Dead Space 2 / Arvostelut / pelaaja.fi

Dead Space 2

11.02.2011 // Kirjoittanut: Riot
49

Electronic Artsin vuonna 2008 julkaisemalla Dead Spacella on paljon yhteistä 2007 julkaistun BioShockin kanssa. Molemmat ovat erittäin laadukkaita, valtavirrasta erottuvia pelejä, joista toinen sijoittui avaruuteen ja toinen meren syvyyksiin. Molemmat loivat hyvät puitteet jatko-osia ajatellen, mutta samalla molemmat olivat niin hyviä pelejä, että oli vaikea kuvitella niille jatko-osia, jotka merkittävästi parantaisivat peliä tai olisivat jotenkin kiinnostavampia. Dead Space 2 jatkaa kolme vuotta edellisen pelin tapahtumien jälkeen. Insinööri Isaac Clarke herää Sprawl-kompleksista, joka on Titan-kuun jäänteiden oheen rakennettu valtava avaruusasema. Kolme vuotta sitten Clarke kohtasi necromorph-muukalaiset ollessaan palveluksessa Ishimura-avaruusaluksella. Necromorphit ovat kuolleita ihmisiä, jotka mystinen Marker-monoliitti herättää henkiin verenhimoisina lihaskasoina. Nyt necromorphit ovat vallanneet Sprawlin ja tehtävänä on selvitä hengissä asemalta ja tuhota sieltä löytyvä monoliitti sekä selvittää samalla, mitä Isaacille on kuluneen kolmen vuoden aikana tehty.Käytännössä juoni on lähes toisinto edellisestä pelistä. Kuollut Nicole-tyttöystävä ilmestyy vähän väliä puhumaan Isaacille ja sekoittamaan entisestään tämän päätä. Matkan varrella kohdataan muutama selviytyjä, joiden kanssa puhutaan enimmäkseen radion välityksellä. Isaac puhuu ja esiintyy ilman suojaviisiiriä, mutta kaverin jutut ovat lähinnä ”shit”- ja ”oh fuck” -luokkaa.

Tuo meidät takaisin yhteen

Pelaaja saa nopeassa tahdissa itselleen tutut laitteet kuten plasmaleikkurin, jolla viipaloidaan pitkäraajaisia necromorpheja. Muita olennaisia ominaisuuksia ovat stasis, jolla voi hidastaa otuksien ja tiettyjen esineiden liikettä sekä kinesis, jolla voi liikuttaa esineitä ja nostaa esimerkiksi necromorphien terävän luun ja käyttää sitä keihään kaltaisena aseena.Dead Spacelle olennaisia asioita ovat jatkuva alakynnessä oleminen ja ahdistava tunnelma. Jälkimmäinen tuntuu edelleen usein sysipimeissä ympäristöissä ja aavemaisessa äänimaailmassa. Sprawl tarjoaa enemmän vaihtelua kuin edellisen pelin Ishimura-avaruusalus, mutta ei tunnu lähimainkaan yhtä jännittävältä paikalta. On jollakin tasolla ymmärrettävää, että ympäristöt toistuvat, kun ollaan avaruusasemalla, mutta se tekee Sprawlista hieman monotonisen oloisen.

Elämä avaruudessa ei ole helppoa

Pelin hengen mukaisesti ammukset ovat jatkuvasti vähissä, pimeä on jatkuvasti läsnä ja elämä on muutenkin vaikeaa, mutta on huonoa pelisuunnittelua, että turpaan tulee usein ja epäreilusti. Muutamassa kohtaa peliä vastaan tulee piilossa pysyviä, todella nopeasti liikkuvia vihollisia, jotka hyökkäävät kimppuun vasta kun Isaacilla liikkuu tarpeeksi lähelle. Näitä kohtauksia on pelissä muutama, ja ne olivat todella raivostuttavia, sillä Isaac ei ole erityisen nopea liikkeissään ja kohtaukset joutuu opettelemaan pelaamaan tietyllä kaavalla, jotta niistä selviäisi.Aseiden ja suojapuvun ominaisuuksien edistäminen kentistä löytyvillä Power Node -pattereilla on äärimmäisen tärkeää. Näillä voi nostaa aseiden tehoa, latausnopeutta ja kapasiteettia sekä nostaa suojapuvun kestävyyttä. Ongelma on se, että pelaajille annetaan kovin vähän informaatiota sen suhteen, mihin kannattaisi sijoittaa. Ellei tee alusta alkaen fiksuja ratkaisuja eli keskity yhden tai kahden aseen kehittämiseen puvun ohella, joutuu myöhemmin ongelmiin. Necromorphit muuttuvat koko ajan tappavimmiksi, joten aseista on syytä löytyä ammuksia ja tehoja, jotta pelin loppusuora ei olisi täyttä tuskaa. Kaupasta löytyy kaikenlaisia aseita kuten liekinheitin ja miinoja ampuva ase. Houkutus ostaa jokainen on suuri, sillä kannossa voi olla neljä asetta. Käytännössä on kuitenkin pakko turvautua kahteen aseeseen ja keskittää kaikki rahat niiden ominaisuuksien päivittämiseen.Päivitin itse plasmaleikkurin täydelle teholle heti kun se oli mahdollista, mutta tarinan puolessa välissä ase alkoi tuntua tehottomalta, sillä en ehtinyt ampua nopeasti liikkuvia vihollisia ja kallisarvoisia luoteja meni hukkaan. En ollut päivittänyt stasis-ominaisuutta tarpeeksi plasmaleikkurin rinnalla, joten vaihdoin plasmakivääriin, jolla voi ampua kranaatteja. Täydelläkin teholla plasmakivääri on kuitenkin varsin tehoton. Melkeinpä kaikista tärkeintä on päivittää stasis-ominaisuus äärimmilleen, jotta vihollisten liikkeitä voi hidastaa jatkuvasti ja sitten viipaloida ne plasmaleikkurilla. Peli opastaa pelaajia hyvin vähän oikeiden päivitysratkaisujen tekemisen suhteen. Sinänsä tämä ei haittaa, koska aseiden virittelemiseen tarkoitetuilla työpöydillä voi siirtää yhteen kapistukseen sijoittamansa Power Nodet toiseen, mutta kokeilemisen halua rajoittaa pahasti se, että tästä joutuu pulittamaan 5 000 krediittiä. Se on paljon, kun terveyspaketit ja luodit maksavat useita tuhansia.

