The Dark Pictures Anthology: Little Hope

Pelaaja-lehden sivuilla nähty The Dark Pictures: Little Hope -arvostelu on nyt kaikkien luettavissa Pelaaja.fissä.

5.12.2020 07:10

The Dark Pictures Anthology: Little Hope -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden marraskuun 2020 numerossa 216. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!

Toivo elää

Mahtavan Until Dawnin kynäilleen Supermassive Gamesin kauhupelisarja The Dark Pictures Anthologyn debyytistä on jo vuoden päivät, mutta aika ei ole vieläkään ennättänyt hälventämään muistoa ensiosan surkeudesta. Kaikin puolin epäonnistunut Man of Medan lupasi sarjan tulevaisuudelle pelkkää pahaa, eivätkä edes palautevyöryn alle hukkuneen studion vakavamieliset lupaukset virheistä oppimisesta onnistuneet kirkastamaan odotuksia seuraajaa kohtaan.

Sopivasti pyhäinpäivän alla ilmestynyt Little Hope jättää Man of Medanin myrskyisät meret onneksi monin tavoin kauas taakse. Maisema vaihtuu suoraan Silent Hillistä reväistyn pikkukylän sumuisiin raitteihin, joita tallaa jälleen uusi ryhmä pahaa-aavistamattomia sankareita villeistä kulmakarvoistaan kuuluisa Will Poulter keulahahmonaan. Useammalla aikakaudella rinnakkain kulkeva tarina alkaa klassisena kauhukertomuksena 1600-luvun noitavainoista ja okkultismin moderneista kasvoista, mutta kuten Supermassiven tyyliin oleellisesti kuuluu, kaikki ei välttämättä olekaan aivan sitä, miltä näyttää.

The Dark Pictures: Little Hope -arvostelu

Koska Little Hope on perusolemukseltaan samaa interaktiivista elokuvaa kuin Man of Medan, aivan aiheeton ei liene pelko siitä, että se kompastuisi samoihin sudenkuoppiin kuin edeltäjänsä. Sarjan ensimmäisen osan monista ongelmista suurin oli tunne siitä, ettei pelaajalla ollut mahdollisuuksia ennustaa valintojensa seurauksia tai vaikuttaa pelin käänteisiin merkityksellisesti. Little Hope taas erikseen panostaa pelaajan toimintavallan alleviivaamiseen joka käänteessä. Pienetkin viilaukset, kuten reaktiominipelien aiempaa informatiivisemmat toimintokehotteet, saavat tapahtumat tuntumaan reilummilta, koska jo nappia hamuillessaan tietää, mitä hahmo on tekemässä.

Valinnoilla tuntuu muutenkin olevan tällä kertaa enemmän painoarvoa. Man of Medanin epätyydyttävimpiä ominaisuuksia oli sen luonteenpiirrejärjestelmä, jonka kautta hahmoja pystyi mukamas muokkaamaan omilla toimillaan, mutta jonka merkitys jätettiin käytännössä täydeksi mysteeriksi. Little Hopessa kaikki on toisin. Jo ensimmäisen, ideaaliloppua tavoitelleen pelikertani perusteella minun oli helppo nähdä, kuinka kertakaikkisen erilainen kokemuksesta muovautuisi, jos hahmoista leipoisi tieten tahtoen koppavia urveloita tai pateettisen pelokkaita reppanoita.

The Dark Pictures: Little Hope -arvostelu

Man of Medanissa hahmojen rooleihin eläytymistä häiritsi toki myös tekninen heikkous. Hahmojen liikkeissä ja eleissä on Little Hopessakin havaittavissa tietynlaista luonnottomuutta, mutta toisaalta näyttelijäntyön taso on itsessään parempaa ja pelastaa paljon. Edeltäjää vaivanneista kaatumisista, ruudunpäivitysongelmista tai puuttuvista tekstuureista uuden osan kohdalla ei onneksi ollut tietoakaan ainakaan pc-versiossa.

The Dark Pictures -sarjan pelit on suunniteltu moneen kertaan koettaviksi, mitä alleviivaa haarautuvan juonen lisäksi myös moninpelimahdollisuus, joka näyttää kullekin pelaajalle omat puolensa tarinasta. Tällä kertaa uusintakierroksille ja eri pelitiloille saattaa olla jopa tilausta, sillä siinä missä Man of Medan jätti jälkeensä lähinnä palavan halun viskata konsoli ulos ikkunasta ja hypätä itse perässä, tuntuu uuden osan mysteeri kutkuttavasti vain puoliksi ratkaistulta ensimmäisen pelikerran jälkeen. Toinen kertahan toden sanoo, eikö niin?

8/10
JulkaisijaBandai Namco
PeligenretKauhu, Seikkailu
Pegi-ikärajatK-18
Pegi-merkinnätKiroilu, Väkivalta
Lisää luettavaa