Deadpool kuuluu Marvelin sarjakuvasankareiden vähemmän tunnettuun osastoon, joka on viime vuosina kuitenkin noussut laajempaan suosioon ja tunnettavuuteen. Silti en olisi aivan heti odottanut hänen omaa peliään – ja ottaen huomioon hahmon anarkistisen hulluuden, voiko sen edes kääntää pelimuotoon?

Kaltaisteni fanien iloksi voin todeta, että Deadpool ei ole perinteistä lisenssiroskaa, ainakaan mitä hahmoon itseensä tulee. Tästä suurin kiitos kuuluu nerokkaalle käsikirjoitukselle, josta vastaa Deadpool-sarjakuvien nykyinen käsikirjoittaja Daniel Way. Hän on yhdessä pelin tehneen High Moon Studiosin kanssa onnistunut siirtämään Deadpoolin neljännen seinän rikkovan hulluuden taitavasti pelimuotoon, ja lopputulos on niin sekopäisen kaoottinen, että se tuo mieleen pakostakin Capcomin Asura’s Wrathin.

Peli alkaa siitä, että Deadpool haluaa tehdä pelin itsestään. Hän kiristää ja maanittelee High Moon Studiosia kehittämään pelin, ja kun hän vielä soittaa pilapuhelun omalle ääninäyttelijälleen Nolan Northille, päästään itse asiaan. Deadpool lähtee jahtaamaan rikasta liikemiestä, jolla on yhteyksiä Ryhmä-X-pahis Herra Pahuuteen ja…

No, edes Deadpoolia ei kiinnosta oman pelinsä juoni, joten eipä siitä sen enempää. Sanottakoon vain, että tarina vilisee joka käänteessä viittauksia hahmoon ja sen hämärään historiaan sekä muihin Marvelin sarjakuviin ja hahmoihin. Deadpool rikkoo neljättä seinää jatkuvalla syötöllä kommentoidessa pelin tapahtumia tai viitatessaan sen ulkopuolisiin asioihin pelaajalle tai itselleen. Ajoittain huumori lipsuu hieman liikaa teinipoikamaiselle tasolle, onhan kyseessä Wayn kirjoittama Deadpool, mutta mukana on myös lukuisia nokkelia sutkautuksia tai tilanteita, jotka saavat pakostakin naurahtamaan ääneen.

Kehuja ansaitsee myös Deadpoolille äänensä lainannut Nolan North, joka on esittänyt hahmoa myös erinäisissä animaatiosarjoissa. North revittelee roolissaan kunnolla ja ottaa kaiken irti Deadpoolista ja tämän kahdesta pään sisäisestä äänestä, jotka ovat koko ajan äänessä. Pelissä ei hiljaisia hetkiä juuri ole.

Onkin suuri harmi, että varsinaisena pelinä Deadpool ei nouse muun toteutuksensa tasolle. Deadpool pistää vihollisia poikki ja pinoon miekoilla, pistooleilla ja muilla aseilla hyökkäyksiä toisiinsa kombottaen erikoisliikkeitä unohtamatta. Myös pakollinen hahmon ja tämä kykyjen kehitys on mukana, mutta kyseessä on joka tapauksessa perushuttuinen toiminta, joka ei ilman pelin muita ansioita jaksaisi kiinnostaa kovinkaan pitkään. Tällaisenaan se ajaa asiansa, mutta parempaa jää kaipaamaan. Myös hieman nykystandardeja karumpi ulkoasu syö pelinautintoa, joskin Deadpoolin omaan animaatioon on panostettu kiitettävästi.

Niin tai näin, Deadpoolin noin kahdeksan tunnin mittainen seikkailu on yksi omituisimmista ja anarkistisimmista pelikokemuksista, joita olen viime vuosina kokenut. Olin alun perin varma, ettei Deadpoolin hulluutta saataisi mitenkään järkevästi käännettyä peliksi, mutta olin väärässä. Harmi vain, että toimintapelinä se jättää toivomisen varaa, eikä sitä pelasta etenkään hahmoa tuntemattomien kannalta edes sen nokkela huumori ja omalaatuinen meno.

 

INFOLAATIKKO: Deadkuka?

Deadpool eli Wade Wilson on entinen palkkasotilas, pahis ja nykyinen antisankari. Sairastuttuaan parantamattomaan syöpään Wilson ilmoittautui vapaaehtoiseksi Wolverinenkin luoneeseen Ase-X-projektiin, joka antoi hänelle supertehokkaan parantumisvoiman. Deadpool selviää sen avulla vaikkapa päänsä irtoamisesta, mutta tämän syöpää se ei lopullisesti parantanut. Sen sijaan se korvaa alati uusiutuvat syöpäsolut uusilla, mutta jatkuva parantumisprosessi aiheuttaa Deadpoolille kammottavat kokovartaloarvet ja horjuttaa tämän mielenterveyttä.  Deadpoolin historia on monimutkainen ja tausta epäselvä. Tietojen paikkansapitävyys riippuu lopulta siitä, kuka hahmoa kulloinkin käsikirjoittaa – kuten Deadpool itsekin on todennut.

Hahmo nauttii kulttisuosiosta, koska tietää olevansa sarjakuvasankari ja rikkoo alati neljättä seinää kommentoimalla asioita ja tapahtumia lukijalle. Hän myös käy keskustelua sarjakuvien kerrontalaatikoiden ja pään sisäisten ääniensä kanssa. Deadpool tekee usein pilaa muista supersankareista ja supersankarisarjakuvista, vaikka itsekin esiintyy sellaisissa. Minisarjoissa Deadpool on muun muassa tappanut koko Marvelin universumin, kirjallisuusklassikoiden hahmoja, kuten Moby Dickin, ja jopa itsensä.

Suurempaan tietoisuuteen Deadpool on noussut nykyisen kirjoittajansa Daniel Wayn aikana, joskin vanhemmat fanit eivät pidä Wayn liian anarkistisesta ja hypersekopäisestä versiosta. He vannovat Joe Kellyn maltillisempaan alkuaikojen versioon tai hahmon luoneen Fabian Niciezan Cable & Deadpool -sarjaan, johon myös pelissä viitataan herkullisesti.

7/10
JulkaisijaActivision
PeligenretToiminta
Pegi-ikärajatK-18
Pegi-merkinnätKiroilu, Väkivalta
Lisää luettavaa