Dead or Alive 5

”Harjoitustilan monipuolisuutta on kuitenkin kehuttava, voihan siinä jopa simuloida verkko-otteluiden mahdollista viivettä!”

1.11.2012 21:50

Pelin virallinen nimi: Dead or Alive 5
Pelisarja: Dead or Alive     
Pelityyppi: Tappelupeli
Kehittäjä: Team Ninja
Julkaisija: Tecmo Koei
Alustat: PlayStation 3 (testattu), Xbox 360
Jakelumuoto: Levyllä
Julkaisupäivä: Myynnissä
Ikäraja: 16
Pegi-merkinnät: Väkivalta, seksi, verkko
Pelaajamäärä samalla koneella: 1–4
Pelaajamäärä verkossa: 2–16

Pintaa syvemmälle

Hoidetaan tämä alta pois heti alkuunsa: tissit. Tissit mainittu, niistähän Dead or Alive -mätkinnät monissa piireissä tunnetaan. Ennakkopuheiden perusteella Dead or Alive 5:ssä pinnallisuuksista yritettiin jopa päästä eroon, mutta ääni vaihtui nopeasti kellossa fanien älähdettyä moisista suunnitelmista.

Samapa tuo. Muodollisesti pätevien naistaistelijoiden rintavarustusten hyllyvän fysiikan ja niukkojen vaateparsien (joiden ei tänä päivänä pitäisi hätkähdyttää yhtäkään musiikkivideokanaville eksynyttä sielua) keskellä on helppoa unohtaa Dead or Aliven olevan myös äärimmäisen sulava ja helposti lähestyttävä taistelupelisarja. Jälkimmäisestä seikasta on kiittäminen lyhyitä ja yksinkertaisia komboja, joilla jopa aloittelijat saavat helposti tuloksia. Mutta kuten tavallista, harjaantuneissa käsissä liikkeet tekevät huomattavasti tavallista tallaajaa tuhoisampaa jälkeä.

Sarjan tavaramerkiksi on vuosien saatossa muodostunut kivi–sakset–paperi-mentaliteetilla toimiva järjestelmä, jossa iskut voittavat heitot, heitot voittavat sidonnat ja sidonnat vuorostaan voittavat iskut. Kaavaa on vuosien varrella monipuolistettu muovaamalla vaativammiksi muun muassa sidontoja, jotka kääntävät vihollisten hyökkäysaikeet päälaelleen. Viimeistään neljännen osan myötä puheet Dead or Alivesta napinhakkaajien mätkeenä ovat vähentyneet, mutta eivät suinkaan kaikonneet.

Uutta Dead or Alive 5:tä on kritisoitu maailmalla siitä, ettei se keksi pyörää uudelleen. Samaa voisi toki sanoa lähes jokaisesta tuoreemmasta taistelupelistä, joista useimmat ovat ottaneet jopa takapakkia klassisimmista osistaan ollakseen käyttäjäystävällisempiä suurelle yleisölle. Tottahan toki Dead or Alive 5 turvautuu tuttuun kaavaan, jota ei suinkaan ole siirretty edellisestä osasta uusimpaan ilman minkäänlaisia uudistuksia. Useimmat niistä eivät kenties ole sensaatiomaisia, mutta osa kantaa hedelmää tekemällä mätkeestä entistä näyttävämpää. Enkä tarkoita hahmoja pitkin valuvia hikipisaroita tai vedestä kastuvia sekä kaatumisesta likaantuvia vaatteita, vaikka sangen näyttäviä piirteitä nekin.

Pelin uutena keskipisteenä on tarinatila, joka muistuttaa rakenteeltaan hyvin pitkälti tuoreimman Mortal Kombatin vastaavaa. Se sisältää samalla tavalla lukuisia eri kappaleita, joista jokainen antaa kosketuspintaa eri taistelijaan ja tämän kommelluksiin uusimman Dead or Alive -turnauksen kulisseissa. Tarina ja etenkin hahmojen välinen dialogi on melkoista huttua, mutta tapahtumat viihdyttävät juuri sen verran, että tilan pelaa mielellään loppuun asti.

Tarinatilaa hyödynnetään melko toimivasti pelimekaniikan kouluttamiseen. Jokaisessa yhteenotossa on tarjolla vapaaehtoinen haaste, joka yleensä kannustaa erilaisten hyökkäysten ja toimintojen hyödyntämiseen. Heti alkuun tehtävänä on latoa viisi lyöntiä ottelun aikana, kun taas loppusuoralla kehotetaan käyttämään muun muassa vaativimpia sidontoja ja uusia Power Blow -tehohyökkäyksiä. Haasteisiin tarttumalla pelin salat tulevat yllättävän nopeasti tutuiksi, mutta tarinatilan vaikeustason noustessa ylimääräinen näpertely jää ensimmäisellä pelikierroksella turhan helposti näpertelemättä, kun kaikki huomio menee jo pelkästään vastustajan voittamiseen. Mikään ei tietenkään estä pelaamasta haasteita uudelleen, mikä onkin suositeltavaa.

