Dead Rising: Chop Till You Drop / Arvostelut / pelaaja.fi

Dead Rising: Chop Till You Drop

6.02.2009 // Kirjoittanut: Ville Arvekari
5

Kertoman mukaan Xbox 360:n Dead Rising oli julkaisunsa aikoihin mukiinmenevä zombirymistely. Sangen laajaan kauppakeskukseen sijoittuvan toimintapelin merkittävimpiin piirteisiin lukeutui itse elävät kuolleet, joita saattoi temmeltää ruudulla useita satoja kerrallaan. Nyt, muutama vuosi myöhemmin, kävelevät lihasäkit ovat palanneet – harvalukuisemmalla rivivahvuudella.

Resident Evil 4: Wii Editionin menestyksen innoittamana Capcom on kääntänyt Dead Risingin Nintendon liikkeentunnistusta hyödyntävälle kotikonsolille. Chop Till You Drop -lisänimen peräänsä saanut räiske yrittää parhaansa mukaan toistaa toimittajareportteri Frank Westin seikkailut Willametten kauppakeskuksessa, mutta Wiin alhaisempien tehojen myötä pelikokemus on menettänyt runsaasti lihaa luiden ympäriltä.

Satojen epäkuolleiden sijaan ruudulla talsii parhaimmillaankin vajaat kaksikymmentä vastustajaa, jotka tapaavat putkahtaa näkyville tyhjästä. Kiipeileminen ei onnistu kuin harvoissa ennalta merkityissä paikoissa, eikä kameraa alati mukanaan kantava Frank kykene enää harjoittamaan ammattiaan. Käännöksestä on poistettu myös erinäiset aikarajat, minkä myötä vuorokaudenajat vaihtuvat automaattisesti tarinan edetessä.

Karsintojen jälkeen käteen jää pitkälti ammuskeluun ja panosten keräilyyn painottuva toimintapeli. Ympäristöstä voi toki napata avukseen yhden kättä pidemmän esineen, mutta muun muassa rautaputkista, golfmailoista sekä moottorisahoista koostuvan valikoiman hyödyntäminen jää kankeutensa ja tehottomuutensa takia vihoviimeiseksi vaihtoehdoksi.

Se leikkaa ja raastaa

Dead Rising: Chop Till You Drop on rakenteeltaan erittäin suoraviivainen peli. Frank lähetetään kerta toisensa jälkeen noutamaan ostoskeskuksessa lymyileviä eloonjääneitä zombeilta pääsemättömään turvapaikkaan. Kukin eloonjäänyt on oma tehtävänsä, eikä samalle alueelle sijoittuvia pelastusretkiä voi tietenkään niputtaa yhdeksi isoksi operaatioksi. Siksi pelaajat joutuvatkin ravaamaan edestakaisin samoilla alueilla lukemattomia kertoja, mikä käy jo alkumetreillä erittäin puuduttavaksi.

Vaihtelua ei saada edes ostoskeskuksen käytäviä kansoittavista zombeista. Pahaenteisesti naureskelevat otukset tapaavat seisoa samoilla paikoilla tehtävästä toiseen, vaikka toisinaan sekaan eksyykin jokunen uusi ja entistä tiukempi vastus. Haastetta sen sijaan saadaan zombilaumojen koon sijaan niiden aggressiivisuudesta. Viholliset käyvät nopeasti käsiksi paikallaan seisovaan Frankiin, joka ei hyppimisen lisäksi pysty liikkumaan tähdätessään. Tähtäys Wiin kauko-ohjaimella toimisi itsessään vallan mainiosti, ellei Frankin ja tähtäyskuvakulman käänteleminen olisi kankeaa etenkin nopealiikkeisiä zombipapukaijoja ja -puudelikoiria vastaan taistellessa.

Yhteenotot muodostuvat mainituista syistä sen verran vaivalloisiksi, että vihollisten ohitse pujottelusta muodostuu nopeasti yleinen käytäntö. Meno monimutkaistuu hieman pelaajan suunnistaessa eloonjääneiden kanssa takaisin turvapaikkaa kohti, sillä tekoälyt eivät aina osaa seurata johtajaa toivotulla tavalla. Tyhjästä ilmaantuvat zombit eivät suinkaan helpota etenemisreittien suunnittelemista, vaan pelastettavia on jatkuvasti paimennettava pois vihollisten seasta luodein ja seuraamiskomennoin.

Alkuperäisen version tavoin Chop Till You Dropin juoni, dialogi sekä ääninäyttely ovat surkuhupaisaa, aivan kuten B-luokan kauhuleffoja ihannoivalta peliltä voi odottaa. Valitettavasti tahaton huumori ei pelasta Dead Risingin puuduttavaa, itseään toistavaa, kankeaa ja suorastaan tylsää Wii-käännöstä. Miten ihmeessä kukaan Capcomilla on voinut pitää tätä peliä hyvänä ideana?

3/10

Kommentit

Käyttäjän tuppi1000 kuva
tuppi1000

Surkea käännäännos hyvästä pelistä

Käyttäjän pyorre kuva
pyorre
Käyttäjän Smoothskin kuva
Smoothskin

Miksei Capcomilla kokeiltu sarjakuvamaista tyyliä

Käyttäjän j-urski kuva
j-urski

360 versio hyvä , wii versio pas*a

Käyttäjän niksunorz kuva
niksunorz

Miksi tällaista julkaistaan?