Conan Unconquered / Arvostelut / pelaaja.fi

Conan Unconquered

4.09.2019 // Kirjoittanut: Petri Pohjonen
0

Arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden heinä- ja elokuun tuplanumerossa 202.

Barbaariarmeija

Mikä on parasta elämässä? No rakentaa valtava armeija, tukkia sen tie muurilla ja kuulla sotilaiden kuolinhuudot nuolisateessa tietysti! Command & Conquerin tekijöistä koostuvan Petroglyphin uusimmassa reaaliaikanaksussa parasta elämää pääsee kokemaan oikein urakalla.

Unconquered käsittää kaksi pelitilaa. Yksinpeli koostuu viidestä satunnaiskartalle luodusta tehtävästä, jotka on liitetty yhteen hyvin löyhästi muutaman tekstilaatikon avulla. Eeppistä tarinaa, sykähdyttäviä välinäytöksiä tai barbaarista dialogia pelistä on turha hakea, sillä sellaisia siinä ei ole. Tarinatilan lisäksi voi myös pelata yksittäisiä matseja tietokonetta vastaan erilaisten parametrien avulla luodulla kartalla.

Toinen pelimuoto on kahden pelaajan yhteistyötila, jossa pelaajat puolustavat yhteistä tukikohtaa vihollislaumoilta. Pelimuodot ovat samoja kuin yksinpelissä, mutta pelaajia vain on kaksi ja he toimivat samanaikaisesti. Kumpikin pelaaja voi tehdä mitä haluaa, joten kaverin kanssa voi suorittaa työnjaon. Toinen voi esimerkiksi keskittyä tukikohdan rakenteluun samalla, kun toinen käskyttää armeijaa ja tutkii karttaa. Kaverin kanssa pelattuna Unconquered onkin ehdottomasti parhaimmillaan.

Conan Unconquered, Arvostelu

Itse peli on lähes suora kopio They Are Billions -strategiasta. Muutaman minuutin välein tekoäly marssittaa kohti pelaajan tukikohtaa vihollisaallon, joka täytyy torjua ennen tukikohdan tuhoutumista. Aaltojen välissä voi rauhassa keskittyä linnoitteiden paranteluun ja kartan tutkimiseen. Peli jatkuu tähän malliin, kunnes pelaaja on selviytynyt tietystä määrästä vihollisaaltoja. Hyökkäämisen sijasta peli keskittyykin käytännössä yksinomaan oman tukikohdan suojeluun ja puolustusten paranteluun.

Rakentelu vaatii tietysti resursseja, minkä vuoksi omaa elintilaa pitää ahkerasti laajentaa pystyttämällä uusia komentolippuja tukikohdan reunamille. Osaa resursseista saa automaattisesti aina tietyin väliajoin, mutta muita pitää kerätä esimerkiksi pystyttämällä louhoksen. Hommasta tekee mielenkiintoisen se, että resurssien kartuttaminen syö aina jotain toista resurssia. Sotilaat tarvitsevat ruokaa ja komentopisteitä, mutta metsästysmajan pystyttäminen vaatii kultaa, työläisiä ja puuta. Metsurin maja taas vaatii kiveä ja työläisiä mutta työläisten asumus puolestaan komentopisteitä, joita saa laajentamalla tukikohtaa – ja niin edespäin.

Suhteiden käsittäminen on alkuun vaativaa, ja pelin yleisestikin korkean vaikeusasteen takia ensimmäiset pelit päättyvät todennäköisesti tappioon. Asiaa ei tietenkään auta se, että mukana ei ole kunnollista opetusosiota.

Conan Unconquered, Arvostelu

Kaikki tämä on tuttua They Are Billionsista, ja siinä piilee Unconqueredin suurin ongelma, omien ideoiden vähäisyys. Mekaanisesti uniikein juttu on sankarihahmo, jonka voi valita kolmesta eri vaihtoehdosta. Sankarit ovat tarpeeksi voimakkaita tuhoamaan alkupään vihollisaaltoja vaikka yksinään, ja heistä saa vielä tehokkaampia tutkimalla karttaa ja löytämällä vahvistavia artefakteja. Tutkiskelu on kyllä ihan kivaa mutta tuntuu hieman turhalta. Juonestakaan ei ole pelin pelastajaksi, sillä kuten todettu, se on käytännössä olematon. Peli ei edes osaa ottaa paljoa irti Conanin maailmasta, sillä itse pelissä sitä ei hyödynnetä mitenkään.

Kokonaisuutena Conan Unconquered ei ole huono, mutta se on täysin hajuton ja mauton naksuttelupeli. Pelimekaniikka on toimiva, mutta on hankala keksiä syitä suositella sitä Billionsin sijaan. Siinä lähes kaikki sama on tehty Unconqueredia paljon paremmin.

5/10

Kehittäjä: 
Petroglyph Games
Julkaisija: 
Funcom
Peligenre: 
Reaaliaikastrategia
Julkaisualustat: 
Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-12
Pegi-merkinnät: 
Väkivalta

Nostoja