastot, joissa kinokset tai jyrkästi vaihtelevat pinnanmuodot verhoavat monipuolisia lähestymistapoja. Vertailukohtana Hollannin kaupunkimaisemiin ja Ranskan maaseudulle sijoittuvat kentät ovat melkein liiankin geneerisiä näkyjä mutta yhtä lailla kiitettävän laadukkaasti toteutettuja ja maastoltaan näyttävästi tuhoutuvia.
Rakennukset seinineen ja myös kevyemmät luonnolliset esteen lakoavat tulituksen tieltä, mutta DICEn kaavailema luotien läpäisykykyä jäljittelevä järjestelmä ei ole heidän mukaansa vielä täysin mukana pelissä. Välillä järeämpien aseiden tulitus ropisee läpi laudoituksista, mutta toisena hetkenä edessä juokseva ryhmäläinen pysäyttää konekiväärin sarjan ja perässä roikkuva korkeintaan pelästyy veren roiskuessa näkökenttään.
Haavoittuneiden toverien raahaaminen suojaan oli tulossa mukaan taisteluihin jollain tapaa, mutta tämän arvostelun aikaan kaverit nostetaan ylös hitaasti kädestä pitäen ja kannustavien letkautusten saattelemana samalla paikalla, jonne he tuupertuvat. Tilanne paranee, jos paikalle eksyy varsinainen lääkintämies, jonka erikoisosaaminen on haavoittuneiden salamannopea parantaminen tuikkaamalla ruiskulla uutta taistelutahtoa potilaisiin.
Lääkintämies jakelee piikkien lisäksi myös laastareita ja sitä kautta puuttuvia osumapisteitä ryhmälleen. Jokainen neljästä valittavassa olevasta hahmoluokasta pystyy elvyttämään taistelussa tuupertuneita tovereita tietyn aikarajan puitteissa ja myös paikkaamaan itseään mukana keikkuvan sidepakkauksen avulla, mutta konepistoolia käyttävän lääkintämiehen repusta eivät laastarit tai morfiinipiikit lopu, ennen kuin kuolo korjaa. Niin ikään ryhmän tukemiseen erikoistuva Support jakelee ammuksia ja suojatulta kookkaammilla sarjatuliaseilla.
Rynnäkköluokka Assault kantaa mukanaan vakiona panssarinyrkkejä, joilla raskaankin tankin saa oikeaan kohtaan ammuttuna piiputtamaan. Tiedustelija Scout jakaa kuolemaa ilahduttavan tehokkailla pitkillä kivääreillä. Laukausten asettelu on edelleen tärkeää, ja kimalteleva kiikaritähtäin tekee tarkka-ampujasta nopeasti kohteen kaikille vastapuolen pelaajille. Nopeat liikkeet ja tarkat laukaukset palvelevat siis tiedustelijaa parhaiten, kun taas paikallaan telttailijan elinajanodote mitataan sekunneissa.
Omaa pelityyliään voi viritellä luomalla erilaisia hahmoluokkakohtaisia yhdistelmiä Company-valikossa. Mukaansa voi valita tasonnousun mukaan avautuvia erilaisia heitteitä ja lisävarusteita tai muokata aseita esimerkiksi tähtäimiltään itselleen sopivammiksi. Heti julkaisusta asti on tuntunut siltä, että jokaisella kuularuiskulla pärjää taistelukentällä vastin hyvin.
Uutena yleiskykynä kaikille hahmoluokille annettu linnoittautumismekaniikka toimii riemastuttavan hyvin. Kevyemmät hiekkasäkkilinnoitukset ja piikkilanka-aidan vetäminen hidastavat vihollisia, joskin ne voi purkaa helposti räjähteillä. Tärkeämpää on saada jykevämmät linnoitukset ja täydennysasemat paikalleen strategisiin sijainteihin tukemaan oman joukkueen toimintaa. Tämä on erityisen tärkeää rintamalinjojen kohtaamispaikoissa, joissa pieninkin etu voi merkitä voittoa.
Battlefield V tekee paljon oikein ja jatkaa osin jopa turhan varmasti Battlefield 1:n askelmerkkien mukaan. Tuttu toinen maailmansota käsitellään hieman pienemmän huomioarvon saaneissa taisteluissa, mutta ehkä olisi jo kuitenkin aika kokea uudelleen myös useaan kertaan nähtyjä suurtaisteluja ja antaa loppuun kulutetuille sotatantereille uusi käsittely viimeistään tulevien laajennusten myötä. Onhan kyseessä kuitenkin sarja tapahtumia, joissa riittäisi näkökulmia ja pieniä urotekoja vaikka kuinka.
Arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden joulukuun 2018 numerossa 195.