4K-noita häikäisee tietokoneella
Hyvää kannattaa odottaa, kuten vanha kansa jo tapasi sanoa. En tiedä, tarkoittiko vanha kansa aivan sitä, että Bayonetta-pelin pc-versiota saatiin odottaa vaivaiset seitsemän vuotta, mutta odotus ei mennyt hukkaan. Alkujaan Xbox 360:lle ja PlayStation 3:lle julkaistu Bayonetta on kerännyt vuosien varrella paljon kehuja, ja sitä on pidetty yleisesti yhtenä genrensä parhaista peleistä. Vierivät vuodet eivät ole tylsyttäneet noidan terää tippaakaan, sillä se on yhä hillittömän hyvä peli.
Bayonetta kertoo tarinan samannimisestä noidasta, joka herää 500-vuotisten nokosten jälkeen fiktiivisestä eurooppalaiskaupungista. Kaupunki sattuu olemaan myös kilpailevien noitaklaanien sekä taivaan ja helvetin välisen sodan näyttämönä, joten menoa ja meininkiä riittää.
Samaa voi sanoa pelistä yleensäkin, sillä Bayonetta hurmaa totaalisen hullulla japanilaismenollaan. Bayonetta surffaa laava-aallon harjalla palavan enkelin selässä, taistelee kivitalon kokoisia pomoja vastaan seinillä ja katoilla juosten tai syöksyy palavan lentokoneen siivellä kaupungin läpi. Lisäksi tarina vilisee hahmoja, jotka on joko tarkoituksella tai onnellisena vahinkona ylinäytelty riemukkaiden Resident Evil -perinteiden mukaisesti, joten yllätyksiä ja viihdettä irtoaa koko rahan edestä.
Tarjolla ei ole pelkkiä sirkushuveja, sillä Bayonetta toimii myös pelinä kympillä. Se on nopeatempoinen toimintapeli, jonka hirmuinen tempo ja efektitykitys ovat aluksi harhaanjohtavia. Ensihetkien aikana tuntuu siltä, että pelissä ei muuta ehdi tekemäänkään kuin rämpyttelemään paniikissa nappuloita, mutta totuus on päinvastainen.
Bayonetta on peli, jonka kaikki osa-alueet on suunniteltu tukemaan tarkoituksenmukaista mutta selkäytimestä tulevaa pelaamista. Kombot vaativat rauhallisuutta, ja eräs pelin keskeisistä mekanismeista on vihollisten lyöntien väistäminen aivan viime hetkellä. Näin voi aktivoida lyhyen hidastuksen, jonka aikana vihollisiin voi takoa reippaasti vahinkoa. Samaiseen kykyyn voi myös yhdistellä jos jonkinlaisia efektejä, ja sen avulla ratkotaan monia pulmiakin.
”Steam-saavutukset ja muut hyvän pc-käännöksen vaatimat ominaisuudet ovat mukana. Kokonaisuutena käännös on siis A-luokan työtä.”
Hämmentävää on kuitenkin se, että korkeasta taitokatostaan huolimatta Bayonetta on erinomaisen lähestyttävä peli, jonka pelaaminen tuntuu hyvältä, vaikka olisi hidasrefleksinen peliarvostelijapappa. Se edustaa mestarillista pelisuunnittelua, joka on genren kärkitasoa vielä vuonna 2017. Suurin valituksen aihe on kamera, joka osoittaa välillä ikävästi väärään suuntaan.
Tuore pc-versio on tietenkin puhuttanut teknisten ominaisuuksiensa ansiosta. Jos koneesta löytyy edes kohtalaisesti vääntöä, Bayonetta pyörii helposti 1080p-resoluutiolla ja 60 fps:n nopeudella. Muskelikoneiden omistajat voivat heittää resoluution vaikka 4K:hon.
Tietokoneversioon tehdyt viritykset ja entistä tarkemmat tekstuurit eivät toki peitä alleen sitä tosiasiaa, että Bayonetta on seitsemän vuotta vanha peli, joka suunniteltiin aika paljon vaatimattomammille koneille. Toisin sanoen näillä eväillä ei kiilata maailman parhaan näköisten pelien listalle, mutta vaa’assa painaa paljon muutakin.
Pelaaminen sujuu ongelmitta vaikka minkälaisella ohjaimella. Jopa PlayStation 4:n ohjain tunnistettiin sellaisenaan ja toimi heittämällä. Samoin Steam-saavutukset ja muut hyvän pc-käännöksen vaatimat ominaisuudet ovat mukana. Kokonaisuutena käännös on siis A-luokan työtä, joskin se hieman harmittaa, että kaikki välianimaatiot pyörivät kiinteällä 30 fps:n nopeudella. Ehkä fanit korjaavat ongelman modeilla?
Pelasin itse Bayonettaa viimeksi vuonna 2010, ja epäilin salaa ennakkoon, että aika olisi ajanut pelin ohi – onhan genressä kuitenkin tapahtunut kehitystä. Niin tai näin, Bayonetta tuntuu yhä tuoreelta, viihdyttävältä ja ennen kaikkea erinomaisen tyydyttävältä pelata. Aika ei ole ajanut sen ohi tippaakaan, vaan se on edelleen huippupeli. Pc-pelurit: älkää missatko!