Paikasta toiseen

Tarina etenee saumattomasti 15 kappaleen läpi. Suunnittelijat osaavat edelleen pelotella ja säikäytellä, mutta melko ennalta-arvattavin keinoin. Joka kerta kun astutaan jonkin sortin ajoneuvoon ja pitäisi siirtyä paikasta toiseen, voi olla varma, että jokin menee pieleen. Yllätyksettömyys vaivaa, vaikkakin on mukava nähdä, että lisääntyneen toiminnan ohella on edelleen kevyttä pulmanratkontaa ja muuta puuhastelua. Painovoimattomissa tiloissa voi nyt lentää vapaasti. Välillä joutuu siirtämään roskia pois tieltä ampumalla esineisiin liikuteltavia rakettipaketteja tai siirtelemään tietokoneen osia hyödyntäen kinesis-ominaisuutta. Rytmitys ei kuitenkaan ole yhtä taidokasta kuin edeltäjässä. Etenkin kaksi viimeistä kappaletta ovat tallennuspisteestä toiseen juoksemista, kun kintereillä on kuolematon supermutantti, jonka lisäksi joka huoneessa on necromorpheja, jotka tappavat Isaacin yhdestä iskusta. Viimeiset kappaleet ovat hampaat irveessä tsemppaamista, etenkin jos on tehnyt huonoja ratkaisuja aseiden ja suojapuvun päivittämisen suhteen. Turpaan tulee epäreilusti hieman liian usein, joskin runsaat checkpointit ja tallennuspisteet auttavat tässä suhteessa.Aivan kuten ensimmäisen pelinkin kanssa, niin seuraavilla läpipeluukerroilla voi käyttää ensimmäisellä pelikerrallaan virittelemiään vehkeitä, mikä muuttaa olennaisesti pelin luonnetta – pelaajasta tulee uhka eikä uhattu. Tämä ei heikennä pelin fiilistä millään tavoin, vaan tekee mielestäni pelaamisesta viihdyttävämpää ja vähemmän turhauttavaa., joten toisella pelikerralla onkin hyvin tyydyttävää pistää necromorpheille turpaan ja oikein isän kädestä! Nautin paljon enemmän Hard-vaikeustasolla pelaamisesta kunnon varusteilla kuin ensimmäisestä läpipeluukerrasta.Moninpeliin oli mahdollista perehtyä hyvin rajatusti, mutta Miika ja Jukka saivat pelata sitä minua enemmän, joten he kertovat siitä enemmän. Dead Space 2 on pätevästi tehty, mutta välillä turhauttava kokemus, joka vie ensimmäisen pelin aloittamat tapahtumat päätökseen, muttei tarjoa yhtä hienoja ja yllättäviä hetkiä kuin edeltäjänsä. Tunnelma on edelleen usein karmivan hieno, vaikka toiminnan määrää onkin nostettu liikaa ja jatko-osasta puuttuu vahva visio, joka oli läsnä ensimmäisessä Dead Spacessa. Monet jatko-osat ovat olleet loistavia tässä pelisukupolvessa ja nostaneet riman todella korkealle. Dead Space 2 ei pysty aivan samanlaiseen suoritukseen, mutta on kuitenkin lajityypissään hyvin viihdyttävä kokemus.

8/10

Kommentit

Käyttäjän Misterinenja kuva
Misterinenja
Käyttäjän Johnny___ kuva
Johnny___

Cool!

Käyttäjän pessi kuva
pessi

Hyvä peli!!!

Käyttäjän ZaleraFF kuva
ZaleraFF

on kyllä mahtava peli

Käyttäjän YritaEdes kuva
YritaEdes

Heikompi kuin edeltäjänsä.

Käyttäjän pingviini kuva
pingviini

Täydellistä ja ahdistavaa kauhua!

Käyttäjän shumrei kuva
shumrei
Käyttäjän Harakka kuva
Harakka

Monipuolisempi kuin 1, Mutta Ei niin pelottava

Käyttäjän Albedo kuva
Albedo
Käyttäjän Vierailija_Rules kuva
Vierailija_Rules

Idea kulutettiin loppuun jo ensimmäisessä osassa