Muistettava sankari, nätti pelimaailma ja hieno musiikki – Wiin tasohyppely de Blobilla oli nuo menestyksen ainekset. Mieleen jäi kuitenkin lähinnä ranteen jomotus, sillä iloa ja väriä levittävä limamöykky Blob loikkasi ilmaan ainoastaan Wii-kapulaa vispaamalla.
Useammalle alustalle tullutta jatko-osaa olikin ilo kokeille Xbox 360:lla, jolla loikkiminen onnistuu perinteisemmin nappia painamalla. Siirto teräväpiirtokonsoliin on onnistunut tyylinkin puolesta: de Blob 2:ssa on värikkyyden lisäksi nyt myös skarppiutta. Musiikissakin on entistä enemmän groovea.
Maailmasta värit vievä diktaattori pääsi viimeksi pakoon, ja nyt Prisma-kaupunkia uhkaa outo kultti. Kukahan olisi asialla? Juoni ei ole ihmeellinen, mutta hassujen olioiden animaatio on todella notkeaa välianimaatioissa ja pelin aikana.
Blob maalaa edelleen taloja pyörimällä niihin pahki. Väritys ja fasistien matalaksi rullaaminen edustavat tälläkin kertaa rentouttavan vapaamuotoista perushyppelyä. Taloissa ja viemäreissä koetaan nyt uutuutena sivulta kuvattua kaksiulotteista loikintaa, ja sekin toimii.
Kaiken kehun jälkeen on kuitenkin todettava, että myös nuorempien loikkapeliksi tähdätty de Blob 2 on kokeneemmalle loikkijalle haasteeton, hitaasti etenevä ja itseään toistava, vaikka perusteet ovat kunnossa. Palleron seikkailusta on siksi vaikea innostua kovin palavasti. Toisaalta pelin miellyttävä ja charmikas tyyli nostaa suupielet herkästi pieneen hymyyn ja tuo aurinkoa kevätpäivistä ankeimpiin.