Iskujen, sidontojen ja heittojen ympärille rakennettu kaava toimii yhä hyvin, ja kuten todettua, se on vuosien varrella kehittynyt haastavammaksi. Sarjan alkupään osissa pärjäsi melko hyvin kyttäämällä vihollisten iskuja, joihin pystyi tekemään voimakkaan vastahyökkäyksen pelkästään painamalla sidontanäppäintä. Nykyään pelaajien on tarkkailtava entistä huolellisemmin, kohdistuvatko iskut päähän, keskivartaloon vai jalkoihin, mikä ei ole aina helppo tehtävä hahmojen nopeiden ja sulavien liikkeiden myötä. Ajoitus on kaikki kaikessa, ja hyvin ajoitetulla heittonäppäimen painalluksella voi estää vihollisen aloittaman heiton. Hyökkäys tuntuu useimmiten parhaimmalta puolustukselta, kunnes vastaan tulee ajoituksensa todella osaava pelaaja.

Uudistuksiin lukeutuvat kriittiset tyrmäysliikkeet, jotka jakanevat pelaajien mielipiteet kahtia. Nimensä mukaisesti ne tyrmäävät taistelijan kombon päätteeksi, millä voi saada paljon tuhoa aikaiseksi. Tämä on onnistuessaan äärimmäisen tyydyttävää, mutta voi ymmärrettävästi rasittaa pelaajia, joiden mielestä taistelupeleissä tulisi kyetä torjumaan kaikki hyökkäykset hyvin ajoitetuin painalluksin.

Power Blow -tehohyökkäykset sen sijaan ovat käytettävissä kerran ottelukierroksen aikana, kun hahmon energiamittari välkkyy punaisena. Tällöin hahmon voi iskeä ympäristöstä löytyviin esineisiin tähtäimen kera, mikä onkin hauskaa katseltavaa. Myös ympäristöihin on panostettu aiempaa laajemmin, sillä pelaajat voivat aiheuttaa huomattavaa tuhoa taustamaisemiin ja tapahtumarikkaimmat taustat voivat vuorostaan aiheuttaa tuhoa hahmojen energiamittareihin. Rakennukset saattavat kaatua ja tiikerit hyökätä kimppuun, kun taas reunojen yli pudotessa saattaa käynnistyä interaktiivinen taistelutilanne, jossa molemmat pelaajat voivat vielä yrittää kääntää tilanteen edukseen.

Lisäykset saattavat tuntua epäreiluilta joutuessa itse niiden kohteiksi, mutta tuhovoimaltaan ne eivät kuitenkaan ole turhan ylivoimaisia. Ne panostavat enemmänkin taisteluiden näyttävyyteen, jolloin tasapaino pysyy suurimmaksi osaksi kasassa.

Pelattavaa on riittävästi, sillä tarinatilan lisäksi mukana ovat perinteisen pistepohjaisen arcadetilan lisäksi muut tutut pelimuodot, kuten moninpeli, aikapohjainen pelitila ja selviytymiskamppailu useampaa taistelijaa vastaan samalla energiamittarilla. Tilat ovat varman päälle tehtyjä, mutta yllätyksiä on turha odotella – jopa mahdollisuus pelata yksin tai kahden hengen tiimeissä on tuttu elementti sarjan ystäville. Niiden pelaaminen palkitaan myös tutuin keinoin eli uusin puvuin ja vaikeusastein. Harmillisesti arcadetilassa ei enää ole lainkaan alku- ja loppuvideoita, sillä kaikki tarinallinen panostus on mennyt tarinatilaan. Harjoitustilan monipuolisuutta on kuitenkin kehuttava, voihan siinä jopa simuloida verkko-otteluiden mahdollista viivettä!

Verkkopuolella Dead or Alive 5:n asiat ovat mallillaan. Lähiympäristön taistelut toimivat vailla viiveitä, eivätkä omien kokemusten perusteella rapakon takaisia haastajia mukiloidessa joudu kärsimään liiallisesta nykimisestä. Otteluiden muodostaminen onnistuu automaattiyhdistyksillä tai aulojen kautta, joskin peliseuraa saa toisinaan odotella tovin jos toisenkin. On vaikea sanoa, johtuuko tämä yhteysjärjestelmästä vai kenties kilpailijoita pienemmästä pelaajakannasta.

On totta, ettei Dead or Alive 5 keksi pyörää uudelleen. Se kuitenkin piristää näyttävää ja äärimmäisen sulavasti pyörivä taistelupelisarjaa pienin uudistuksin, jotka tekevät pelin pelaamisesta entistä näyttävämpää ja viihdyttävämpää. Sarjan perusmekaniikka toimii ja viihdyttää siinä missä Tekkeneiden, Soulcaliburien ja Virtua Fightereidenkin. Sitä onkin helppo suositella uusien tulokkaiden lisäksi vanhoille Dead or Alive -naavaparroille, kunhan pelin uudistuksilta ei odota liikoja.

8/10
KehittäjäTeam Ninja
JulkaisijaTecmo Koei
PeligenretTappelu
Pegi-ikärajatK-16
Lisää luettavaa