Tämä arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden elokuun numerossa 236.

Pysy tuoreimpien arvostelujen tasalla tilaamalla lehti tästä!

CGA-grafiikkaa vuonna 2022

Metroidvania-toimintapelejä ilmestyy nykyään lähes päivittäin. Siinä missä genre oli aikoinaan maukasta erikoisherkkua, tänään termillä voi kaupitella mitä vain. Onneksi välillä vastaan tulee myös B.I.O.T.A:n kaltaisia erikoisia, räiskähteleviä herkkupaloja.

Tavallaan B.I.O.T.A:sta tulee mieleen Broforce, sillä molemmat ovat sivulta kuvattuja 2D-räiskintätasoloikkia. Jälkimmäinen on toki värikkäämpi ja moninpelattavampi – sanalla sanoen bilepelimäisempi. B.I.O.T.A. on rehellisesti enemmän seikkailullinen, mutta monipuolisuuttakin löytyy. Olioiden valtaaman avaruuskaivoksen uumeniin laskeudutaan kahdeksan erilaisen palkkasoturin voimin, jotka onnekseen toteavat, että myös avaruusoliot tottelevat tuliaseiden kieltä. Sotureiden erilainen ase- ja kykyvalikoima mahdollistaa itse kunkin makuun sopivan pelityylin ja tulivoiman löytämisen, joskin eri kyvyistä on ilonsa myös maanalaisen kompleksin vaihtelevia haasteita selvitettäessä. Varusteita ja taitoja voi myös päivittää ja vaihtaa pelin edetessä.

Peli hakeutuu taitavasti klassisen arcadepelaamisen ytimeen. Liipaisinta on lupa laulattaa. Ohjaus on laserintarkkaa ja toiminta nopeaa ja kiihkeää, kun pelaaja loikkii ketterästi tasolta toiselle, ehkä seinien kautta tai leijukengillä avitettuna. Kuolema on alati lähellä, mutta sitä ei tarvitse pelätä, sillä tilanteen voi tallentaa joka ruudussa. Äärimmäisen tarkkoja ja raivoa herättäviä pikselihyppyjä tai kiusauskohtauksia ei ole, vaikka haastetta onkin kohtuullisesti. Toki vaikeustason voi nostaa tappiinkin, jos haluaa oikeasti turhautua.

Metroidvaniasta kun puhutaan, luvassahan on tietysti myös edestakaista ramppaamista. Ei huolta senkään suhteen, sillä pelimaailmassa voi myös siirtyä sutjakkaasti paikasta toiseen pikahisseillä.

B.I.O.T.A. on yhtä aikaa sekä käsittämättömän antiikkinen että täydellisen nykyaikainen. Se ratsastaa köpöimpien muinaispelikoneiden nelivärisellä köyhäilyllä mutta rakentaa vähävärisyydestään huikeaa toimintataidetta. Eikä hätää, jos arvostelun kuvien väriyhdistelmät hirvittävät. Kaikkiaan pelissä on 54 erilaista neliväripalettia, joilla ulkoasua voi muuttaa dramaattisesti. Enpä voi sanoa silmieni nauttivan, kun grafiikan vaihtaa pc-druidien kauan sitten pimein rituaalein kuoppaamaan CGA-palettiin. Mieleen tulevat pelaamisen pimeät vuosikymmenet, joita harva uskaltaa enää tökkiä pitkälläkään retrokepillä.

Äärimmilleen palettipelkistetty ulkoasu tuottaa pieniä ongelmia näin lehtimuodossa, sillä kuvakaappaukset eivät tee oikeutta kaoottiselle melskeelle. Ruutu on parhaimmillaan täynnä liikkuvia lihaksia, luoteja, mällejä ja möllejä, animoituja objekteja ja väriseviä tasoja. Ravistellaan sitten vielä kaupan päälle koko kuvaruutua. Fiilis on jopa kaoottinen, mutta meno on silti täysin selkeää ja seurattavaa. Värejä on käytetty taitavasti niin, että hahmot ja muut erottuvat vaivatta taustasta, joten pelaaminen on sekopäisyydestään huolimatta sujuvaa.

B.I.O.T.A. annostelee uutta, vanhaa, kauneutta, rumuutta, toimintaa, pähkäilyä ja kaukaisesta tulevaisuudesta kumpuavaa chip-syntikkapoppia herkullisen monipuolisesti, jopa uniikisti. Se ei ole viiden pennin uusretrolämmittely vaan hienosti suunniteltu luomus, joka on sisällöllisesti nykyaikaa primitiivisestä ulkoasusta huolimatta. Ja totta kai loikintaa täytyy höystää myös muutamilla alipeleillä, kuten sukellusveneen ohjaamisella veden täyttämissä tunneleissa ja avaruusalusräiskinnällä 1980-luvun kolikkopelien tyyliin. Ei tästä voi olla tykkäämättä.

8/10
KehittäjäSmall Bros
JulkaisijaRetrovibe
JulkaisualustatMicrosoft Windows
Lisää luettavaa