Kunhan hidas opetusosio on pelattu läpi, Call of Duty 3 käynnistyy raivokkaana ja adrenaliini on korkealla. Jo kahden pelatun kentän jälkeen fiilis alkaa kuitenkin laskea pelin jaksaa hädin tuskin pelata loppuun.
Jos toinen maailmansota on pelityyppinä tuttu, Call of Duty 3 ei tarjoa yllätyksiä. Siksi se alkaakin puuduttaa nopeasti, vaikka pelissä ei sinänsä ole vikaa. Kentät ovat komeita ja toiminta kiihkeää, ja ajo-osiot tuovat mukanaan vaihteluakin. Kovasti vain tuntuu siltä, että kaikki tämä on koettu ennenkin.
Ajoneuvoja voi ohjata Sixaxis-ohjainta vääntelemällä, ja samaa keinoa käytetään uusissa minipeleissä, kuten natsisotilaan kanssa painiessa. Nämä kikat eivät kuitenkaan ole erityisen toimivia, ja ajoneuvoja ohjaakin mieluummin normaaliin tapaan.
PlayStation 3 -versio näyttää yhtä hyvältä kuin Xbox 360 -versio, mutta kärsii usein hidastelevasta ruudunpäivityksestä. Myös PS3-versio sisältää 24 hengen nettimoninpelin, joka rullaa hyvin, mutta mahdollisuus käyttää kuulokemikrofoneja on poistettu.
Call of Duty 3 on lajityypin faneille ja satunnaisille pelaajille viihdyttävä kokonaisuus, muttei tarjoa fps-fanaatikoille tarpeeksi uutta.